Keskustelut Metsänomistus Suomi Kreikan tiellä

Esillä 10 vastausta, 431 - 440 (kaikkiaan 634)
  • Suomi Kreikan tiellä

    Lama-Suomi ajautui syksyllä 1992 tilanteeseen, jossa rahat loppuivat valtion kassasta. Päivän Ilta-Sanomat paljastaa, että presidentti Mauno Koiviston aloitteesta valtiovarainministeriössä selvitettiin jopa poikkeuslakien käyttöönottoa kassakriisin torjumiseksi.
    Tähän asti lamavuosia käsittelevä kirjallisuus on kertonut, että kassakriisiä ei ollut. Todellisuus oli siis paljon karumpi, joka käy ilmi valtiovarainministeriön silloisen budjettipäälikön Raimo Sailaksen ja Koiviston nauhoitetusta keskustelusta syyskuussa 1992.

    Koivisto teki syksyllä 1992 jotain hyvin poikkeuksellista. Hän antoi Sailakselle salaisen tehtävän: mitä tehdään, jos valtio ajautuu tilanteeseen, jossa se ei pysty maksamaan lakisääteisiä maksujaan, kuten esimerkiksi lapsilisiä?

    Toiminta valtion likviditeettikriisissä -raportti on päivätty 8. lokakuuta 1992. Se oli salainen ja jaettiin noin 10 henkilölle.

    Teksti on hyytävää luettavaa. Heti alussa hahmotellaan toimeksianto, jossa ”tarkastellaan tilannetta, jossa valtio uhkaa joutua tai on jo joutunut maksuvalmiuskriisiin.” Raportissa todetaan, että likviditeettikriisi voi tulla nopeasti. Raportissa viitataan arvioon, jonka mukaan ”valtio joutuu vuonna 1993 likviditeettikriisiin” mikäli ei käytetä poikkeuksellisia keinoja syntyneen vajauksen kattamiseksi. Raportissa edellytetään 10 miljardin markan lisäsäästöjä jo tehtyjen säästöpäätösten päälle. Aihevalikoimassa oli valtion henkilöstön lomauttaminen, virastojen tehtävien priorisointi ja tarvittaessa virastojen toiminnan alasajo.

    Raportti paljastaa, että Suomi oli velkaongelmineen Kreikan tiellä – jo yli 20 vuotta sitten.
    IS

  • Rane

    Omassa rahassa ja devalvoinnissa olisi tietysti heti se etu että Suomessa maksettavien palkkojen kilpailukyky ulkomaisen työvoiman silmissä heikkenisi kertarysäyksellä.
    Virolaisten määrä työmailla vähenisi kun palkan ostovoima pienenisi sekä Suomessa että Virossa.
    Myös suomalaisen työttömyyskorvauksen ostovoima pienenisi jolloin työnhakuinto paranisi.Ja kun tuotteidemme hintakilpailukyky paranisi niin niitä olisi valmistettava lisää jolloin työtä olisi myös tarjolla.

    tamperelainen

    Nyt siirrytään korporatismistä parlamentarismiin.
    Tuskin hallitus uskaltaa suututtaan SAK:ta vaikka syytä olisi kokeilla kansanvallan voimaa .Nyt ay-politrukeilla on liiikaa valtaa,jota uhkaavat eri tilanteissa käyttää

    Yleensä sodan jälkeen taloudet nousee kukoistukseen.SAK:n masinoima yleislakko vois myöskin klaarata Suomen talouden umpisolmua ja sen saurauksena SAK:n kaatuminen.Suomalaisten asioita pääsisivät päättämään kansan valitsemat edustajat

    Visakallo

    Kaipaisin tuohon Jessen lyhyehköön kommenttiin hienan perusteluja.
    Työttömyys maksaa tällä hetkellä yli viisi miljardia euroa vuodessa, eli suunnilleen sen summan mitä valtio ottaa nyt uutta velkaa.
    Virallinen ilmoitettu työttömien määrä on nyt 380.000, mutta todellinen luku tätä suurempi, ehkä n.450.000.
    Mikä pahinta, työttömiä on nyt liki 40.000 enemmän kuin vuosi sitten.
    Olisiko Jessellä rakentavia ehdotuksia tehdä tälle ongelmalle jotakin?
    Olen jonkin verran puhunut puurakentamisen puolesta, mutta siinäkin on nyt se tilanne, että naapurimaamme ovat ottaneet meiltä nekin markkinat.
    Esim. puuelementit tuodaan meille yhä suuremmalta osin ulkoa. Ajatus tuntui vielä muutamia vuosia sitten lähes mahdottomalta, mutta näin se vain nyt on.
    Mitä suurimpiin suomalaisiin rakennusyhtiöihin tulee, monilla niistä on enää kourallinen omia suomalaisia työntekijöitä ja toimihenkilöitä.
    Lähes kaikki on ulkoistettu alihankkijoille, jotka eivät välttämättä toimi Suomessa tai työllistä suomalaisia.
    Jessen parhaiten tuntemalla LVI-alalla on tapahtunut aivan samansuuntaista kehitystä.

    Metsuri motokuski

    Kyllähän sen voi jo todeta näissäkin kirjoitteluissa että jokin mättää tässä meidän työllistämisessä. Minusta on kenenkään etenkin suorittavan narista sitä etteikö työvoimakustannukset ole liian suuret kilpailijamaihin verrattuna. Kuinkahan moni suomalainen yritys rahtaa tavaran ja työntekijät ulkomailta jos se olisi yhtä kannattavaa työn laatuuverratuna kuin kotimainen työnteko ? Vastaan itse. Ei kukaan.

    Minusta on jotenkin ihmeelllistä että työntekijä narisee jostain työmotiivaatiosta työnteossa. Minusta työntekijä on enemmän riippuvainen työnantajasta kuin päinvastoin. Jotenkin uhkaaminen työmotivaation menestyksellä on sellaista potaskaa että sitä viimeisenä kuulisi. Työmotivaatio korjaantuu viimeistään sillä kun vaihtaa työntekijän, En kannata myöskään harmaatataloutta. En tee mm pimeetä työtä vaikka sitä tarjotaankin joskus.

    Itse olen ihan perstuntumalla nähnyt mitä työntekijä maksaa kaikkine kuluineen ja sitä suorittavan lienee turha opettaa. Metsäkoneen sielunelämästä voin opetuksen ottaa vastaan mutta en yrityksen työvoimakustannusten laskennasta.

    Nyt hallitus alkaa olemaan oikeilla jäljillä kun se tulee tekemään fiskaalisen devalvaation. Sillä saadaan aikaan pieni suunnan muutos mutta vain lyhytaikainen. Itse olen sitä mieltä että työntekijät voisivat aina enemmän ja enemmän ottaa vastuuta sosiaalikulujen maksuun, kuten vaikka omien eläkkeidensä maksuun yrittäjien tapaan. Eihän se voi olla oikein että nykyään työntekijän palkka alkaa olemaan kustannusvaikutuksiltaan lähes kaksinkertainen sotumaksuineen. Ei ihme että tehdyt tuotteet kallistuvat ja menettävät kilpailuedun..

    Toinen suunta em. rinnalla on jatkossa että hyvinvointiyhteiskuntaa puretaan hallitusti ja me ihmiset alamme aina enemmän maksamaan palveluista joita käytämme.

    Ex Suomen pankin pääjohtaja Sirkka Hämäläinen totesi lehtihaastattelussa että kyllä Suomen poliitikot tietävät mitä pitää tehdä mutta ongelma on että miten sen jälkeen tulisi uudelleen valituksi seuraavalle kaudelle.

    jees h-valta

    Puuntakuselle hieman siitä talouden hoidosta. Miten se kasvattaa meillä kulutusta jos alamme kaivertaa palkasta tai lomarahoista pois?
    Suomalaisen työn kustannukset eivät ole kehittyneet huonompaan suuntaan moneen vuoteen kilpailijamaihin nähden. SAK ja muutkin ammattiliitot ovat tehneet monet nollaratkaisut jo kauan. Jos kauan tätä jatkamme saamme tänne pakolaisten lisäksi vielä köyhätkin kaduille notkumaan. Pakolaisiin sentään suhtaudutaan ymmärryksellä mutta köyhät eivät saa mistään mitään. Ehkä leipää leipäjonoista.
    Nytkin perusturvaväkeä lisääntyy kovaa kyytiä. Näin pienessä maassa on aivan yhtä tärkeää viennin rinnalla pitää huolta kotimaan kulutuksesta. Se onkin nyt lähes unohdettu. Kaupan alakin on ollut varsinkin nuorille iso työllistäjä mutta heikkenee kovaa vauhtia. Sielläkin ”mamut” ottaa jo paikkoja. Lisäksi kivijalkaliikkeet kärsivät lisääntyvästä nettikaupasta.

    suorittava porras

    #”Minusta on jotenkin ihmeelllistä että työntekijä narisee jostain työmotiivaatiosta työnteossa. Minusta työntekijä on enemmän riippuvainen työnantajasta kuin päinvastoin. Jotenkin uhkaaminen työmotivaation menestyksellä on sellaista potaskaa että sitä viimeisenä kuulisi. Työmotivaatio korjaantuu viimeistään sillä kun vaihtaa työntekijän…”#

    Ilman osaavia ja motivoituneita työntekijötä ei ole menestyviä yrityksiäkään . Menestys tulee , jos on tullakseen , työnantajan ja työntekijöiden tiivillä yhteistyöllä . Luottamusta tarvitaan myös molemmin puolin .
    Tutussa yrityksessä ei ole murehdittu palkkakustannuksia . Asioita on sen sijaan kehitetty . Toimitusjohtajakin on edellisessä kommentissani esittämäni huonomman vaihtoehdon sijaan astunut firmassa eturiviin ongelmien ilmetessä . Esimerkin voima on saanut muutkin tekemään parhaansa .
    (kannattaa vilkaista tämän päivän Metsälehdestä päätoimittajan artikkeli ”Metsäala näytää mallia”)

    Jotkut ovat vihjanneet , että metsäalallakin on liian korkeat työvomakustannukset . Se kuitenkin on unohtunut , että toimenpiteiden viivyttäminen nostaa työkustannuksia . Taimikoissa vauhtion 10% vuodessa . Raivaamattoman leimikon hakkuutyössä kuluu 10-40% enemmän työaikaa verrattuna kunnossa olevaan kohteeseen . Korjuuaikataulut pakottavat tekemään edellä mainitusta syystä ylitöitä , joka nostaa korjuukustannusta entisestään .
    Kantokäsittelyaineitakin levitetään 200 euron tappiolla hehtaaria kohden .(Metsälehti tänään)

    Olisiko esim. edellä mainitut ongelmat korjattava työntekijöiden palkkoja laskemalla ?

    Kurki

    Vahvasti metsuri-motokuskin näkemysten kannalla.
    Jees h-vallalle sanoisin, että ei nämä nolla-korotukset ole olleen sellaisia, etteikö palkat olisi nousseet, vaan vuonna 2013 tehty 0- korotusten työ-ja kasvusopimus nosti seuravina kahtena vuonna palkkoja edelleen 1,5…2% vuodessa.
    Tottakai palkkakustannusten lasku vähentää ostovoimaa, mutta samalla se parantaa kilpailukykyä ja luo uutta taloudellista toimintaa, josta saadaan uusia verotuloja.
    Jos palkkkustannuksia ei alennneta eli kilpailukykyä paranneta, niin mistä sitä ostovoimaa sitten saadaan, kun talouden suunta on alaspäin juuri kilpailyvyn puutteen takia ?
    Ottamalla lisää velkaa vai?
    Kilpailukyky on mennyt kilpailijamaita korkeampien palkankorotusten seurauksena euroaikana.

    Rane

    Puunkorjuun ongelma on se että kalliit koneet seisovat liian suuren osan vuorokaudesta.Ja siitä seuraa että pääomakulut ovat suuret.
    Tässä on toiminnan tehostamisen paikka.
    Toinen keino olisi ammattiliittojen tekemä esitys työaikapankista.
    Hakkuita tehtäisiin silloin kun puuta tarvitaan ja keliä on.

    suorittava porras

    ”#Toinen keino olisi ammattiliittojen tekemä esitys työaikapankista.
    Hakkuita tehtäisiin silloin kun puuta tarvitaan ja keliä on.”#

    Esimerkiksi meillä tämä on ollut käytäntö jo yli 10 vuotta . Järjestäytymättömillä työpaikoilla ei ole tätä mahdollisuutta .

    Joskus yrityksen 40- vuotisen historian aikaan koneita on pyöritetty
    jopa 3:ssa vuorossa . Jostakin syystä vuorotyötä tehdään enää poikkeustapauksissa . On ilmeisesti nähty paremmaksi , että koneella on yksi täysitehoinen mies sen ajan , kun se pyörii . Kahdessa vuorossa työskenneltäessä puoli viikkoa menee torkkuessa ja uuteen rytmin totutellessa molemmilta kuskeilta . Tänä aikana yksi virkku kuljettaja tekee enemmän tulosta , kun nämä kaksi torkkua
    yhteensä . Huoltopalvelujenkin on pyörittävä sen ajan , kun koneet ovat töissä .
    Asiakkaat valittelevat , että harvennuksia ei saisi tehdä pimeällä .
    Yhdessä vuorossa valokin riittää .
    (nimim. 15 vuotta kahta vuoroa)

    Metsuri motokuski

    Minusta nyt ollaan ihan turhaankin huolissaan kotimaan ostovoimasta. Työvoimakustannusten lasku vaikuttaa ilman muuta kotimaan ostovoimaan jonkin verran. Ainoa jolla Suomi tulee jatkossa menestymään on taata ulkomailta tulevan rahan määrä. Eli valmistaa tuotteita niin että ne kelpaavat ulkomaille ovat ne sitten mitä tahansa.

    Taimikonhoidoilla ei ole tämän kanssa mitään tekemistä. Sillä voi olla paikallinen vaikutus yksittäisiin työntekijöihin, mutta Suomen varallisuus tulee vain ulkomaan viennistä. Nyt ulkomaan vienti on ollut miinusmerkkistä jo useita peräkkäisiä vuosia. Tämä on selvä osoitus siitä että kustannusrakenne ja yksikkökustannukset valmistettuihin tuotteisiin verrattuna ovat liian suuret.

    Se että tekeekö sen vientituotteen Suomessa maahanmuuttaja tai kantaväestö niin sillä ei ole mitään merkitystä jos kustannusrakenne on kaikilla samanlainen.

    Usein ay- väki ja jotkin poliitikot pelottelevat ostovoiman laskusta mutta kuten edellä kirjoitin niin kotimaan ostovoima ei ole se jolla me korjaamme viennistä menetetyn ostovoiman. Sisäinen rahankierto ei tuo yleistä varallisuutta kansalaisille.

    Ps.Myö hakataan kahdessa vuorossa koko talvi ja usein myös viikonloput yhdessä vuorossa. Ei ole ollut ongelmia rytminsiirrossa ja koneet ovat laulanneet lämpimänä eikä aikaa ole tuhraantunut öljyjen lämmittelyyn. Ollaan isännän kanssa ihmetelty usein että on joillakin hyvä sopimus kun lähes puolen miljoonan värkki seisoo suurimman osan vuorokaudesta laanissa.

Esillä 10 vastausta, 431 - 440 (kaikkiaan 634)