Keskustelut Metsänomistus Suomi Kreikan tiellä

Esillä 10 vastausta, 461 - 470 (kaikkiaan 634)
  • Suomi Kreikan tiellä

    Lama-Suomi ajautui syksyllä 1992 tilanteeseen, jossa rahat loppuivat valtion kassasta. Päivän Ilta-Sanomat paljastaa, että presidentti Mauno Koiviston aloitteesta valtiovarainministeriössä selvitettiin jopa poikkeuslakien käyttöönottoa kassakriisin torjumiseksi.
    Tähän asti lamavuosia käsittelevä kirjallisuus on kertonut, että kassakriisiä ei ollut. Todellisuus oli siis paljon karumpi, joka käy ilmi valtiovarainministeriön silloisen budjettipäälikön Raimo Sailaksen ja Koiviston nauhoitetusta keskustelusta syyskuussa 1992.

    Koivisto teki syksyllä 1992 jotain hyvin poikkeuksellista. Hän antoi Sailakselle salaisen tehtävän: mitä tehdään, jos valtio ajautuu tilanteeseen, jossa se ei pysty maksamaan lakisääteisiä maksujaan, kuten esimerkiksi lapsilisiä?

    Toiminta valtion likviditeettikriisissä -raportti on päivätty 8. lokakuuta 1992. Se oli salainen ja jaettiin noin 10 henkilölle.

    Teksti on hyytävää luettavaa. Heti alussa hahmotellaan toimeksianto, jossa ”tarkastellaan tilannetta, jossa valtio uhkaa joutua tai on jo joutunut maksuvalmiuskriisiin.” Raportissa todetaan, että likviditeettikriisi voi tulla nopeasti. Raportissa viitataan arvioon, jonka mukaan ”valtio joutuu vuonna 1993 likviditeettikriisiin” mikäli ei käytetä poikkeuksellisia keinoja syntyneen vajauksen kattamiseksi. Raportissa edellytetään 10 miljardin markan lisäsäästöjä jo tehtyjen säästöpäätösten päälle. Aihevalikoimassa oli valtion henkilöstön lomauttaminen, virastojen tehtävien priorisointi ja tarvittaessa virastojen toiminnan alasajo.

    Raportti paljastaa, että Suomi oli velkaongelmineen Kreikan tiellä – jo yli 20 vuotta sitten.
    IS

  • suorittava porras

    #”Esim nämä ”yhden vuoron miehet” käytännössä pakottavat urakoitsijat tuplaamaan koneketjunsa.”#

    ”Yhden vuoron miehet” eivät pakota yhtään mihinkään . Tilanne vain on se , että riittävän päteviä kavereita ei tahdo löytyä toiseen
    vuoroon .
    Myös puutteet jomman kumman vuorolaisen sosiaalisissa taidoissa heikentävät mahdollisuuksia tehdä tulosta . Kaikista ei yksinkertaisesti ole jakamaan samaa työmaata ja konetta . Firman sisäinen tulosten seuranta voikin antaa varsin yllättäviä tuloksia 2-vuorotyöskentelystä .
    Työurani alkupuolella kahta vuoroa tehtiin yleisesti , jopa 12/12 tunnin vuoroissa . Näin toimineet pääsivät kyllä varsin nopeasti haudanlepoon .

    Itselläni on useamman vuoden yhtäjaksoiset työkokemukset viidestä eri työnantajasta . Kannattavuus on valitettavasti ollut heikoin juuri niissä yrityksissä , joissa on tehty työtä eniten kahdessa vuorossa . Osa onkin jo joko lopettanut toimintansa tai supistanut toimintojaan .
    2 000- luvun alussa , työskennellessäni silloin Suomen suurimmassa metsäkoneyrityksessä , parsta tulosta tekivät yrityksen kirjanpidon mukaan koneet , joita ohjasti vain yksi kuljettaja . Samaan tulokseen on ilmeisesti tullut nykyinenkin (hyvämaineinen) työnantajani , koska
    kahdessa vuorossa työskennellään vain poikkeustapauksissa .

    PS. Vuosia sitten vaihdoin työpaikkaa . Uusi isäntä oli palkannut minut tekemään hänen vuoroaan hakkuukoneelle . Ilmeisesti toisen vuoron työntekijä ei ollut saanut infoa asiasta , kun hän kysyi työmaalle tultuani , että mitä v####ua sinä täällä teet . Totesin , että tulin toiseen vuoroon töihin . Neljä vuotta siitä eteenpäin rääkättiin haastavasta alusta huolimatta samaa konetta kahdessa vuorossa ilman suurempia erimielisyyksiä . : )

    Visakallo

    Kyllähän Suorittavalla on tämän vuorotyön suhteen aivan oikeansuuntaisia näkemyksiä.
    Teollisuudessa, missä vuorotyö on vielä helpompaa järjestää kuin puunkorjuussa, ei toinen vuoro suinkaan kaksinkertaista, vaan n.1,5 kertaistaa tuloksen, eikä alasta riippuen aina sitäkään.
    Katkeamaton prosessiteollisuus on tietysti taas oma lukunsa.
    Nämä ovat sellaisia faktoja joista on aivan turha täällä väitellä.
    On selvää, että vuorotyötäkin tarvitaan, mutta sitä ei aina tehdä niinkään taloudellisessa mielessä, vaan siksi, että pystytäisiin säilyttämään yhteistyö- ja asiakassuhteet myös jatkossa.

    suorittava porras

    Tarkentava kysymys puun taakse . Tarkoititko luvulla 1,5 todella tulosta ? Enemmänkin lienee kysymys tuotoksesta . 1,5 kertainen tuotoksen lisäys ei tarkoita tuloksen lisääntymistä samassa
    suhteessa . Tulos voi olla jopa negatiivinen kasvaneisiin tuotantopanoksiin nähden . Oli hyvä , että toit tuon lukeman ja taustat vuorotyön tarpeista esiin . Joskus on tehtävä tappiollisiakin asioita asiakassuhteen säilyttämiseksi , mutta VAIN joskus.

    Palataan vielä tuohon koneyrityksien suureen pääomakulujen määrään ja runsaaseen konekantaan .
    Konekanta on valitettavasti mitoitettava ASIAKKAAN VAATIMUKSESTA kysyntähuippujen mukaan .
    Käytännössä tämä tarkoittaa kahden talvikuukauden 6 milj. kuutiometrin kuukausittaista puun korjuumäärää varten . Kesäkuukausina olosuhteiden ollessa parhaimmillaan korjuumäärät ovat 2-3 milj kuutiota kuukaudessa . Tasoittamalla korjuumääriä pienenisi kaluston tarve huomattavasti .
    Entä sitten korjuuolosuhteet ja työmaiden järjestelyt ?
    Yksi kymmenestä koneesta on jouduttu hankkimaan sen vuoksi , että
    leimikoiden raivauksia ei ole tehty asianmukasesti . Toinen kymmenestä koneesta puolestaan on jatkuvasti lavetilla huonon työmaiden ketjutuksen ja tiukkojen eri yhtiöiden välisten reviiriehtojen takia . Yksi lisäkulu on myös erikoiskalusto , jota on jouduttu kehittämään ja hankkimaan vain sen takia , että metsiä ei hoideta ajallaan tai ollenkaan .

    Aitoja säästökohteita kyllä löytyy . Puuttuu vain halua käydä todellisten haasteiden kimppuun .

    rekkamies

    Meillä ajetaan energiapuuta yhdellä autolla 24/7, vaatii neljän miehen työpanoksen yhtä autoa kohti.Hyvin on keskenään toimeen tultu.
    Totta kai olisi mukavampaa laittaa neljä autoa ja käydä niillä arkipäivisin päivävuoroa ajamassa.
    Kukahan maksaisi tarvittavan taksankorotuksen?

    Rane

    Kaikkea oppii kun vanhaksi elää.Jotain vielä jäi epäselväksi.
    Jos koneiden vuorokautista käyttöastetta alentamalla sekä tuotos että tulos paranevat niin mikä on se raja jolloin tulos lopulta rupeaa huononemaan?Onko kannattavuuskriisissä oleville metsäkoneurakoitsijoille pelastus työpäivän lyhentäminen 6 tuntiseksi?Estääkö tämän konstin käytön vain ammattiyhdistysliikkeen pelko siitä että kapitalistit rikastuisivat liikaa?
    Toinen avoin kysymys on että mitä ne ovat ne vakavammat viat joita alkaa putkahdella jos erehtyy sytyttämään työvalot?

    pihkatappi

    Paperimiehet tekevät seuraavankin vuoron, jos ei työkaveri tulekaan töihin. Eli 16 tuntia putkeen ja seuraavana päivänä taas omaan vuoroon. En tiedä miten paljon elinikä lyhenee, varmaan tuo on vuorotyössä jo aika myrkkyä.

    Rane

    Niin,pikku-uutinen kertoi että tätä konkurssiin menneen Usewoodin tekemistä jatketaan – Liettuassa.
    Kyseessä on siis korkean (metsä)teknologian kallis tuote,jonka tekemisen pitäisi onnistua Suomessakin.

    Metsuri motokuski

    No se nyt ei ole mikään korkean metsäteknologian tuote. No miksei jos sitä verrataan vesuriin. Kone olisi mennyt suomessakin kaupaksi jos se olisi ollut toimiva laite. Onhan täällä niin paljon metsäkoneteollisuutta. Mutta minkäs sille voi jos ”mönkijällä” ei pääse palkoille. Oli se niin onneton tuote että tuote itsessään sen konkurssiin kaato.

    Katsotaan miten se tuolla ulkomailla tulee toimeen.

    Rane

    Tuo on varmasti totta.Pointti on kuitenkin se että kun uusi yrittäjä etsi valmistuspaikkaa se ei ollut enää Suomi.
    Tämä trendi on saatava loppumaan.
    Esimerkiksi tosi suomalaisen tuotemerkin Marimekon alihankinnasta 70% on Liettuassa.

    Rane

    Juuri näin,suorittava kehuu sijoitusta joka on kahdessa vuorossa olevien koneiden ansiota.

Esillä 10 vastausta, 461 - 470 (kaikkiaan 634)