Keskustelut Metsänomistus Suomi Kreikan tiellä

Esillä 10 vastausta, 381 - 390 (kaikkiaan 634)
  • Suomi Kreikan tiellä

    Lama-Suomi ajautui syksyllä 1992 tilanteeseen, jossa rahat loppuivat valtion kassasta. Päivän Ilta-Sanomat paljastaa, että presidentti Mauno Koiviston aloitteesta valtiovarainministeriössä selvitettiin jopa poikkeuslakien käyttöönottoa kassakriisin torjumiseksi.
    Tähän asti lamavuosia käsittelevä kirjallisuus on kertonut, että kassakriisiä ei ollut. Todellisuus oli siis paljon karumpi, joka käy ilmi valtiovarainministeriön silloisen budjettipäälikön Raimo Sailaksen ja Koiviston nauhoitetusta keskustelusta syyskuussa 1992.

    Koivisto teki syksyllä 1992 jotain hyvin poikkeuksellista. Hän antoi Sailakselle salaisen tehtävän: mitä tehdään, jos valtio ajautuu tilanteeseen, jossa se ei pysty maksamaan lakisääteisiä maksujaan, kuten esimerkiksi lapsilisiä?

    Toiminta valtion likviditeettikriisissä -raportti on päivätty 8. lokakuuta 1992. Se oli salainen ja jaettiin noin 10 henkilölle.

    Teksti on hyytävää luettavaa. Heti alussa hahmotellaan toimeksianto, jossa ”tarkastellaan tilannetta, jossa valtio uhkaa joutua tai on jo joutunut maksuvalmiuskriisiin.” Raportissa todetaan, että likviditeettikriisi voi tulla nopeasti. Raportissa viitataan arvioon, jonka mukaan ”valtio joutuu vuonna 1993 likviditeettikriisiin” mikäli ei käytetä poikkeuksellisia keinoja syntyneen vajauksen kattamiseksi. Raportissa edellytetään 10 miljardin markan lisäsäästöjä jo tehtyjen säästöpäätösten päälle. Aihevalikoimassa oli valtion henkilöstön lomauttaminen, virastojen tehtävien priorisointi ja tarvittaessa virastojen toiminnan alasajo.

    Raportti paljastaa, että Suomi oli velkaongelmineen Kreikan tiellä – jo yli 20 vuotta sitten.
    IS

  • jees h-valta

    Yhteiskuntasopimus oli jotain sumutuksen ja täyden pissityksen väliltä ja se ei vienyt ay-johtoa vipuun. Sipilä joutui ottamaan ihan työn eteensä eikä päässyt kikalla eteenpäin. Nyt vasta aletaan ottaa neuvoja sieltä asiaa tuntevammalta tahoilta ja yritetään todella löytää niitä säästön paikkoja. Tämän hallituksen alkutaivalta on vaivannut juuri yltiöoptimismi siitä että media hoitaa suurimman osan heidän askareistaan maaperää suosiolliseksi muokkaamalla. Toimisi heikon ay-liikkeen aikana. Mutta sitä se ei nyt ole.

    jees h-valta

    Jos yritetään tätä yhteiskuntaa hallita pitää kyllä viitsiä tehdä työtä sen toimintojen selvittämiseen. Jos ei kantti riitä pitää ottaa lusikka kauniiseen kännyyn ja antaa homma niille jotka vielä politiikkaa jaksavat tehdä. Hyvinvointiyhteiskuntaa kannattaa pitää kasassa joka värillä ja aatteella. Sinällään ainutlaatuinen se kuitenkin on.
    Nyt tuntuu että halut ja kyvyt ja hiukan tahtokin on hukassa.

    Ammatti Raivooja

    Sitten kun vasemmisto pääsee valtaan niin verot nousee takuuvarmasti niillä kenellä vielä tässä yhteiskunnassa on vielä varaa maksaa niitä. Ammattijärjestöistä ja etenkin SAK:lta on tullut vihreää valoa sille, että käytäisiin metsänomistajan kukkarolla.

    jees h-valta

    Oli tosi helppo ”nakki” ay-liikkeelle. Neitimäinen näpertely ei tuo tulosta ja tietää pitkää ja sekavaa ”soppaa” syksyn turneisiin. Sieltä löytyy sitten loppupeleissä ne helpoimmat ”uhrit” kuten eläkeläiset ja työttömät. Opiskelijat jo nytkin osansa saaneet mutta ehkä vielä sieltäkin jotain löytyy. Herrahan ei toisen herran pussille kajoa että sekin tie sitten pusikoituu umpeen kun vapaaehtoisuus tulee näkymään lähinnä lehtien pilakuvissa.

    Visakallo

    Elinkeinoelämän keskusliiton yrittäjävaltuuskunnassa puhunut Olli Rehn sanoi laskevansa Suomen nousun nyt entistä enemmän yrittäjien ja yrittäjyyden varaan. Ministerin mukaan yhteiskuntasopimuksen kaatamisella SAK:n liitot siirsivät Suomen korporatismista parlamentarismiin.

    ”Nyt on entistä selkeämmin hallituksen ja eduskunnan tehtävänä etsiä vaihtoehtoinen tie suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukyvyn korjaamiseen ja työllisyysasteen nostoon.”

    Rehnin mukaan on turha epäillä, etteikö hallituksella olisi välineitä parantaa yrittäjyyttä, kilpailukykyä ja työllisyyttä.

    ”Keinoja on. Nyt hallitus ja eduskunta voivat ottaa koko keinovalikoiman käyttöön Suomen nostamiseksi nykyisestä suostaan.”

    Rehnin mukaan yksi isoista uudistuksia tulee olemaan paikallisen sopimisen kehittäminen. Tätä voidaan hänen mukaansa edistää lainsäädäntömuutoksilla.

    Rehn lupaili myös järjestäytymättömille työnantajille mahdollisuutta poiketa yleissitovista työehtosopimuksista.

    ”On myös tärkeää varmistaa kaikille yrittäjille ja työnantajille yhdenvertainen asema paikallisia sopimuksia tehtäessä ja sen rinnalla vahvistaa henkilöstön asemaa yritysten päätöksenteossa, Rehn sanoi.

    Rehn lupasi hallituksen myös uudistavan omistamisen ja investointien verotusta.

    Muille yritysmuodoille kuin osakeyhtiöille otetaan hänen mukaansa käyttöön yrittäjävähennys. Lisäksi sukupolvenvaihdoksia edistetään perintöveroa keventäen. Rehn lupasi, että samalla arvioidaan muut kehittämistarpeet.

    jees h-valta

    Jos tuote on alunperinkin haluttu ja ei ole mikään ”tusinatuote” niin varmasti kestää markkinapaineen. Yksi suomalaisten hyvä osaamisalue olisi vedensuodatustekniikka jota ei vain saada kaupallistettua hyvistä yritelmistä huolimatta. Myös puuntyöstöpuolelta löytyy pitkää kokemuspohjaa mm. hyvät kenttäsirkkelilaitteistot jne. Betonin liukuvalutekniikat yms.
    Joku Hakkarainen esim. oivalsi myydä laitteensa ja osaamisen kera, eli koulutti vielä seuraavat käyttäjätkin. Monia kehityskelpoisia olisi mutta jotenkin tuntuu että taitaa olla ihan kotikutoinen byrokratia mikä tappaa luovia yrityksiä.

    suorittava porras

    Rane:
    ”Jep.Suorittava ostaa tietysti tuliterän harvesterin ja ajokoneen.”

    Eipä ole tarvetta ostella , kun niitä rautoja on jo ihan tarpeeksi näillä nurkilla

    Rane:
    ”Kumpaakin ajetaan yhdessä vuorossa ja vuoro on se 7,5 tuntia.”

    Joo , yhdessä vuorossa ajetaan , mutta se aika tehdään töitä.Normityöaika 1720 tuntia vuodessa , kuten muillakin aloilla . Miksi metsä olisi poikkeus?
    Aina ei riitä 7,5 tuntia .Ylitöiksi menee , kun palstalla on risukkoa .
    Onneksi siitä ylityöstä saa asianmukaisen korvauksen . Raivaus tosin tulee hintoihinsa , kun se tehdään motolla ylitöinä.

    Rane :
    ”Viisipäiväinen viikko,jos ei satu olemaan arkipyhä.Rengille suorittava maksaa aina ekankin sairaspäivän.Ja itsekin pidetään välillä pitkä viikonloppu.Muutenkaan lomista ei tingitä.”

    Tuosta sairaspäivästä sen verran , että senkään maksamisesta ei ole kitsasteltu . Isäntä tietää , että ajoissa hoidettu tauti säästää viikon tai kahden sairaslomalta . Krapulapäivät ovat kohdallani tuntematon käsite . Saikkujakaan ei ole edes joka vuosi .

    Olen jo 15 vuotta työskenellyt yrityksissä , joissa noudatetaan tarkasti työehtosopimuksia . Ei siis ole kyse mistään ihmeestä .
    Työmotivaatiokin on säilynyt tämän takia korkeana . Kumma kyllä nämä yritykset ovat pysyneet pystyssä jo yli 40 vuotta eikä horjumisen merkkejä näy vieläkään . : )

    suorittava porras

    ”…. niin jokaisen tuotantoketjussa on luovuttava jostakin ”Saavutetusta” edusta…”

    Toinen vaihtoehto on , että jokainen tekee hommansa hieman nykyistä paremmin . Kuinkahan paljon tuotantoketjussa joudutaan paikkailemaan esim. toisten tekemättömiä tai puutteellisesti tehtyjä töitä ? Entä onko kaikki asiat suunniteltu loppuun asti ? Menevätkö työajanpidennykset täysin hukkaan , jos koko päiväksi/vuoroksi ei olekaan tekemistä ?
    Näistä pitäisi keskustella enemmän asianosaisten kesken .
    Myös yksittäisillä työpaikoilla löytyy kehittämiskohteita , jotka yhdessä toimien on mahdollista saattaa paremmalle tolalle .

    Työtekijät yhdessä työnantajan kanssa voivat saada merkittäviä parannuksia aikaan , jos vain on halua . Tätä mahdollisuutta tulisikin nykyisessä tilanteessa käyttää ennakkoluulottomasti hyväksi . Teemaksi tulisikin ottaa yhteistyön ja toiminnan kehittäminen koko tuotantoketjussa ja sen jokaisessa solussa erikseen . Näin on mahdollista lisätä tuottavuutta saavutetuista eduista tinkimättä .
    Tuottavuuden kasvattaminen lienee kuitenkin se tärkein asia .

    jees h-valta

    Edelleen suorittavan linjoilla. Nykytyöajan seurantaa ja tehoja parantamalla saavutetaan helposti enemmänkin kuin 5%.n tuottavuuden lisäys. Harmikseni joudun päivittäin tätä työajan karmeaa laiminlyöntiä seuraamaan. Asennusryhmää venuu liikkeen nurkissa tuntikausia vaikka työmaalla pitäisi olla selkeää urakkajaksoa tekemässä. Ja jos klo 15.00 jälkeen vielä jonkun asentajan töissä näkee voi piirrellä rastin seinään ihan seurannan poikkeuksen ilosta.
    En väitä omasta työstäni mitään mutta minun on edes työaikaa noudatettava minuutilleen koska liikkeen aukioloajat velvoittavat.
    Ja kun työ on myyntityötä se tehdään mitä työ on. Ja lisäksi oheiset joka on myös aika laaja käsite hyllyttämisestä laskutukseen ja kaikkea siltä väliltä. Ostaakkin jotain tavaraa pitää että on myytävää.
    Mutta en kiellä etteikö tähän Metsälehden seurantaankin aikaa jää.
    Mutta yhtäkään varsinaista työn virallista paussia ei ole koska aina pitää singahtaa kun asiakas ovesta sisään tulee.

    ostaamyy

    5 % palkanalennus ja 5 % työajan lisäys on vaikutukseltaan 2 eri asiaa.

    palkanalennus lisää hintakilpailukykyä mutta tuo vähemmän rahaa valtion kassaan. Työajan lisäys lisää työttömyyttä ja vähentää työvoiman tarvetta juuri saman 5 %. Valtion verotulot eivät pienenisi.

    Palkanalennus tai työajan lisäys molemmat toisivat välittömästi etua yritysten omistajille, mihin unohdettiin valtio ?

    Työttömyyttä tulee kun tuotantoa siirretään sinne Kiinaan tms.
    Yritykset pitävät voittonsa Suomen valtion ulottumattomissa.

Esillä 10 vastausta, 381 - 390 (kaikkiaan 634)