Nyt siirrytään korporatismistä parlamentarismiin.
Tuskin hallitus uskaltaa suututtaan SAK:ta vaikka syytä olisi kokeilla kansanvallan voimaa .Nyt ay-politrukeilla on liiikaa valtaa,jota uhkaavat eri tilanteissa käyttää

Yleensä sodan jälkeen taloudet nousee kukoistukseen.SAK:n masinoima yleislakko vois myöskin klaarata Suomen talouden umpisolmua ja sen saurauksena SAK:n kaatuminen.Suomalaisten asioita pääsisivät päättämään kansan valitsemat edustajat

Kyllähän sen voi jo todeta näissäkin kirjoitteluissa että jokin mättää tässä meidän työllistämisessä. Minusta on kenenkään etenkin suorittavan narista sitä etteikö työvoimakustannukset ole liian suuret kilpailijamaihin verrattuna. Kuinkahan moni suomalainen yritys rahtaa tavaran ja työntekijät ulkomailta jos se olisi yhtä kannattavaa työn laatuuverratuna kuin kotimainen työnteko ? Vastaan itse. Ei kukaan.

Minusta on jotenkin ihmeelllistä että työntekijä narisee jostain työmotiivaatiosta työnteossa. Minusta työntekijä on enemmän riippuvainen työnantajasta kuin päinvastoin. Jotenkin uhkaaminen työmotivaation menestyksellä on sellaista potaskaa että sitä viimeisenä kuulisi. Työmotivaatio korjaantuu viimeistään sillä kun vaihtaa työntekijän, En kannata myöskään harmaatataloutta. En tee mm pimeetä työtä vaikka sitä tarjotaankin joskus.

Itse olen ihan perstuntumalla nähnyt mitä työntekijä maksaa kaikkine kuluineen ja sitä suorittavan lienee turha opettaa. Metsäkoneen sielunelämästä voin opetuksen ottaa vastaan mutta en yrityksen työvoimakustannusten laskennasta.

Nyt hallitus alkaa olemaan oikeilla jäljillä kun se tulee tekemään fiskaalisen devalvaation. Sillä saadaan aikaan pieni suunnan muutos mutta vain lyhytaikainen. Itse olen sitä mieltä että työntekijät voisivat aina enemmän ja enemmän ottaa vastuuta sosiaalikulujen maksuun, kuten vaikka omien eläkkeidensä maksuun yrittäjien tapaan. Eihän se voi olla oikein että nykyään työntekijän palkka alkaa olemaan kustannusvaikutuksiltaan lähes kaksinkertainen sotumaksuineen. Ei ihme että tehdyt tuotteet kallistuvat ja menettävät kilpailuedun..

Toinen suunta em. rinnalla on jatkossa että hyvinvointiyhteiskuntaa puretaan hallitusti ja me ihmiset alamme aina enemmän maksamaan palveluista joita käytämme.

Ex Suomen pankin pääjohtaja Sirkka Hämäläinen totesi lehtihaastattelussa että kyllä Suomen poliitikot tietävät mitä pitää tehdä mutta ongelma on että miten sen jälkeen tulisi uudelleen valituksi seuraavalle kaudelle.

#”Minusta on jotenkin ihmeelllistä että työntekijä narisee jostain työmotiivaatiosta työnteossa. Minusta työntekijä on enemmän riippuvainen työnantajasta kuin päinvastoin. Jotenkin uhkaaminen työmotivaation menestyksellä on sellaista potaskaa että sitä viimeisenä kuulisi. Työmotivaatio korjaantuu viimeistään sillä kun vaihtaa työntekijän…”#

Ilman osaavia ja motivoituneita työntekijötä ei ole menestyviä yrityksiäkään . Menestys tulee , jos on tullakseen , työnantajan ja työntekijöiden tiivillä yhteistyöllä . Luottamusta tarvitaan myös molemmin puolin .
Tutussa yrityksessä ei ole murehdittu palkkakustannuksia . Asioita on sen sijaan kehitetty . Toimitusjohtajakin on edellisessä kommentissani esittämäni huonomman vaihtoehdon sijaan astunut firmassa eturiviin ongelmien ilmetessä . Esimerkin voima on saanut muutkin tekemään parhaansa .
(kannattaa vilkaista tämän päivän Metsälehdestä päätoimittajan artikkeli ”Metsäala näytää mallia”)

Jotkut ovat vihjanneet , että metsäalallakin on liian korkeat työvomakustannukset . Se kuitenkin on unohtunut , että toimenpiteiden viivyttäminen nostaa työkustannuksia . Taimikoissa vauhtion 10% vuodessa . Raivaamattoman leimikon hakkuutyössä kuluu 10-40% enemmän työaikaa verrattuna kunnossa olevaan kohteeseen . Korjuuaikataulut pakottavat tekemään edellä mainitusta syystä ylitöitä , joka nostaa korjuukustannusta entisestään .
Kantokäsittelyaineitakin levitetään 200 euron tappiolla hehtaaria kohden .(Metsälehti tänään)

Olisiko esim. edellä mainitut ongelmat korjattava työntekijöiden palkkoja laskemalla ?

Puunkorjuun ongelma on se että kalliit koneet seisovat liian suuren osan vuorokaudesta.Ja siitä seuraa että pääomakulut ovat suuret.
Tässä on toiminnan tehostamisen paikka.
Toinen keino olisi ammattiliittojen tekemä esitys työaikapankista.
Hakkuita tehtäisiin silloin kun puuta tarvitaan ja keliä on.

Minusta nyt ollaan ihan turhaankin huolissaan kotimaan ostovoimasta. Työvoimakustannusten lasku vaikuttaa ilman muuta kotimaan ostovoimaan jonkin verran. Ainoa jolla Suomi tulee jatkossa menestymään on taata ulkomailta tulevan rahan määrä. Eli valmistaa tuotteita niin että ne kelpaavat ulkomaille ovat ne sitten mitä tahansa.

Taimikonhoidoilla ei ole tämän kanssa mitään tekemistä. Sillä voi olla paikallinen vaikutus yksittäisiin työntekijöihin, mutta Suomen varallisuus tulee vain ulkomaan viennistä. Nyt ulkomaan vienti on ollut miinusmerkkistä jo useita peräkkäisiä vuosia. Tämä on selvä osoitus siitä että kustannusrakenne ja yksikkökustannukset valmistettuihin tuotteisiin verrattuna ovat liian suuret.

Se että tekeekö sen vientituotteen Suomessa maahanmuuttaja tai kantaväestö niin sillä ei ole mitään merkitystä jos kustannusrakenne on kaikilla samanlainen.

Usein ay- väki ja jotkin poliitikot pelottelevat ostovoiman laskusta mutta kuten edellä kirjoitin niin kotimaan ostovoima ei ole se jolla me korjaamme viennistä menetetyn ostovoiman. Sisäinen rahankierto ei tuo yleistä varallisuutta kansalaisille.

Ps.Myö hakataan kahdessa vuorossa koko talvi ja usein myös viikonloput yhdessä vuorossa. Ei ole ollut ongelmia rytminsiirrossa ja koneet ovat laulanneet lämpimänä eikä aikaa ole tuhraantunut öljyjen lämmittelyyn. Ollaan isännän kanssa ihmetelty usein että on joillakin hyvä sopimus kun lähes puolen miljoonan värkki seisoo suurimman osan vuorokaudesta laanissa.