› Keskustelut › Metsänomistus › Suomi Kreikan tiellä

Esillä 10 vastausta, 411 - 420 (kaikkiaan 634)
1 2 3 … 41 42 43 … 62 63 64

  • Suomi Kreikan tiellä

    Lähetetty: 7.2.2015, 07:35

    Lama-Suomi ajautui syksyllä 1992 tilanteeseen, jossa rahat loppuivat valtion kassasta. Päivän Ilta-Sanomat paljastaa, että presidentti Mauno Koiviston aloitteesta valtiovarainministeriössä selvitettiin jopa poikkeuslakien käyttöönottoa kassakriisin torjumiseksi.
    Tähän asti lamavuosia käsittelevä kirjallisuus on kertonut, että kassakriisiä ei ollut. Todellisuus oli siis paljon karumpi, joka käy ilmi valtiovarainministeriön silloisen budjettipäälikön Raimo Sailaksen ja Koiviston nauhoitetusta keskustelusta syyskuussa 1992.

    Koivisto teki syksyllä 1992 jotain hyvin poikkeuksellista. Hän antoi Sailakselle salaisen tehtävän: mitä tehdään, jos valtio ajautuu tilanteeseen, jossa se ei pysty maksamaan lakisääteisiä maksujaan, kuten esimerkiksi lapsilisiä?

    Toiminta valtion likviditeettikriisissä -raportti on päivätty 8. lokakuuta 1992. Se oli salainen ja jaettiin noin 10 henkilölle.

    Teksti on hyytävää luettavaa. Heti alussa hahmotellaan toimeksianto, jossa ”tarkastellaan tilannetta, jossa valtio uhkaa joutua tai on jo joutunut maksuvalmiuskriisiin.” Raportissa todetaan, että likviditeettikriisi voi tulla nopeasti. Raportissa viitataan arvioon, jonka mukaan ”valtio joutuu vuonna 1993 likviditeettikriisiin” mikäli ei käytetä poikkeuksellisia keinoja syntyneen vajauksen kattamiseksi. Raportissa edellytetään 10 miljardin markan lisäsäästöjä jo tehtyjen säästöpäätösten päälle. Aihevalikoimassa oli valtion henkilöstön lomauttaminen, virastojen tehtävien priorisointi ja tarvittaessa virastojen toiminnan alasajo.

    Raportti paljastaa, että Suomi oli velkaongelmineen Kreikan tiellä – jo yli 20 vuotta sitten.
    IS

    Tekijä
    Visakallo
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • jees h-valta 23.8.2015, 21:27

    Tamperelaisen lakot ovat se samanlainen viimeinen keino pitää kiinni työntekijän oikeuksista ja sovituista kuin työnantajan julistama työsulkukin. Äärimmäisiä silloin kun asiat ovat solmussa eikä sopua näy.
    Mitä tulee nuoriin maan omiin kansalaisiin se ei ole yleistettävissä mihkään suuntaan. On paljon nuoria jotka tekevät eikä meinaa. Esim. somalinuorten suhteen olen hiukan muuta kuullut.

    tamperelainen 23.8.2015, 21:38

    Jesse,on suuri ero työn perässä muuttaneissa (venäläiset,ukrainalaiset,virolaiset) ja pakolaisissa (ammatti,kieli,luku ja kirjoitustadotomia )

    Visakallo 24.8.2015, 03:56

    Karille ajanut yhteiskuntasopimus osoitti ay-liikkeen erilaiset linjat.
    SAK:n puheenjohtajalla Lauri Lylyllä on palkansaajien keskusjärjestöjohtajista selvästi heikoin asema.
    SAK:ssa kun varsinaista valtaa käyttävät keskusjärjestön hallituksessa istuvat liittojohtajat.
    AKT on perinteisesti jyrkkä liitto.
    Painavin asema SAK:n sisällä on kuitenkin suurimmalla vientialan liitolla Metallilla.
    SAK valitsee itselleen uuden puheenjohtajan Lylyn jäädessä eläkkeelle.
    SAK:n sisällä saattaakin tapahtua tiettyä radikalisoitumista.

    STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korosti miten hänen järjestönsä tekee yhteistyötä kaikkien hallitusten kanssa.
    Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder puolestaan ennusti jo nykyisenlaisen kolmikannan loppua.

    Metsuri motokuski 24.8.2015, 16:34

    Itse olen niin kauan ollut mukana noissa ay- ympyröissä ja siellä ay-herrat sai liittokokouksessa todella perustella miksi asetettuihin tavoitteisiin ei päästy. Liittokokoukset asettivat aina sellaiset neuvottelutavoitteet neuvottelijoille että koskaan niitä ei saavutettu. Päästiin noin 5- 10 % tavoitteeseen. Sekin ärsytti jo jäseniä niin paljon että osa lopetti jäsenmaksun maksamisen. Nollalinja oli jotenkin hyväksyttävissä, mutta että olisi palkkoja laskettu. Mitä sellaisella liitolla tekee ?

    Jos liitot olisivat hyväksyneet yhteiskuntasopimuksen olisi se laskenut työntekijöiden ansioita ainakin siten että samaan palkkaan tehtäisiin enemmän töitä. Jäsenistö olisi välittömästi alkanut eromaaan liitoista ja sehän olisi romahduttanut liittojen talouden.

    Ei liittoja kiinnosta Suomen talous tai työttömyysaste. Sitä kiinnostaa jäsenten jäsenmaksut ja se että jäsenmaksut tulevat ajallaan ja sitä kauta liittojen talous. En ole huomannut että yhdessäkään ay-liikkeessä olisi yt-neuvottelut alkaneet. Työttömyyskorvaukset eivät juurikaan vaikuta liittojen talouteen joten miksi siitä oltasiin huolisssaan ?

    Toiseksi nyt on työehtosopimukset allekirjoitettu vuodelle 2017 ja olisi ennenkuulumatonta että ne revittäisiin auki sen takia että niitä huononnettaisiin. Tästähän tässä on kyse. Pelko jäsenkadosta. 🙂

    tamperelainen 24.8.2015, 22:05

    Todentuntuinen analyysi metsurimotokuskilta SAK:sta.Näinhän se varmaan menee elävässä elämässä.Monella hämmästelyn kohteella on yksinkertainen selitys
    Mielenkiintoista että yhteiskuntasopimuksen kaatumista on jumpattu monien poliittisten toimitusten voimalla,mutta metsuri-mkuskin näkökulmaan en ole törmännyt,ei sitä ainakaan näin selvästi ole esitetty

    jees h-valta 25.8.2015, 08:06

    Tuo m-m:n analyysi on aivan pääteltävissä ihan omaa päänupiaan käyttämälläkin. Kuka tekee johtoryhmässä poliittisen itsarin lähtemällä kesken sopimusajan huonontamaan sopimusta?
    Mitenhän tämä sitten olisi sitä edunvalvontaa jota ay-liike edustaa?

    tamperelainen 25.8.2015, 08:25

    Pitäisiköhan SAK:n olla ehdolla eduskuntavaaleissa ja istua Arkadianmäellä

    jees h-valta 25.8.2015, 10:34

    Vartoa ny tamperelainen kyllä se siellä istuu ensi vaalikaudella. Toki ei nimellä vaan edustajilla jotka tulevat vasemmalta laidalta.

    Metsuri motokuski 25.8.2015, 12:40

    Niin tuo edellä oleva anlyysini edusti sitä faktaa mitä liitoissa puuhataan, ei yksin SAK:ssa, ja mistä ollaan liitoissa huolissaan. Yksi tähän liittyvä on myös jäsenmaksun perintä työnantajan toimesta suoraan palkasta. Työpaikoillahan liittojen polittrukit pitävät huolen että yhdistyksen sihteeri työntää valtakirjan jäsenmaksun perinnästä jo parin äivän sisällä uuden työntekijän eteen allekirjoitettavaksi.

    Tämän tarkoituksena on vain taata että uusi jäsen ei luiskahda mihinkään ja liitto saa uuden jäsenen välittömästi. Jos jäsenet hoitaisivat jäsenmaksuvelvollisuuden omaehtoisesti kuukausimaksulapuilla niin todelliset jäsenmäärät olisivat liitossa paljon pienemmät kuin muutoin. Muistan kun tämänkin asian liitot neuvottelivat aikoinaan työehtosopimuksissa. Onneksi pienemmät yritykset ovat jääneet tämän ulkopuolelle koska kyseessä on selvä työn lisäys yrityksille ilman korvausta.

    Työehtosopimusten neuvottelutouhu onkin ihan toinen asia ja se mitä puuhataan neuvottelujen välillä kun sopimukset ovat voimassa jäsenistön rahoilla onkin toinen juttu. Niistä joskus kun sopiva keskusteluketju ilmaantuu. Mutta se lienee selvää että varoja liitoilla on hyvinkin runsaasti. Pääosa kuitenkin sidottu kiinteistöihin ja muualle melko huonosti realisoitaviin kohteisiin,

    A.Jalkanen 25.8.2015, 15:17

    ”Työttömyyskorvaukset eivät juurikaan vaikuta liittojen talouteen, joten miksi siitä oltasiin huolisssaan?”

    Kyllä vaikuttavat jonkin verran. Esimerkiksi minä maksoin aikoinaan Tieteentekijöiden liitolle palkasta 1,1 % mutta työttömät, apurahalaiset ja muut vastaavat vain 8 euroa kuussa.

    Pääosin ”Metsuri motokuski” on kyllä oikeassa: työttömyys ei niin paljon romauta liittojen taloutta, koska valtio kantaa osavastuun ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Tämähän tulisi oikeustajun mukaan palkansaajien itse rahoittaa. Valtion kannattaisi siis pyrkiä alentamaan työttömyyttä kaikin keinoin, jotta saataisiin säästöjä julkisen talouden kuluihin. Ammattiliitoille tulisi myös kannustin työttömyyden alentamiseen, mikäli niiden omavastuuta työttömyyskuluista lisättäisiin.

Esillä 10 vastausta, 411 - 420 (kaikkiaan 634)
1 2 3 … 41 42 43 … 62 63 64