Keskustelut Metsänomistus Suomi Kreikan tiellä

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 634)
  • Suomi Kreikan tiellä

    Lama-Suomi ajautui syksyllä 1992 tilanteeseen, jossa rahat loppuivat valtion kassasta. Päivän Ilta-Sanomat paljastaa, että presidentti Mauno Koiviston aloitteesta valtiovarainministeriössä selvitettiin jopa poikkeuslakien käyttöönottoa kassakriisin torjumiseksi.
    Tähän asti lamavuosia käsittelevä kirjallisuus on kertonut, että kassakriisiä ei ollut. Todellisuus oli siis paljon karumpi, joka käy ilmi valtiovarainministeriön silloisen budjettipäälikön Raimo Sailaksen ja Koiviston nauhoitetusta keskustelusta syyskuussa 1992.

    Koivisto teki syksyllä 1992 jotain hyvin poikkeuksellista. Hän antoi Sailakselle salaisen tehtävän: mitä tehdään, jos valtio ajautuu tilanteeseen, jossa se ei pysty maksamaan lakisääteisiä maksujaan, kuten esimerkiksi lapsilisiä?

    Toiminta valtion likviditeettikriisissä -raportti on päivätty 8. lokakuuta 1992. Se oli salainen ja jaettiin noin 10 henkilölle.

    Teksti on hyytävää luettavaa. Heti alussa hahmotellaan toimeksianto, jossa ”tarkastellaan tilannetta, jossa valtio uhkaa joutua tai on jo joutunut maksuvalmiuskriisiin.” Raportissa todetaan, että likviditeettikriisi voi tulla nopeasti. Raportissa viitataan arvioon, jonka mukaan ”valtio joutuu vuonna 1993 likviditeettikriisiin” mikäli ei käytetä poikkeuksellisia keinoja syntyneen vajauksen kattamiseksi. Raportissa edellytetään 10 miljardin markan lisäsäästöjä jo tehtyjen säästöpäätösten päälle. Aihevalikoimassa oli valtion henkilöstön lomauttaminen, virastojen tehtävien priorisointi ja tarvittaessa virastojen toiminnan alasajo.

    Raportti paljastaa, että Suomi oli velkaongelmineen Kreikan tiellä – jo yli 20 vuotta sitten.
    IS

  • korpisoturi

    http://www.hs.fi/kotimaa/a1437710964830

    Koska kaikki sanovat kaikelle EI,EI ja EI, niin mitään yhteiskuntasopimusta ei tule, ja hallitus aloittaa kovat leikkaukset ja säästöt. 5-10 vuoden päästä ollaan Kreikan tilanteessa.

    Visakallo

    Yksi Suomea ja Kreikkaa yhdistävä tekijä on myös yritysten hakeutuminen naapurimaihan sujuvamman verotuskäytännön ja muiden toimintaedellytysten takia.
    Virossa toimii n. 30.000 kokonaan tai osittain suomalaistaustaista yritystä ja Kreikasta Bulgariaan on viime vuosien aikana siirtynyt n.11.000 yritystä.

    Visakallo

    Tämän päivän Helsingin Sanomissa Kreikassa toimivan vanhan perheyrityksen suomalainen omistaja kertoo karuja lukuja kreikkalaisesta todellisuudesta.
    Alkuvuodesta joka päivä on n.60 yritystä mennyt konkurssiin, vieden mukanaan 600 työpaikkaa päivittäin.
    Meillä vastaavia lukuja koettiin 90-luvun lamassa ja 2009 finanssikriisissä.
    Parhaaillaan ollaan taas samankaltaisessa tilanteessa.
    Suomessa kuten Kreikassakin tehdään kyllä paljon työtä, mutta se ei valitettavasti aina tuota tarpeeksi tai se saattaa olla jopa täysin turhaakin.
    Suomesta on nyt tullut kalliisti koulutettujen akateemisten työttömien sijoituskoti.

    koivunkaataja

    Suomessa on koulutuksesta tullut itsetarkoitus ilman selkeää tavoitetta.

    Ammatti Raivooja

    Koulujärjestelmä on aika joustamaton, mä oon ihmetellyt täällä miksi koulutetaan maalareita joka vuosi. Niiku oikeasti, kuka luulee, että 20 vai monta niitä valmistuukaan vuosittain, työllistyy? Täällä on muitakin aloja mille on ihan järjetöntä kouluttaa porukkaa kun työllisyystilanne on toivoton. Ammattikoulu on myös aika omituisessa jamassa.

    Rane

    Koulutus ei haittaa jos koulutettu ei rupea valikoimaan töitään.

    Visakallo

    Euroopan komission mukaan Suomen nettomaksu EU:lle oli 809 miljoonaa euroa vuonna 2014, mikä oli enemmän kuin aiempina vuosina.
    Suomen nettomaksut olivat 172 miljoonaa euroa vuonna 2007 ja ne kasvoivat siitä vuoteen 2012 mennessä 658 miljoonaan euroon. Vuonna 2013 Suomen nettomaksu oli 604 miljoonaa euroa. Vaikka Suomessa talouskasvu on ollut olematonta viime vuodet, on maksuosuus kuitenkin noussut merkittävästi.
    EU-jäsenmaksujen suuruus lasketaan eri lailla komissiossa ja kansallisesti. Suomen oman laskumallin mukaan Suomen nettomaksut EU:lle olivat viime vuonna yli miljardi euroa.

    Visakallo

    Jyväskylässä mellakoineella Suomen Vastarintaliikkeellä on yhteyksiä Venäjän kansallishenkisiin ääriliikkeisiin.
    Ääriliikkeiden tukeminen kuuluu Venäjän strategiaan.

    Venäjä on tukenut niin äärivasemmistoa kuin äärioikeistoa. Ranskassa äärioikeisto sai venäläispankilta lainaa vaalityöhön.
    Kreikassa Venäjä on tukenut niin vasemmistolaista Syriza-puoluetta kuin äärioikeistolaista Kultainen aamunkoitto -puoluetta.

    Presidentti Vladimir Putinia ihaillaan muun muassa Ruotsissa ja Britanniassa.
    Putinin ihailu ei valtaa aivan samalla tavalla suomalaisia ääriliikkeitä.
    Suomella on pitkä sotainen historia suhteessa Venäjään.
    Se työntää äärinationalismia enemmän Venäjä-kriittiseen suuntaan.
    Putinin ihailu menestyy huonosti myös Baltian maissa.
    IS

    Visakallo

    Suomessa on edessään suurtyöttömyys, jos talouspolitiikka jatkuu samanlaisena, kirjoittaa Jussi Ahokas, väitöskirjaa Itä-Suomen yliopistossa valmisteleva tutkija Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.

    Suomen talous kärsii nyt ensisijaisesti investointi- ja kysyntälamasta. Sen juuret ovat globaalissa finanssikriisissä ja eurokriisissä. Lama on seurausta yritysten, sijoittajien ja kotitalouksien talousluottamuksen heikkenemisestä.
    Tutkijan mukaan investointilama voi periaatteessa kestää ikuisesti.

    Tuoreet kesäkuun työttömyysluvut osoittivat työttömyyden lisääntyneen entisestään.
    Tutkija mukaan talousluottamuksen voi palauttaa kasvattamalla kotitalouksien ja yritysten tulovirtoja.

    ”Valitettavasti talouskuripolitiikka on kuitenkin juurtunut niin vahvasti päätöksenteon rakenteisiin ja päättäjien mieliin, ettei tämänkaltaiselle politiikalle ole nyt mahdollisuuksia.”

    Kauppalehti

    A.Jalkanen

    Yle Puheella oli eilen ohjelma Suomen tulevaisuudesta. Siinä oli haastateltavana Osmo Soininvaara ja joku tulevaisuudentutkija. Totesivat lopuksi että meidän tarvitsee nyt miettiä millainen Suomi halutaan ja sitten ”tehdä se”. Huonoja päätöksiä voi aina korjata – pahinta on päättämättömyys.

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 634)