Keskustelut Metsänomistus Suomi Kreikan tiellä

Esillä 10 vastausta, 481 - 490 (kaikkiaan 634)
  • Suomi Kreikan tiellä

    Lama-Suomi ajautui syksyllä 1992 tilanteeseen, jossa rahat loppuivat valtion kassasta. Päivän Ilta-Sanomat paljastaa, että presidentti Mauno Koiviston aloitteesta valtiovarainministeriössä selvitettiin jopa poikkeuslakien käyttöönottoa kassakriisin torjumiseksi.
    Tähän asti lamavuosia käsittelevä kirjallisuus on kertonut, että kassakriisiä ei ollut. Todellisuus oli siis paljon karumpi, joka käy ilmi valtiovarainministeriön silloisen budjettipäälikön Raimo Sailaksen ja Koiviston nauhoitetusta keskustelusta syyskuussa 1992.

    Koivisto teki syksyllä 1992 jotain hyvin poikkeuksellista. Hän antoi Sailakselle salaisen tehtävän: mitä tehdään, jos valtio ajautuu tilanteeseen, jossa se ei pysty maksamaan lakisääteisiä maksujaan, kuten esimerkiksi lapsilisiä?

    Toiminta valtion likviditeettikriisissä -raportti on päivätty 8. lokakuuta 1992. Se oli salainen ja jaettiin noin 10 henkilölle.

    Teksti on hyytävää luettavaa. Heti alussa hahmotellaan toimeksianto, jossa ”tarkastellaan tilannetta, jossa valtio uhkaa joutua tai on jo joutunut maksuvalmiuskriisiin.” Raportissa todetaan, että likviditeettikriisi voi tulla nopeasti. Raportissa viitataan arvioon, jonka mukaan ”valtio joutuu vuonna 1993 likviditeettikriisiin” mikäli ei käytetä poikkeuksellisia keinoja syntyneen vajauksen kattamiseksi. Raportissa edellytetään 10 miljardin markan lisäsäästöjä jo tehtyjen säästöpäätösten päälle. Aihevalikoimassa oli valtion henkilöstön lomauttaminen, virastojen tehtävien priorisointi ja tarvittaessa virastojen toiminnan alasajo.

    Raportti paljastaa, että Suomi oli velkaongelmineen Kreikan tiellä – jo yli 20 vuotta sitten.
    IS

  • Visakallo

    Tänään tuli taas satoja työntekijöitä koskevia irtisanomisuutisia.
    Kyllähän Suomi tällä menolla uudistuu, mutta nyt mennäänkin sitten sen kivisemmän tien kautta, kun tarjottu pehmeämpi vaihtoehto ei kelvannut.
    Nyt kun ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan kestoa kaiken lisäksi lyhennetään, alkaa työt taas kelvata suomalaisillekin.
    Vuoden – parin päästä ei enää työntekijät juuri aseteta ehtoja työnantajille.
    Ne asettaa työnantajat työntekijöille.

    ostaamyy

    Kuinka hyvin arvelisit työajan lisäämisen onnistuvan jo 10 h työpäivää tekeville ?

    Visakallo

    No, eipä sitä työpäivää pidemmäksi ensinmäisenä jo nyt kymmentä tuntia tekeviltä vaadita, mutta muilta kylläkin.
    Ylitöistähän ei tietenkään makseta kun ei makseta monesti nytkään.
    Kyllähän meistä aika monet vielä muistavat ne 90-luvun pahimmat vuodet.

    suorittava porras

    #”Ylitöistähän ei tietenkään makseta kun ei makseta monesti nytkään.”#

    Mitähän varten ne työehtosopimukset sitten tehdään ? Taantuman varjolla näyttää kaikki keinot olevan luvallisia .Valitettavasti ei laillisia.
    Jos ylitöitä tehdään ilman asianmukaista korvausta , on siitä tehtävä yleissitova valtakunnallinen sopimus .

    Ylityöt voi toki välttää tekemällä asiat joka osa-alueella vähän paremmin . Ainakin metsäopuolella ylitöihin ajaudutaan esimerkiksi
    heikkojen korjuuolosuhteiden takia . Korjuuolosuhteiden puutteet johtuvat puolestaan enimmäkseen huonosta metsänhoidon tasosta .
    Melkoisen paineen ylitöiden tekemiseen puunkorjuutöissä aiheuttaa mm puutteet ennakkoraivauksessa .10-40%:n työn hidastuminen on paikattava ylitöillä ja lisäämällä kalustoa .

    jees h-valta

    Ainakin nuo kaksi viimeksi jututtamaani olivat vain sillä kannalla että tehdään mielellään aina leimikko loppuun jos se näyttää realistiselta sille päivälle. Minullakaan ei ollut puhdas leimikko koska ensimmäinen olikin ylispuiden poisto. Toinen oli kyllä puhdas mutta kolmas ja isoin eli kuusikko oli hidas tehtävä kuusien alhaalta asti oksaisuuden takia. Lisäksi alalla oli paljon ojanpenkkaa joka juuri aiheutti ongelmaa kuusenturilaiden näkyvyyden peitteellisyydessä. Eivät he kumpikaan kyllä minua syyttäneet ja alat olivat kaikki kuitenkin pieniä. Myös kaksi ylisuurta ja erittäin oksaista aiheutti hidastusta. Toisen kaato meni moottorisahatyöksi karsintaa myöten. Toisen he rojauttivat kullä koneella mutta suoraan naapuriin. Yksi kasvatusmänty oli hänen tappionsa. Molemmissa oli tuhtaamista mittauksen kaas. Että mielenkiintoista tuo motokuskinkin työ paikoitellen.

    jees h-valta

    Ylitöistä olen kyllä muuten suorittavan kannalla ettei niitä yhtään enempää kuin tarve vaatii ja ylityökorvaus tietenkin kuuluu palkollisen saada. Joskus niitä tulee mutta jos niistä ei asiallisesti makseta menee varmasti jyrkemmäksi myös työntekijän halut niihin.

    Rane

    Nanso on malliesimerkki firmasta joka on viimeiseen asti yrittänyt pitää tuotantoaan Suomessa.Nyt vaan pää on tullut vetävän käteen.
    Hintakilpailu (muualla työvoimakustannukset reilusti halvemmat) on aiheuttanut sen että suomalaiset ostavat suuremmilla palkoillaan niitä halvempia ulkolaisia tuotteita.
    Tämmöisiin tapauksiin yhteiskuntasopimus olisi ollut välttämätön.
    Ei kelvannut ammattiyhdistysliikkeelle.
    Jäsenistö edunvalvotaan kortistoon.
    Ongelma on että sekä itse jäsenistö että ammattiliitot kieltäytyvät tajuamasta tilannetta.

    A.Jalkanen

    Suomen lainojen hoitokulut ovat nousussa, mikä pahentaa ahdinkoa entisestään:

    http://www.nordea.com/fi/media/uutiset-ja-lehdistotiedotteet/Jan-von-Gerich/2015/2015-09-04-blogi-suomi-ei-kreikan-vaan-ranskan-tiella.html

    Vaikka sitä yhteiskuntasopimusta eli palkan alennusta ei tullut, eihän mikään estä palkkatöissä olevaa väkeä pidättäytymästä palkankorotuksista lähivuosina. Tämä alkaa pikkuhiljaa parantaa palkkatyön kilpailukykyä.

    Puutetta ei taida kylläkään olla siitä, vaan hyvistä innovaatioista. Niitä voivat keksiä kaikki, työntekijätkin. Yrityksissä tilanne varmaan hahmotetaan – ainakin pk-sektorilla – enemmän niin että ollaan samassa veneessä ilman suurempia työnantaja / työntekijä vastakkainasetteluja. Myös tulevaisuuteen vieviä ratkaisuja haetaan yhdessä. Keskusjärjestöistä ei ratkaisuja löydy eikä valtiolta vaan ruohonjuuritasolta.

    Rane

    Yleissitovuus estää ”palkankorotuksista pidättäytymisen”.

    rekkamies

    Työpäivän pituus on tottumus kysymys. Jos joskus on kauemmin tehnyt vähän pitempää päivää, kymmenen tunnin päivä tuntuu, kuin työt loppuisivat kesken päivän.
    Oikeasti ruumiillisessa työssä, vaikkapa raivuulla tilanne vähän eri päivän pituuden suhteen.
    Siinä suorittavan kanssa samaa mieltä , että monellakin alalla paremmalla suunnittelulla ja työskentely olosuhteita kohentamalla on saavutettavissa huimasti tuottavuuden nousua.
    Vielä jos työntekijä portaan ehdotuksia otetaan huomioon suunnittelu vaiheessa, helpottaa se kummasti työssä jaksamista.

Esillä 10 vastausta, 481 - 490 (kaikkiaan 634)