Keskustelut Luonto Suomusalmi. Raakkujoki

Esillä 10 vastausta, 1,061 - 1,070 (kaikkiaan 1,113)
  • Kurki

    Annetaanpa Raakkututkijalle puheenvuoro…

    Jokihelmisimpukan eli raakun säilyminen osana Suomen luontoa vaatii metsäalan, suojelutahojen ja tutkijoiden yhteistyötä. Tavoitteena on sovittaa yhteen metsätalous ja raakut.

    Tein tässä pikaisesti nojatuolitutkimuksen Hukkajoesta, jota on vaikea kumota eikä tarvitse sovittaa yhteen mitään.

    -mitään rajoituksia ei ollut raakkujen pyynnille ennen vuotta 1955
    – mitään rajoituksia ei ole ollut hakkuille eikä maan muokkaukselle koskaan
    – mitään rajoituskia soiden ojituksille ei ole ollut eikä turpeen nostollekaan, kun sellainenkin on ollut valuma-alueella
    – eikä mitään ojitusten kiintoainesieppareita ole ollut koskaan
    – eikä mitään rantakaista vaatimuksiaakaan ole ollut koskaan

    – eikä mitään joen ajoylitysten rajoituksia ole ollut koskaan

    Ja silti Hukkajoki on Suomen paras raakkujoki, jossa on lisääntyvä raakku- ja tammukkakanta.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/e0d7ef00-a283-41f9-84d1-171c105a279f

    Rukopiikki

    Vesinäytteissä ratkaisee aika paljon onko ne otettu kuivana aikana vai sateiden jälkeen. Keskeltä virtaa vai rannasta. Pinnasta vai syvältä.  Itse olen saunaveteni suhteen takuulla vaativampi kuin raakku. Joskus vesi voi olla kirkastakin mutta siinä maistuu savi. Makutestikin on hyvä lisä vesinäytteisiin. Kaikkein happamimmat suolammet on usein kristallin kirkkaita mutta vesi on aivan hirveän makuista.

    Kurki

    Poistin tuon linkin, kun en osannut kuvakaappausta, siksi, että pääseekö muutkin tuolla linkillä kaikkiin minun kuviin?

    A.Jalkanen

    Eipä ehtinnä koettaa kun linkki poistui. Mitä Kurjen kuvassa oli?

    Kurki

    Siinä olivat vesinäytteet hanavedestä, Hukkajoelta ja lähijoelta.

    Osaaako joku neuvoa miten kuvakaappaus tapahtuu tähän kirjoituslaatikkoon. Minulla tuo kuva on G-mailissa.

    A.Jalkanen

    En osaa jakaa kuvia. Lukijoiden kuvien kautta saisi näkymään.

    Luulisi että Hukkajoen vesistä olisi kemiallisia analyysejäkin tehty kun se on näitä tarkemmin tutkittuja raakkujokia. Siis tässä menossa olevassa Life Revives -hankkeessa analysoitu?

    Kalapaikka.net näyttää myös veden laatutietoja jos on rekisteröitynyt käyttäjäksi.

    Kunnollinen vesianalyysi vaatisi laajaa näytteenottoa eri kohdista jokea ja laadun vertaamista yläpuolisen valuma-alueen maankäyttöön. Virossa meneillään oleva ennallistamisprojekti tarjoaa hyvän tutkimuskohteen, mikäli veden laatu on kartoitettu tarkasti ennen ojien ”sulkemista”.

    https://www.jyu.fi/science/fi/bioenv/tutkimus/luonnonvarat/life-revives/blogi/ojien-sulkeminen-pudisoo-joen-valuma-alueella-virossa-miksi-ja-miten/ojien-sulkeminen-pudisoo-joen-valuma-alueella-virossa-miksi-ja-miten

    A.Jalkanen

    Metsänhoitoyhdistykset saavat kuukauden kuluessa käyttöönsä tarkat tiedot siitä, missä kaikkialla Suomessa on raakkuja eli jokihelmisimpukoita. Tieto auttaa ottamaan raakut huomioon jo siinä vaiheessa, kun metsänomistaja alkaa miettiä, mistä ja minkälaisia puita mailtaan myisi. Tavallisesti suunnitteluun pyydetään kumppaniksi paikallinen metsänhoitoyhdistys. Vastedes metsänhoitoyhdistyksen työntekijä näkee tietokoneeltaan tai kännykästään heti suunnittelun alussa, osuuko metsänomistajan maille raakkuja.

    https://www.hs.fi/suomi/art-2000010748443.html

    Metsäyrityksillä on nämä tiedot myös sitten kun tiedot on saatu siirtymään. Samoin Metsähallituksella. Raakkujen pitäisi olla vastedes turvassa, jos esiintymätieto on ajan tasalla.

    Visakallo

    Tuo HS:n juttu sisälsi hyvin mielenkiintoista tietoa:

    Raakut olivat yksi n.2 600 uhanalaisesta tai silmälläpidettävästä lajista, joiden tietoja Metsänhoitoyhdistysten Palvelu oy pyysi elokuun lopulla. Kattavinta raakkutietoaineistoa hallitsee ja sen käytöstä päättää Metsähallituksen luontopalvelut. Mhy on pyytänyt tietoja aiemminkin, mutta silloin vastausten saamisessa on kulunut pidempään. Tietojen siirron jälkeen ne ovat jokaisen mhy:n toimihenkilön käytössä, mutta  he eivät voi luovuttaa niitä suoraan maanomistajille.

    Täsmällistä raakkutietoa on yritetty jakaa metsänhoitoyhdistyksille ja metsäteollisuudelle jo aiemminkin. Hukkajoella ilmeni, että tietoa ei ollut käytössä ennen kuin viime tingassa. Syyksi paljastui tekninen virhe. Se pudotti noin puolet raakkutiedosta pois. Virhe on nyt korjattu. Syyskuussa Stora Enso pyysi myös samaa 2 600 lajin kokonaisuutta kuin Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy.

    A.Jalkanen

    Tietoa on ollut mutta sitä ei ole jaettu vaan on pantattu, eikä vieläkään anneta maanomistajille. Uudistus jäi puolitiehen. Maanomistajiin ei ilmeisesti luoteta?

    ”Vuonna 2021 on valmistunut myös koko maan kattava paikkatietoaineisto virtavesistä, joissa esiintyy lohikalakanta. Aineisto on jo viranomaisten ja suunnittelijoiden käytettävissä mm. metsäkeskuksen paikkatietoaineistoissa.

    Suomen metsäkeskus on vuonna 2020 tallentanut paikkatietoaineistona jokihelmisimpukkapurojen ja -jokien varteen 50 metrin puskurivyöhykkeet. Näin suunnitteluvaiheessa voidaan estää kiintoainekuormitusta raakkujen esiintymisalueille, laajoja avohakkuita tai käsittelyalueita lähivaluma-alueella, mikä voisi nostaa kesällä lähipurojen lämpötilaa liian korkeaksi. Puskurivyöhykkeellä metsänkäyttöilmoituksia käsittelee ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikkö.”

    https://www.etpo.fi/fi/oulujoki-osa1/3-vesiin-vaikuttavat-toiminnot-ja-toimenpiteiden-edistyminen/37-metsaetalous/372-kaeynnissae-olevat-toimenpiteet-ja-niiden-ohjaus/

    Rane

    ”Tallentanut paikkatietoaineistona”? ”Estää laajoja avohakkuita tai käsittelyalueita lähivaluma-alueella”?

    Mitkä valtuudet heillä on estää laajoja avohakkuita,siihenkö siis perustuu 50 metrin suoja-alue?Ja miten Livojoen kunnostus sai alkaa nimenomaan lähivaluma-alueen avohakkuilla peräti kahden elykeskuksen hyväksynnällä?Uskomatonta soopaa koko prosessi…

Esillä 10 vastausta, 1,061 - 1,070 (kaikkiaan 1,113)