› Keskustelut › Metsänomistus › Suomi Kreikan tiellä

Esillä 10 vastausta, 471 - 480 (kaikkiaan 634)
1 2 3 … 47 48 49 … 62 63 64

  • Suomi Kreikan tiellä

    Lähetetty: 7.2.2015, 07:35

    Lama-Suomi ajautui syksyllä 1992 tilanteeseen, jossa rahat loppuivat valtion kassasta. Päivän Ilta-Sanomat paljastaa, että presidentti Mauno Koiviston aloitteesta valtiovarainministeriössä selvitettiin jopa poikkeuslakien käyttöönottoa kassakriisin torjumiseksi.
    Tähän asti lamavuosia käsittelevä kirjallisuus on kertonut, että kassakriisiä ei ollut. Todellisuus oli siis paljon karumpi, joka käy ilmi valtiovarainministeriön silloisen budjettipäälikön Raimo Sailaksen ja Koiviston nauhoitetusta keskustelusta syyskuussa 1992.

    Koivisto teki syksyllä 1992 jotain hyvin poikkeuksellista. Hän antoi Sailakselle salaisen tehtävän: mitä tehdään, jos valtio ajautuu tilanteeseen, jossa se ei pysty maksamaan lakisääteisiä maksujaan, kuten esimerkiksi lapsilisiä?

    Toiminta valtion likviditeettikriisissä -raportti on päivätty 8. lokakuuta 1992. Se oli salainen ja jaettiin noin 10 henkilölle.

    Teksti on hyytävää luettavaa. Heti alussa hahmotellaan toimeksianto, jossa ”tarkastellaan tilannetta, jossa valtio uhkaa joutua tai on jo joutunut maksuvalmiuskriisiin.” Raportissa todetaan, että likviditeettikriisi voi tulla nopeasti. Raportissa viitataan arvioon, jonka mukaan ”valtio joutuu vuonna 1993 likviditeettikriisiin” mikäli ei käytetä poikkeuksellisia keinoja syntyneen vajauksen kattamiseksi. Raportissa edellytetään 10 miljardin markan lisäsäästöjä jo tehtyjen säästöpäätösten päälle. Aihevalikoimassa oli valtion henkilöstön lomauttaminen, virastojen tehtävien priorisointi ja tarvittaessa virastojen toiminnan alasajo.

    Raportti paljastaa, että Suomi oli velkaongelmineen Kreikan tiellä – jo yli 20 vuotta sitten.
    IS

    Tekijä
    Visakallo
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Visakallo 1.9.2015, 06:46

    Näinhän se minunkin matematiikan mukaan menee, vai onko metsäkonealalla käytössä jokin muu laskuoppi?

    suorittava porras 1.9.2015, 19:56

    Täällä on vaivattu päätä sillä ,että suomalaiset metsäkoneet olisivat vajaakäytössä .
    Tuoreet tutkimukset osoittavat kuitenkin vuotuisten käyttötuntimäärien olevan suuret muuhun Eurooppaan verrattuna .
    Eniten tunteja esim. hakkuukoneeseen ajetaan Latviassa , vähän yli 2500/vuosi . Suomi on Ruotsin jälkeen viidentenä . Tunteja vuositasolla ajetaan Suomessa runsas 2000 . Euroopan keskiarvo hakkuukoneiden käyttötunneissa on 1791 / vuosi . Esim Saksassa luku on 1400/ vuosi ja Sveisissä alle 1000 !

    Lisää tuottavuuttakin on kaivattu . Metsässä ja harvennuksilla tätä voidaan lisätä korjuun kohdalla10-40 % huolehtimalla ennakkoraivauksesta . Muun muassa Enso on asiaa vastikään tutkinut .
    Heidän uusissa ohjeissaan kaikki rinnan korkeudelta alle 8 cm:n rungot tulkitan aluskasvokseksi , joka on raivattava maahan ennen hakkuuta . Raivauksen toteutuksessa otetaan kuitenkin huomioon riista ja luonnon monimuotoisuus .

    Metsäpuolella on suuret mahdollisuudet välttää Kreikan tie . Yllä oleva asia ei suinkaan ole ainoa kehitettävä asia . Tuottavuushyppy siitäkin seuraa , jos toimeen tartutaan . Eikä tarvise tyytyä mihinkään vaatimattomaan 5 prosenttiin .

    suorittava porras 1.9.2015, 20:45

    #”..suorittava kehuu sijoitusta joka on kahdessa vuorossa olevien koneiden ansiota.”#

    Tuo pari tuhatta tuntia vuodessa tulee kyllä täyteen yhdessäkin vuorossa , jos työt sujuvat ongelmitta ja töitä on tasaisesti läpi
    vuoden . Kahdessa vuorossa työskenetely lisää toki työtunteja , mutta tulos ei välttämättä parane .

    Jo edellä todettiin , että kahdessa vuorossa kahden henkilön aikaansaama tuotos on noin 1,5 verrattuna kahteen erilliseen päivävuoroon.
    Tässä on käytetty vertailukohtana samanmittaisia työjaksoja .
    On erittäin todennäköistä , että yhtä vuoroa tekevien päivän pituus ei rajoitu 8:aan tuntiin . 9-10 tuntia päivässä on yleinen käytäntö puunkorjuutöissä. Vuorotyössä päivän pidentäminen johtaa jyrkkään tuotoksen alenemiseen.
    Päivävuorolaisen työteho on pidempääkin pävää tehtäessä vuorotyöläistä parempi .

    Vuorotyön kannattavuutta mitattaessa päästään varsin mielenkiintoisiin lukemiin , jos kone vaihdetaan esim. 10 000 tunnn välein . Yhden vuoron konetta vaihdetaan harvemmin , mutta kaikki tunnit tehdään täydellä teholla . Kahden vuoron kone puolestaan pyörii tuon 10 000 tuntia 25% pienemmällä teholla . Kun lisäksi otetaan huomioon päiväuorolaisen pidempi työpäivä (vähemmän aloitus- ja lopetustyöaikaa ) , kohenee yhden vuoron tuottavuus entisestään . Lisäksi , harvoja poikkeuksia lukuunottamatta , kahden vuoron koneet ovat yhden kuljettajan vastuulla olevia laitteita huonommassa kunnossa vaihtohetkellä .

    Vuorojen lisääminen ei välttämättä paranna tulosta , mutta siihen on turvauduttava , jotta asiakkaan kanssa tehdyn sopimuksen mukaiset puutavaramäärät saadaan korjattua sovitussa aikataulussa .

    Rane 1.9.2015, 21:44

    Itsepähän vetosit tuohon tutkimukseen.
    Tuo mitä totesit yhden vuoron koneiden vuorojen pituudesta on varmasti totta.Niillä on usein urakka tai piiska-palkkaus ja tuo 9-10 tuntia ei välttämättä riitä.
    Eli vertailu näiden urakkakoneiden ja tavallisella tuntitaksalla olevien kaksivuorokoneiden välillä ei toimi suoraviivaisesti .
    Sinänsä positiivista tämä suorittavan kannustus pitkien vuorojen tekoon.

    jees h-valta 1.9.2015, 21:57

    Tuossa juuri jutustelin kahden käytössä olevan moton molempiakin kuljettajia. Molemmilla vuorot vaihteli mutta kolmentoista tunninkin vuoro oli heille aika normaalia. Toinen, nuorempi jopa totesi että mitä sitä kotona säätää, mieluummin koneella koko päivä. Tosin häntäkin kyllä naisen ääni kuului kaipailevan tuossa illalla 21.00:n paikkeilla.
    Hiukan ehkä olisi sittenkin pareen omasta mielestäni siellä kotona kyllä enemmän ”säätää”.

    Metsuri motokuski 2.9.2015, 09:48

    Mihinkä suorittava perustuu tuo väittämä että päivätyössä olevat koneet pyörivät tehokkaammin kuin vuorotyössä ? En ole tuollaista tutkimusta nähnyt missään. Olisi mukava lukea sellainen. Sen ymmärrän hyvin että 10 tunnin päivänä ei tule puuta samassa suhteessa kuin 8 tunnin päivällä. Siis kyseessä on nimenomaan tuntikohtainen tuotos. Se pätee joka alalla vaikka taimikon raivuuseen. Väittämä siitä että on vähemmän lopetus ja aloitus aikoja ei ole kestävä. Me vaihdamme kuskia aina metsässä lennossa eikä laanissa. Joten kone lähtee laanista aamulla ja palaa sinne illalla. Polttoaine riittää juuri kahdeksi vuoroksi ja teräöljy annetaan pienestä kanisterista kolmisen litraa niin sekään ei lopu. Ainostaan koneen rasvaus tehdään metsässä vuoron vaihdossa kerran päivässä.

    Itseni kohdalta voin todeta että ihan samanlailla ne vivut liikkuu ilta kuin aamuvuorossa. Toisaalta jos koneen vaihtoväli on 10000 tuntia niin mitä merkitystä sillä vaihdetaanko se kone kolmen tai neljän vuoden välein. Joka tapauksessa se on tienannut itsensä takaisin tuohon tuntimäärään mennessä. Tuo yhden ja kahden vuoron koneen huonous vaihtohetkellä on puppua. Jos koneesta pidetään huolta niin vuorojen lukumäärällä ei ole merkitystä.

    Rane 2.9.2015, 19:21

    Ihmettelen tuota kun suorittava on aikaisemmin ollut tiukasti vastaan jatkuvaa ylitöiden tekoa ja nyt mainostaa yhtä vuoroa sillä että voi tehdä 10 tuntia virkeänä kuin peipponen.
    Miten mies voi olla näin ankarasti eri mieltä itsensä kanssa?
    Onkos tämä sitä nettiraivoa?

    suorittava porras 2.9.2015, 20:29

    Mistähän Rane on saanut sen kuvan , että vastustan ylitöitä ?
    Sen olen toki tuonut ilmi , että ylityörajat on olemassa ja niitä tulee noudattaa . Lisäksi ylitöistä kuuluu maksaa sopimuksen mukainen korvaus . Ylitöitä on mahdollista tehdä laillisesti lähes 300 tuntia vuodessa . Jos kone sattuu olemaan yhdessä vuorossa , se ei todellakaan tarkoita , että työmaalla laiskotellaan .

    Metsuri motokuski touhuaa kahdessa vuorossa kuten pitääkin .
    Ainoa , mikä unohtui , on kantokäsittelyaineen tankkaaminen .
    Kyseinen litku ei valitettavasti riitä kahdeksi vuoroksi , jos kalikoita putoaa vähänkin normaaliin tahtiin . Max 10 tuntia ja tankki on tyhjä , joukkokäsittelyssä jopa 7:ssä tunnissa. Tämän takia vehkeet on kiikutettava kesäkaudella laaniin joka vuoronvaihdossa .
    Kone jätetään sujuvasti yöksi palstalle yhdessäkin vuorossa , jos tankkaustarvetta ei ole .
    Vertailevia tutkimuksia vuorotyö/yksi vuoro minulla ei valitettavasti ole . ”Vain ” 15 vuoden kokemus kahdessa vuorossa työskentelystä yli 10:n eri kaverin kanssa viidellä eri työnantajalla . Aina ei suju vaikka kuinka yrittäisi .
    Jotain kannattavuudesta kertoo se , että vaikka yli 90% talon koneista pyörii yhdessä vuorossa , kaikille työntekijöille pystytään maksamaan työehtosopimuksen mukainen palkka .
    Metsuri Motokuski ei tunnu saavan kaikkia palkanosia
    2-vuorotyöskentelystä huolimatta .

    Koneita ei luonnollisesti olla ihan alvariinsa vaihtamassa , kun tehdään töitä yhdessä vuorossa . Esim . vanhimmat koneet , suurin ja pienin olivat vaihtohetkellä iältään pitkästi toisella kymmenellä ja tunteja mittarissa yli 20 000 . MKP: n toimitusjohtajaa lainatakseni ”Kromi ei kiillä , mutta homma kannattaa” .

    suorittava porras 2.9.2015, 20:42

    Jessellä töitä tehneiden kuljettajien työtuntimäärät hipovat jo aikalailla riskirajoja . Monessa perheessä ovat kattilat mennet jakoon moisella systeemillä . Joidenkin kaverien kohdalla omat kattilat ovat riittäneet koko elinajaksi . Eronneita ja yksineläjiä on konemiesten joukossa varmasti muuhun väestöön verrattuna keskimääräistä enemmän .
    Tämä koskee sekä yrittäjiä , että työntekijöitä .
    Töitä on tehtävä , mutta ei perheen kustannuksella. Muullekin elämälle täytyy riittää aikaa .

    Rane 2.9.2015, 20:42

    Niin miten käy verenpaineen ja perhesuhteiden jos tekee 10 tunnin päivää?

Esillä 10 vastausta, 471 - 480 (kaikkiaan 634)
1 2 3 … 47 48 49 … 62 63 64