Keskustelut Metsänomistus Suomi Kreikan tiellä

Esillä 10 vastausta, 421 - 430 (kaikkiaan 634)
  • Suomi Kreikan tiellä

    Lama-Suomi ajautui syksyllä 1992 tilanteeseen, jossa rahat loppuivat valtion kassasta. Päivän Ilta-Sanomat paljastaa, että presidentti Mauno Koiviston aloitteesta valtiovarainministeriössä selvitettiin jopa poikkeuslakien käyttöönottoa kassakriisin torjumiseksi.
    Tähän asti lamavuosia käsittelevä kirjallisuus on kertonut, että kassakriisiä ei ollut. Todellisuus oli siis paljon karumpi, joka käy ilmi valtiovarainministeriön silloisen budjettipäälikön Raimo Sailaksen ja Koiviston nauhoitetusta keskustelusta syyskuussa 1992.

    Koivisto teki syksyllä 1992 jotain hyvin poikkeuksellista. Hän antoi Sailakselle salaisen tehtävän: mitä tehdään, jos valtio ajautuu tilanteeseen, jossa se ei pysty maksamaan lakisääteisiä maksujaan, kuten esimerkiksi lapsilisiä?

    Toiminta valtion likviditeettikriisissä -raportti on päivätty 8. lokakuuta 1992. Se oli salainen ja jaettiin noin 10 henkilölle.

    Teksti on hyytävää luettavaa. Heti alussa hahmotellaan toimeksianto, jossa ”tarkastellaan tilannetta, jossa valtio uhkaa joutua tai on jo joutunut maksuvalmiuskriisiin.” Raportissa todetaan, että likviditeettikriisi voi tulla nopeasti. Raportissa viitataan arvioon, jonka mukaan ”valtio joutuu vuonna 1993 likviditeettikriisiin” mikäli ei käytetä poikkeuksellisia keinoja syntyneen vajauksen kattamiseksi. Raportissa edellytetään 10 miljardin markan lisäsäästöjä jo tehtyjen säästöpäätösten päälle. Aihevalikoimassa oli valtion henkilöstön lomauttaminen, virastojen tehtävien priorisointi ja tarvittaessa virastojen toiminnan alasajo.

    Raportti paljastaa, että Suomi oli velkaongelmineen Kreikan tiellä – jo yli 20 vuotta sitten.
    IS

  • suorittava porras

    #”Yksi tähän liittyvä on myös jäsenmaksun perintä työnantajan toimesta suoraan palkasta. Työpaikoillahan liittojen polittrukit pitävät huolen että yhdistyksen sihteeri työntää valtakirjan jäsenmaksun perinnästä jo parin äivän sisällä uuden työntekijän eteen allekirjoitettavaksi. ”#

    Älä nyt soopaa haasta . Parissa viimeisessä työpaikassa aloitteentekijä on ollut TYÖNANTAJA . Toisella työnantajalla on työntekijöitä lähes sata ja toisellakin yli 30 .

    Yrityksissä , joissa asiat eivät ole kunnossa luonnollisesti karsastetaan jäsenmaksun perimistä palkasta . Erityisesti nuo pikkuyritykset tuntuvat olevan ongelma .
    Tosin sitä saavat , mitä tilaavat . Työntekijät vaihtuvat alituiseen .

    jees h-valta

    Metsuri motokuski siinäkin väärässä ettei muka itse hoideta jäsenmaksuja. Olen ollut Liikeliiton jäsen pitkälti toistakymmentä vuotta itse maksavana jäsenenä. Kun sitten tuli nykyinen myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset – liitto olen edelleen itsemaksava jäsen. Vaikka työnantajakin sen hoitaisi. Minä vain haluan olla siinäkin aivan itseni hoitaja. Tarvitsen huonosti holhousta.

    ostaamyy

    Pääosin ”Metsuri motokuski” on kyllä oikeassa: työttömyys ei niin paljon romauta liittojen taloutta, koska valtio kantaa osavastuun ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Tämähän tulisi oikeustajun mukaan palkansaajien itse rahoittaa. Valtion kannattaisi siis pyrkiä alentamaan työttömyyttä kaikin keinoin, jotta saataisiin säästöjä julkisen talouden kuluihin. Ammattiliitoille tulisi myös kannustin työttömyyden alentamiseen, mikäli niiden omavastuuta työttömyyskuluista lisättäisiin.

    Lähetetty: 5 h, 44 min sitten
    Lähettäjä: A.Jalkanen

    Kela maksaa peruspäivärahan joka tulee kaikille työttömille. Tämä on valtion kustannus. Tästä on oma lakinsa.

    Työttömyyskassaan kuuluville tulee kela rahan päälle ansiosidonnainen. Ansiosidonnaisen päivärahan kustannuksiin ei valtio osallistu. Rahat kerätään työnantajilta ja työntekijöiltä vakuutusmaksuna. Kerääjänä on työttömyysvakuutusrahasto.
    Tähänkin on olemassa oma laki.
    Eli sellaista lakia on mahdoton säätää jossa peruspäiväraha evättäisiin ansiosidonnaista saavilta. Että turha kadehtia ansiosidonnaista päivärahaa saavia varsinkin kun päivärahatienesti on noin 55 % palkasta. Alempi veroprosentti tuo hieman lisää nettoa.

    Ammattiliitot eivät kerää eivätkä maksa työttömyysmaksuja.

    Visakallo

    Suurin osa suomalaisista saa noin 2500 euron kuukausipalkkaa ja Suomen palkkojen keskiarvo on 3 538 euroa. Tiedot selviävät Tilastokeskuksen palkkatilastoista vuodelta 2014.
    Palkkatilastojen kärjessä komeilevat seuraavat ammatit:

    1) Rahoitus- ja vakuutuspalveluiden johtajat
    Tähän luokkaan kuuluvat pankinjohtajat, luottolaitosten johtajat ja vakuutusyhtiöiden johtajat. Heidän keskipalkkansa on 8091 euroa. Ammatin alin kymmenes tienasi 4 313 euroa ja ylin kymmenes 12 149 euroa.

    2) Työmarkkina- ja elinkeinoelämän järjestöjen johtajat
    Toiseksi vertailussa tulivat erilaisten työelämän etujärjestöjen johtoasemassa olevat henkilöt. Palkka keskimäärin 8 011 euroa, alimmillaan 4 529 ja korkeimmillaan 11 989 euroa.

    3) Politiikka- ja suunnittelujohtajat
    Tähän luokkaan kuuluvat johtajat suunnittelevat ja koordinoivat ja johtavat yritysten ja järjestöjen toimintaa. Erilaiset suunnittelu- ja ohjelmajohtajat kuuluvat tähän ryhmään. Luokan keskipalkka on 8 009 euroa, alimmillaan 5 040 euroa ja korkeimmillaan 11 478 euroa.

    4) Ylilääkärit
    Ylilääkärit johtavat ja vastaavat sairaalan, terveyskeskuksen tai lääketieteellisen erikoisalansa toiminnasta. Ylilääkärien keskiansiot olivat 7 969 euroa. Alimmillaan 5 919 euroa ja korkeimmillaan 10 403 euroa.

    A.Jalkanen

    ”Ansiosidonnaisen kustannuksiin ei valtio osallistu.”

    Vielä vähän tarkennusta…

    Wikipedia:
    ”Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan perusosan maksaa valtio. Ansiosidonnaisen osan rahoittavat työnantajat ja työntekijät Työttömyysvakuutusrahastoihin maksettavien pakollisten työttömyysvakuutusmaksujen kautta. Työttömyyskassat rahoittavat lisäksi 5,5 % ansiopäivärahoista.”

    Ytk.fi:

    ”Ansiopäivärahasi koostuu perusosasta ja ansio-osasta. Ansiopäivärahan perusosa on 32,80 euroa eli nykyisen peruspäivärahan suuruinen. Perusosan suuruus on kaikilla ansiosidonnaisen päivärahan saajilla sama. Päivärahan an­sio-osa puolestaan lasketaan omien palkkatulojesi perusteella.”

    Toisin sanoen valtio – eli me kaikki yhdessä verorahoistamme -maksaa kaikille työttömille työnhakijoille joko peruspäivärahan tai ansiosidonnaisen perusosan verran! (Tai vähintään työmarkkinatukea.) Jos otetaan keskimääräinen 2500 euron bruttopalkka, sillä saa ansiosidonnaista päivärahaa 68 euroa, josta valtion osuus on noin puolet (33/68).

    Metsuri motokuski

    Sen verran suorittava on pohjaa noille omille kirjoitteluille että hoitelin aikoinani reilun 200 työntekijän yrityksen palkkahallintoon liittyviä asioita. Tuli hoidettua yli 25 vuotta näitä hommia raskaan teollisuuden alan yrityksissä.

    Nyt kirjoittelenkin lähinnä suurempien yritysten näkökulmista. Pienyritykset joista pääosin kaikki metsäsektorin ja myös pääosa kaupanalan yrityksistä ovat niin asia on toinen.

    suorittava porras

    Tuota kokemusta ja taustaa vasten ihmettelen suuresti , miksi mmk
    on työssään motokuskina hyväksynyt sen , että kaikkia ansaittuja työehtosopimuksen mukaisia palkan osia ei tarvitse maksaa .

    Jos osa ansaitusta palkasta on työehtosopimuksessa määritelty maksettavaksi loman alkaessa tai ylityöt jakson päättyessä , on näistäkin asioista huolehdittava . Laiminlyönnit edellä mainituissa asioissa johtavat aina seuraamuksiin työnantajan kohdalla .

    Järjestäytymättömän työntekijän tilanne on kuitenkin hieman mutkikkaampi . Korvauksia hakiessaan hänen on turvauduttava itse hankkimaansa juristiin . Rahat kyllä päätyvät oikeaan osoitteeseen tälläkin tavalla .

    PS . Jos työehtosopimuksia noudatetaan , tuskin luottamusmiehetkään olisivat kimpussa . Ei kai vain mmk suosi harmaata taloutta . Tätä vastaan taistelevat sekä järjestäytyneet työnantajat että järjestäytynyt työväki : )

    Visakallo

    Rakentamisen pysähdyttyä 90-luvun laman aikana, torninosturit hävisivät kaupunkien maisemasta lähes kokonaan.
    Nykyisen laman aikana näin ei ole käynyt, rakentaminen kyllä jatkuu, mutta ei enää kovin paljoa suomalaisten yritysten toimesta.
    Jos katsoo vaikkapa vain yhden ainoan virolaisen yrityksen referenssiluetteloa, menee moni aika hiljaiseksi.
    Niin monta tuttua suomalaisrakennusta sieltä löytyy:

    Suomalaistenkin rakennusliikkeitten työmailta joutuu jo etsimällä etsimään suomalaisia.
    Metsäpalveluyritykset, joita on Suomessa n. 500, alkavat olla samassa tilanteessa.
    Olemme aivan pakkotilanteessa saada suomalaisen työn kustannukset välittömästi alas.
    Muuten taloutemme romahtaa täysin.

    jees h-valta

    Ja puuntakusen reseptillä se romahtaa vielä varmemmin.

    suorittava porras

    #”Olemme aivan pakkotilanteessa saada suomalaisen työn kustannukset välittömästi alas.
    Muuten taloutemme romahtaa täysin.”#

    Pakko on vielä kaukana , kun katsoo johtajien palkkakehitystä viimevuosilta . Heidän palkkansa on kohonnut enemmän , kun
    koskaan . Lisäksi muutamat heistä kiikuttavat eläkkeensä ulkomaille suomalaisen verottajan ulottumattomiin .
    Palkansaajat puolestaan ovat kituutelleet palkankorotusten suhteen nollalinjalla jo vuosia . Tuottavuuden kasvattamiseen tarvittava työinto on jo uhkaavasti hiipunut palkkojen junnatessa paikoillaan. Työmäärä töissä olevien kohdalla on kasvanut sietorajan
    tuntumaan , kun jäljellä olevien on tehtävä poispotkittujenkin
    työt .Täydellinen romahtaminen seuraa varmasti , jos tulotasoa lasketaan tässä tilanteessa nykyisestään.

    Tuottavuuden kasvua kaipaillaan . Palkanalennus saa varmasti päinvastaisen liikkeen aikaiseksi . Yrityksissä olisikin mieluummin keskityttävä miettimään keinoja tehdä asiat nykyistä paremmin . Työntekijät ovat varmasti innolla mukana kehitystyössä , jos mahdollisuutta tarjoaan . Tämä olisi paikallista sopimista parhaimmillaan .

    Mitä sitten tulee tuohon ulkomaaliseen työvoimaan rakennuksilla , on siinä kohtaa pissattu tukevasti omiin housuihin . Kohta ei muuta joudeta tekemäänkään , kun paikkailemaan halpatyövoiman aikaansaamia rakennusvirheitä .

    Ulkomaalaisen työvoiman saatavuuteenkaan ei voi kauaa luottaa .
    Vahvimman taouskehityksen valtiot Euroopassa tulevat viemään parhaat päältä .
    Pahaa pelkään , että meille riittää jatkossa vain jakoperiä ja rikollisia .

Esillä 10 vastausta, 421 - 430 (kaikkiaan 634)