Keskustelut Metsänomistus Suomi Kreikan tiellä

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 634)
  • Suomi Kreikan tiellä

    Lama-Suomi ajautui syksyllä 1992 tilanteeseen, jossa rahat loppuivat valtion kassasta. Päivän Ilta-Sanomat paljastaa, että presidentti Mauno Koiviston aloitteesta valtiovarainministeriössä selvitettiin jopa poikkeuslakien käyttöönottoa kassakriisin torjumiseksi.
    Tähän asti lamavuosia käsittelevä kirjallisuus on kertonut, että kassakriisiä ei ollut. Todellisuus oli siis paljon karumpi, joka käy ilmi valtiovarainministeriön silloisen budjettipäälikön Raimo Sailaksen ja Koiviston nauhoitetusta keskustelusta syyskuussa 1992.

    Koivisto teki syksyllä 1992 jotain hyvin poikkeuksellista. Hän antoi Sailakselle salaisen tehtävän: mitä tehdään, jos valtio ajautuu tilanteeseen, jossa se ei pysty maksamaan lakisääteisiä maksujaan, kuten esimerkiksi lapsilisiä?

    Toiminta valtion likviditeettikriisissä -raportti on päivätty 8. lokakuuta 1992. Se oli salainen ja jaettiin noin 10 henkilölle.

    Teksti on hyytävää luettavaa. Heti alussa hahmotellaan toimeksianto, jossa ”tarkastellaan tilannetta, jossa valtio uhkaa joutua tai on jo joutunut maksuvalmiuskriisiin.” Raportissa todetaan, että likviditeettikriisi voi tulla nopeasti. Raportissa viitataan arvioon, jonka mukaan ”valtio joutuu vuonna 1993 likviditeettikriisiin” mikäli ei käytetä poikkeuksellisia keinoja syntyneen vajauksen kattamiseksi. Raportissa edellytetään 10 miljardin markan lisäsäästöjä jo tehtyjen säästöpäätösten päälle. Aihevalikoimassa oli valtion henkilöstön lomauttaminen, virastojen tehtävien priorisointi ja tarvittaessa virastojen toiminnan alasajo.

    Raportti paljastaa, että Suomi oli velkaongelmineen Kreikan tiellä – jo yli 20 vuotta sitten.
    IS

  • abietis

    Billion = Miljardi

    yhistyksen metsuri

    Kreikka vie EUta kuin litran mittaa. Montako iltalypsyä on vielä edessä sinne uppoaa vielä miljardi poikineen. Suomi sen kun köyhtyy.

    Metsäkupsa

    Iltalypsyä piisaa,lopusta ei tietoa ainakaa Kreikan nykyhallituksen aikana,jollei eroa eurosta tule.Nyt tuli näytelmään 4 kk jatkoaikaa,monta käännettä todennäköisesti nähdään ,aloitusosa nähdään jo maanantaina.

    Rane

    Itse asiassa hyvin ei mene muuallakaan.
    Usassahan Detroitin kaupunki teki konkurssin,Velka 18 miljardia dollaria.12 muuta kaupunkia on konkurssitilassa.350 pientä ja keskisuurta kaupunkia on ilmoittanut olevansa konkurssin partaalla.
    113 suurinta kaupunkia ,myös New York,on ”punaisen viivan”(?) partaalla.
    Usan valtion kokonaisulkomaanvelka tulee olemaan Obaman kauden lopussa 20 biljoonaa dollaria.
    Noin puolet siitä ilmeisesti kiinalaisille.
    Tosin Kiina yrittää luopua osasta velkakirjoistaan
    CIC:n johtaja Lou Jiwei on sanonut että USA:n velka ei ole pitkällä tähtäimellä hyvä sijoituskohde.
    Ongelma vain on että Kiina luultavasti joutuu myymään velkakirjansa halvemmalla kuin niiden arvo on.Jos löytyy tarpeeksi paksulompsaisia ostajia.
    USA on hiukan kuin Kreikka,mutta isompi.

    Rane

    Norjalaisille?

    Visakallo

    Mutta kenelle sitten se Kiina on velkaa 25 biljoonaa dollaria?
    Kiinan kokonaisvelka on nelinkertaistunut seitsemässä vuodessa.

    uudehko metsänomistaja

    Tämä metsäalan lehden lukipalsta saa pään kylmäämään.

    Velaksiko tätä maailmaa on rakennettu? Onko tälläinen kehitys tervettä? Mihin velan kasvattaminen johtaa?

    EKP päätti äskettäin mammuttimaisesta elvytyksestä.- Se ostaa 60 miljardilla kuukausittain valtioiden velkakirjoja jälkimarkkinoilta. Tarkoitukseksi ilmoitettiin se, ettei rahan puute estä pankkeja lainaamasta euroja, jos vain jollakin on haluja ottaa velkaa. Lyhyesti sanottuna EKP haluaa varmistua siitä, ettei velkarahasta tule maailmalla puutetta.

    EKP:n päätöstä ekonomistit ovat pitäneet talouden kannalta oikeaan osuneelta. Käytännössä se ainakin nosti länsimaiden osakekursseja 10 – 20 prosenttia. Varmasti tervetullut päätös osakkeen omistajille. Entä sitten metsänomistajille tai ei osakkeita omistaville?

    Oliskohan aika ajatella tälläisen kehityksen seuraukset läpeensä? Mitä velkarahan lisääminen vaikuttaa talouteen? Mitä se vaikuttaa kansalaisten moraaliin? Mitä se vaikuttaa säästäväisen ja järkevän taloudenpidon edellytyksiin? Suomessa ja koko maailmassa? Kehittyneissä valtioissa ja kehitysmaissa? Varakkaille ja köyhille?

    Rane

    Rane vähän filosoveeraa.
    Eli pyritään talouskasvuun maailmassa joka on tavallaan kasvanut jo tappiin.Perustuotantoa joudutaan jo rajoittamaan.
    Kasvua pyritään saamaan aloilla jotka ei tuota mitään konkreettista.
    Useimmiten nämä alat tunnistaa siitä että niihin olennaisena osana liittyy ihmisten istuminen joutilaana erilaisten ruutujen äärellä.Pyritään viihtymään ja kuluttamaan aikaa.
    Toinen mitään tuottamaton ala on sota tai siihen varustautuminen.
    Kolmas on byrokratia.Tässäkin istutaan erinäisten ruutujen äärellä.
    Rane ennustaa että seuraava vallankumous on tämä 3D tulostus.
    Voi olla että yllättävän läheisessä tulevaisuudessa turhaa tilpehööriä ei enää tehdä Kiinassa tai Intiassa.Kodin nurkassa on tulostin joka tekee pikku-tai vähän isommatkin tavarat netistä tilattavien ”piirustusten” mukaan.Ehkä autotkin joskus tulostetaan.
    Tietysti herää kysymys että mitä ne kiinalaiset sitten tekee?
    Luultavasti 3D tulostimia.
    Tosin nekin varmaan voidaan sitten tehdä tulostamalla.

    Visakallo

    Suomi on jo myynyt melkein kaiken myytävissä olevan, mutta Kreikka onkin toista maata:

    Kreikka pyörtää valtion sähköyhtiön ja verkko-operaattorin myymisen. Hallitus on juuri luvannut lainoittajille, ettei se puutu jo liikkeelle pantuihin yksityistämisiin.

    Pyörtö vaikuttaa Kreikan ensimmäiseltä avoimelta kapinanosoitukselta ministerien riveistä. Uusi vasemmistolainen energiaministeri Panagiotis Lafazanis perustelee, että sähköyhtiö PPS ja sähköverkon operaattori Admie eivät ole saaneet sitovia ostotarjouksia.

    Kreikan hallituksen piti lainaohjelmaa hierottaessa tulla vaatimuksissaan muita euromaita vastaan. Olennaisena pidettiin nimenomaan saatua lupausta, että Kreikka ei peru yksityistämisohjelmaansa. Euromaat pääsivät lainaohjelman jatkosta eilen yhteisymmärrykseen.

    Valtiovarainministeri Giánis Varoufákis muotoili radiokanavan haastattelussa, että jo toteutettuja valtion omaisuuden myymisiä ei peruta, ja että omaisuutta ei anneta pois halvalla.

    – Emme halua myydä Kreikan valtion perhekalleuksia loukkaavan alhaisilla hinnoilla, Varoufákin sanoi Real FM:lle.

    Uutistoimisto Reutersin mukaan alkuperäinen, englanninkielinen sopimusteksti sanoo, että Kreikan hallituksen on kunnioitettava jo alkaneita tarjouskauppoja. Kreikankielisessä käännöksessä Kreikan on kunnioitettava menettelyjä, joissa tarjousten lähettämisen vaihe on alkanut.

    Valtiollinen sähköyhtiö PPC on jo aloittanut tarjouskilpailun verkkoyhtiöstään Admiesta.

    Kreikan valtapuolue Syriza kampanjoi viime kuun vaaleissa jyrkästi valtion omaisuuden yksityistämistä vastaan. Yksityistämisten jäädyttäminen kuului puolueen vaalilupauksiin. Yle

    Visakallo

    Päivä sen jälkeen, kun Kreikalle saatiin neuvoteltua jatkoaikaa sen tukipakettiin, maan valtiovarainministeri puhuu suoraan maksuvaikeuksista.

    – Julkisella sektorilla ei ole likviditeettipulmia, mutta meillä varmasti tulee vaikeuksia suoriutua velanmaksusta IMF:lle nyt ja EKP:lle heinäkuussa, valtiovarainministeri Gianis Varoufakis sanoi Alpha Radion haastattelussa tänään.

    Hän ei kuitenkaan esittänyt arviota siitä, kuinka suuri rahoitusvaje on. Kreikalta erääntyy ensi kuussa 1,6 miljardin verran IMF:n antamaa lainaa sekä heinä- ja elokuussa yhteensä 7,5 miljardin euron verran EKP:n hallussa olevia valtionlainoja.

    Saksassa valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble puolestaan toisti, että yhtään lisäapua ei anneta, ennen kuin Kreikka on täyttänyt tukiohjelmansa ehdot.

    – Kyse on nyt siitä, voiko Kreikan hallituksen vakuutteluihin luottaa. Saksassa tähän kohdistuu paljon epäilyjä, se täytyy ymmärtää, hän sanoi SWR2-radiolle.

    Kuin saksalaisten epäilyjä vahvistaakseen Kreikan energiaministeri Panagiotis Lafazanis on sanonut, ettei hallitus olisikaan myymässä energiayhtiö PPC:tä tai verkkoyhtiö Adimea.
    Taloussanomat

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 634)