Keskustelut Metsänomistus Suomi Kreikan tiellä

Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 634)
  • Suomi Kreikan tiellä

    Lama-Suomi ajautui syksyllä 1992 tilanteeseen, jossa rahat loppuivat valtion kassasta. Päivän Ilta-Sanomat paljastaa, että presidentti Mauno Koiviston aloitteesta valtiovarainministeriössä selvitettiin jopa poikkeuslakien käyttöönottoa kassakriisin torjumiseksi.
    Tähän asti lamavuosia käsittelevä kirjallisuus on kertonut, että kassakriisiä ei ollut. Todellisuus oli siis paljon karumpi, joka käy ilmi valtiovarainministeriön silloisen budjettipäälikön Raimo Sailaksen ja Koiviston nauhoitetusta keskustelusta syyskuussa 1992.

    Koivisto teki syksyllä 1992 jotain hyvin poikkeuksellista. Hän antoi Sailakselle salaisen tehtävän: mitä tehdään, jos valtio ajautuu tilanteeseen, jossa se ei pysty maksamaan lakisääteisiä maksujaan, kuten esimerkiksi lapsilisiä?

    Toiminta valtion likviditeettikriisissä -raportti on päivätty 8. lokakuuta 1992. Se oli salainen ja jaettiin noin 10 henkilölle.

    Teksti on hyytävää luettavaa. Heti alussa hahmotellaan toimeksianto, jossa ”tarkastellaan tilannetta, jossa valtio uhkaa joutua tai on jo joutunut maksuvalmiuskriisiin.” Raportissa todetaan, että likviditeettikriisi voi tulla nopeasti. Raportissa viitataan arvioon, jonka mukaan ”valtio joutuu vuonna 1993 likviditeettikriisiin” mikäli ei käytetä poikkeuksellisia keinoja syntyneen vajauksen kattamiseksi. Raportissa edellytetään 10 miljardin markan lisäsäästöjä jo tehtyjen säästöpäätösten päälle. Aihevalikoimassa oli valtion henkilöstön lomauttaminen, virastojen tehtävien priorisointi ja tarvittaessa virastojen toiminnan alasajo.

    Raportti paljastaa, että Suomi oli velkaongelmineen Kreikan tiellä – jo yli 20 vuotta sitten.
    IS

  • abietis

    Kyllä Suomessa voi noudattaa sellaista palkkausta kuin työntekijä ja työnantaja yhdessä suostuvat.
    Suomessahan ei ole lakisääteistä minimipalkkaa millään alalla.
    Samoin työajat joustavat niin haluttaessa.
    Tyoaikapankki on se jolla tasataan paljon työaikaa.

    Kun olin aiemmin vakityössä tapana oli tehdä normaalipalkalla 45…55 h / vk ilman lisäkorvausta.
    Työajan valvontajärjestelmä huolehti siitä että pankissa ei ollut 200 h enempää. Loppu vuosi yli.
    Ja koska työnantaja ei pyytänyt, ylityötä ei tehty, ei maksettu eikä kirjattu.

    TESsiä ei ole pakko noudattaa erityisesti pienissä yrityksissä.
    Ne työnantajathan eivät edes ole järjestytyneita.
    Työaikalain rikkomisesta voi tosin tulla hankaluuksia.

    Niinkauan kuin olen työelämässä ollut, palkka ja työehdot on sovittu yhteisesti ennen pestin alkua. Koskaan ei TES ole ollut sopimisen este.

    Viimeisin rupeama sisälsi aluksi 10…12/5 työajan.
    Tahdin kiihtyessä 12…14/7. Yrityksen politiikan mukaisesti yli 200 h kertymää piti juoksuttaa lyhyemmäksi.

    Seitsemän päivän viikkoa tehtäessä ei ole mitään muuta rajaa kuin että yhden vuorokauden lepo annettiin kahden viikon välein. ja vuorokausilepo tuli olla riittävä.

    Nautin itse juuri tuosta pidennetystä työajasta, takasihan se kivat lisäansiot.

    MaalaisSeppo

    Vähitellen yhä suurempi osuus Suomen tuotannosta ketjutetaan niin, että yrittäjäpohjaisen työn osuus lisääntyy. Esim. puutavaran toimitusketjut toimivat suurelta osin jo nyt yrittäjävetoisesti ja palkkatyöläisten osuus on vähentynyt voimakkaasti. Tehdastuotannon osalta huomattava osa tuotannosta on siirretty ulkomaille lisäksi tuotantosysteemejä on muutettu tehokkaammiksi, jolloin palkkatyöläisten osuus on koko ajan vähentynyt,

    Ehkä seuraavana toimenpiteenä on siirtyä myös tehdastuotantolaitosten sisällä yrittäjävetoiseen toimintaan. Esim. paperitehtaan omistajat siirtävät paperikoneen pyörittämisen yrittäjäporukalle, joka sitten hoitaa homman ilman ay-liikkeen apua.

    tamperelainen

    Jokaisessa asuu pieni kepulainen ja pieni yrittäjä…. Näinhän se saattaisi mennä…ehkä kenttää häiritsisi yrittäjävetoinen SAK…

    suorittava porras

    Abietis huom ! Työehtosopimuksen ehtojen on täytyttävä olipa yritys järjestäytynyt tai järjestäytymätön .

    ”Työehtosopimuksen yleissitovuus tarkoittaa sitä, että myös järjestäytymättömän työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä . ”

    Luulo siitä , että kirjallisesti sopien on mahdollista alittaa ehdot on väärä . Tällainen sopimus on mitätön . Työntekijä saa kyllä halutessaan taannehtivasti esim. puuttuvat palkanosat työnantajalta , jos hänellä on aukoton kirjanpito työajoistaan . Työsuhteen purkautuessa tämä mahdollisuus todennäköisimmin realisoituu . Moni on kuitannut tuhansien tai jopa yli kymppitonnit tulot tässä yhteydessä . Tämän vuoksi vähänkään valistuneet yrittäjät noudattavat työehtosopimuksia ainakin minimiehtojen osalta .

    Visakallo

    Suomalaisissa yrityksissä käytetään yhä enemmän myös ulkomaalaisten yritysten vuokratyövoimaa.
    Joustamattomuus on johtanut tilanteeseen, ettei ammattiliitoilla enää ole kovinkaan pitävää otetta suomalaisesta yrityselämästä.
    Jäsenmäärät laskevat ja jäsenmaksutulo alenee, eikä ammattiliitot enää pysty rahoittamaan vasemmistopuolueiden toimintaa kuten ennen. Tämä on johtanut puoluekannatuksen laskuun ja näin itseaiheutettu negatiivinen kierre on toteutunut.

    Rane

    Kampanjarahasta vasemmistopuolueiden kannatus ei jää kiinni.
    Vielä Lipposen aikana demareilla oli uskottavuutta valtionhoitajapuolueena.He pystyivät tarjoamaan suhtkoht uskottavan vaihtoehdon porvaripuolueille.Olemalla oikeastaan porvarillisempia kuin osa oikeistosta.
    Mikä nykydemareissa on vikana?
    Heikot puheenjohtajat ovat aiheuttaneet sen että puolue on ammattiliittojen sätkynukke.Tilanteessa jossa yhteiskuntaa pitäisi uudistaa demarit eivät pysty tekemään ratkaisuja koska ammattiliittopomot vetaisevät narut (vaaliraha) kireälle aina kun heidän etuihinsa yritetään kajota.
    Demaripoliitikot tietävät ihan hyvin mitä pitäisi tehdä.Mutta koska he ovat väärässä päässä naruja heidän on pakko tehdä juuri päinvastaista politiikkaa.
    Tämä johti yhteiskuntasopimuksen kaatumiseen ja siihen että Suomi joutuu menemään nyt vaikeimman kautta.

    Visakallo

    Juuri tämä yhteiskuntasopimuksen kaataminen tulee olemaan kohtalokasta ammattiliitoille.
    Jo nyt on yleistä, että työpaikoilla on enää kourallinen ns. perinteisiä ammattiliittoon kuuluvia työntekijöitä.
    On alihankkijoita, yksinyrittäjiä, ulkomaisia vuokratyöntekijöitä, vierailevia projektiryhmiä, jne, jne.
    Muistan vielä sen ajan, kun ammattiliittojen edustajat melko säännöllisesti vierailivat työpaikoilla. Nyt heitä ei ole enää juuri näkynyt.
    Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen, yleinen talouden taantuma sekä parhaillaan tapahtuva maahanmuutto muuttavat suomalaisen työelämän lopullisesti, haluttiin sitä tai ei.

    jees h-valta

    Maailmahan varmasti muuttuu suomessakin mutta ay-liike voi hyvin ja vasemmisto nostaa kannatustaan seuraaviin vaaleihin. Pienet liitot yhdistävät toki voimiaan ja pystyvät kyllä edunvalvontaan mamujen maassakin. Ja mamuilu on tiukkeneva laji johon rajoja haetaan jo muidenkin kuin persujen toimesta. Ja pitääkin hakea.

    abietis

    Yleissitovuus on teoriaa jos työnantaja ja työntekijä niin haluavat.
    Itse olen tehnyt työtä TESin vastaisesti.
    Olen kuitenkin lojaali yhdelle taholle, sille joka palkan maksaa.
    Ja kyllä, hyöty on ollut molemminpuolinen.

    Talkootyötä tehdään monissa yrityksissä, niin olen tehnyt minäkin.

    Työntekijän tulee ymmärtää vastuunsa hänenkin.

    Asia tulee varsin pian selväksi pienissä yrityksissä.

    Ja jos hankalaksi menee ”tuotannollista ja taloudellisista syistä” annettu kirjallinen tiedote kehottaa miettimään TESin merkitystä.

    Tarvittaessa ymmärtämättömien työntekijöiden työnjärjestely saattaa myös muuttua seuraurannaisvaikutuksineen ja on täysin käyttökelpoinen keino sekin.

    Sitä sanotaan työnantajan direktio-oikeudeksi. ”tehdään mitä pyydetään”.

    Esimerkiksi ylityöt joita jokainen työntekijä haluaa ovat monissa yrityksissä mahdottomia koska maksava asiakas ei niitä ole valmis kustantamaan kuin hyvin poikkeuksellisesti.

    Mitäs tehdään työt sisään tunti tunnista, loikoillaan jos ei ole tilauksia.

    Vielä tietenkin jatketaan pakkolomalla.

    Yrittäjän tarjousta tehdessä ei ylitöitä lasketa, niitä ei siis siten voi tehdä.
    Ylityöhinnoilla ei kilpailussa pärjätä.

    suorittava porras

    #”Yleissitovuus on teoriaa jos työnantaja ja työntekijä niin haluavat.
    Itse olen tehnyt työtä TESin vastaisesti.
    Olen kuitenkin lojaali yhdelle taholle, sille joka palkan maksaa.
    Ja kyllä, hyöty on ollut molemminpuolinen.

    Talkootyötä tehdään monissa yrityksissä, niin olen tehnyt minäkin.

    Työntekijän tulee ymmärtää vastuunsa hänenkin.

    Asia tulee varsin pian selväksi pienissä yrityksissä.

    Ja jos hankalaksi menee ”tuotannollista ja taloudellisista syistä” annettu kirjallinen tiedote kehottaa miettimään TESin merkitystä ”#

    Kaikki edellä mainittu on tullut joskus tehtyä mainitussa
    järjestyksessä . ”Pieni ” lisätili realisoitui yllättävän irtisanomisen jälkeen , kun tutustuin työehtosopimuksen pykäliin tuossa yhteydessä tarkemmin ja esitin korvausvaatimuksen työajan lyhentämiskorvauksista ja ylitöistä . Ei tarvinnut edes käräjille
    lähteä . Kun tulee irtisanotuksi yhteisymmärrys helposti katoaa : )

    Vastoin sopimuksia toimiminen ei suinkaan ole pelkästään kahden välinen asia . Suurin osa yrityksistä noudattaa työehtosopimuksia . Heitä kohtaan sopimuskäytännöstä poikkeaminen on epäreilua .
    Myös työpaikan sisällä sopimusten vastaiset käytännöt joidenkin kohdalla voivat aiheuttaa eripuraa ja huomattavasti suuremman taloudellisen menon tuottavuuden laskuna , kun jonkun yksittäisen työntekijän palkkauksessa säästäminen aiheuttaa .
    Työntekijälle saattaa myös joinakin hetkinä tulla kiusaus vähentää työpanosta , kun korvauskin on niukka . Tuottavuuden kasvu saadaan kuitenkin aikaan vain tekemällä työtä koko rahan edestä oikeuksista ja velvollisuuksista tinkimättä .

Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 634)