› Keskustelut › Metsänomistus › Suomi Kreikan tiellä

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 634)
1 2 3 … 32 33 34 … 62 63 64

  • Suomi Kreikan tiellä

    Lähetetty: 7.2.2015, 07:35

    Lama-Suomi ajautui syksyllä 1992 tilanteeseen, jossa rahat loppuivat valtion kassasta. Päivän Ilta-Sanomat paljastaa, että presidentti Mauno Koiviston aloitteesta valtiovarainministeriössä selvitettiin jopa poikkeuslakien käyttöönottoa kassakriisin torjumiseksi.
    Tähän asti lamavuosia käsittelevä kirjallisuus on kertonut, että kassakriisiä ei ollut. Todellisuus oli siis paljon karumpi, joka käy ilmi valtiovarainministeriön silloisen budjettipäälikön Raimo Sailaksen ja Koiviston nauhoitetusta keskustelusta syyskuussa 1992.

    Koivisto teki syksyllä 1992 jotain hyvin poikkeuksellista. Hän antoi Sailakselle salaisen tehtävän: mitä tehdään, jos valtio ajautuu tilanteeseen, jossa se ei pysty maksamaan lakisääteisiä maksujaan, kuten esimerkiksi lapsilisiä?

    Toiminta valtion likviditeettikriisissä -raportti on päivätty 8. lokakuuta 1992. Se oli salainen ja jaettiin noin 10 henkilölle.

    Teksti on hyytävää luettavaa. Heti alussa hahmotellaan toimeksianto, jossa ”tarkastellaan tilannetta, jossa valtio uhkaa joutua tai on jo joutunut maksuvalmiuskriisiin.” Raportissa todetaan, että likviditeettikriisi voi tulla nopeasti. Raportissa viitataan arvioon, jonka mukaan ”valtio joutuu vuonna 1993 likviditeettikriisiin” mikäli ei käytetä poikkeuksellisia keinoja syntyneen vajauksen kattamiseksi. Raportissa edellytetään 10 miljardin markan lisäsäästöjä jo tehtyjen säästöpäätösten päälle. Aihevalikoimassa oli valtion henkilöstön lomauttaminen, virastojen tehtävien priorisointi ja tarvittaessa virastojen toiminnan alasajo.

    Raportti paljastaa, että Suomi oli velkaongelmineen Kreikan tiellä – jo yli 20 vuotta sitten.
    IS

    Tekijä
    Visakallo
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen 22.7.2015, 11:51

    Perustuloa ei kannata hutkia tutkimatta. Nykyiset tuet eivät todellakaan kannusta ottamaan työtä vastaan, koska niiden määrä alkaa tippua liian jyrkästi tietyn tulorajan ylityttyä. Jos perustulo toteutuisi esim. negatiivisen tuloveron mallilla, se parantaisi työmarkkinoita niin, että kotimaisen työvoiman kilpailukyky verrattuna maahanmuuttajiin vahvistuisi. Tämä siksi että

    1) palkasta jäisi aina valtaosa käteen koska negatiivinen tulovero kiristyisi vähitellen tulojen kasvaessa (isommissa tuloluokissa perustulo verotetaan kokonaan pois), ja
    2) vajaatyökykyisenkin henkilön kannattaisi aina ottaa työtä vastaan, ja 3) työnantajien kannalta halpaa työvoimaa olisi aina saatavilla.

    rööri roope 22.7.2015, 15:49

    Minun kanta ei mitään perustuloa.Suomessa on sossujen ansiosta opittu siihen että kaikki pyörii yhteiskunnan rahalla eli verotetaan muita mutta ei sossuja.
    Sossujen kannatus nousi huippuun kun pääsivät jakaa näitä rahoja periaatteella sossulle,sossulle,sossulle vähän sulle.
    Enää se ei onnistu ja se näkyy sossujen kannatuksessa.
    Sossut on tulevaisuudessa luokkaa kommarien kannatusluvuissa.
    Suomessakin on päästävä eroon siitä,että kaiken takana on verot jotka nytkin on huipussaan.
    Työtä on suomessa tekemätöntä kun vain ei valita että mihin on koulutettu vaan tehdään mitä osataan.
    Jos ei perähikiällä ole töitä pitää etsiä missä on eikä itkeä
    64:n ikävuoteen olen ollut pakkolomalla 2 viikkoo 1960:ntä luvulla.Nytkin on töitä niin paljon kun kehtaa tehdä vaikka ei ole pakko silti teen.
    Ollaan muuten rasvatukkien ja luikurien tiellä vahvasti.

    Visakallo 22.7.2015, 20:54

    Kyllähän se jostakin kertoo, että tällä hetkellä suomalaisilla maatiloilla työskentelee lähemmäs 14.000 ulkomaalaista työntekijää.

    Ammatti Raivooja 22.7.2015, 21:31

    Ainakin siitä miten hyvin entisissä kommunistissa agraarimaissa ihmiset ovat kouliintuneet kovaan työntekoon maalaistouhuissa. Jos pellolta poimittaisiin kultaa, olisi maiden vauraussuhteet toisenlaiset. Kukas kaikki työt sitten tekee kun nekin länsimaalaistuvat mutta edellänkään siellä ei ole muita kuin maataloustouhutyöpaikkoja? Mitä jos Kiinassa olisi vapaa internet ja peltotyöntekijät roikkuisivat vain Facebookissa, kuka sielläkään työt tekisivät?

    Ammatti Raivooja 23.7.2015, 08:19

    Ainakin Krim iski kultasuoneen kun se liittyi Venäjään:
    ”Runsas vuosi sitten Venäjään liitetystä Krimin niemimaasta on tullut pelastus monelle ukrainalaiselle. Lisäansioiden toivossa alueelle on tullut tänä vuonna jo tuhansia kausityöläisiä laittomasti ilman työlupia.

    Laittoman työvoiman kasvamisen taustalla on kaksi vastakkaista ilmiötä: Ukrainan talous on romahtanut ja Krimillä puolestaan elinkeinoelämä on alkanut elpyä.  Viimevuotinen suurtyöttömyys on vaihtunut Krimillä työvoimapulaksi. Työttömyysaste on nyt alle prosentin.

    Krimin varatyöministeri Leonid Mihalevski kertoo, että Venäjän lupaamien miljardien eurojen vaikutus on alkanut näkyä. Ukrainan aikana suljettuja teollisuuslaitoksia on avattu uudelleen ja kunnallistekniikkaa rakennetaan.

    – Nyt tarvitaan monenlaisia ammattilaisia, sanoo Mihalevski. Matkailusta elävällä Krimillä pulaa on erityisesti siivoojista, kokeista ja tarjoilijoista, mutta myös korkeammin koulutetuista työntekijöistä kuten lääkäreistä ja insinööreistä.

    Työtä saadakseen ei tarvitse mennä edes työvoimatoimistoon. Esimerkiksi Krimin pääkaupungin, Simferopolin katukuvassa suorastaan vilisee ilmoituksia vapaista työpaikoista.”
    Yle.fi

    MaalaisSeppo 23.7.2015, 09:00

    Krimiä, Kreikkaa ja Suomea on hyvä vertailla. Periaatteessa ko. maat ovat samalla kehityspolulla. Krimiin on vasta alettu pumpata ulkopuolista rahaa. Suomessa keskustellaan ulkopuolisen (velka) rahan pummauksen hillitsemisestä ja Kreikassa on jo jälkihoitovaihe, joka kuitenkin edellyttää ulkopuolisen rahan pumppauksen jatkamista, ettei tilanne aivan räjähdä käsiin.

    Krimillä rahan pummppaaminen systeemiin on toistaiseksi vaikuttanut myönteisesti. Ihmiset ovat täystyöllistettyjä, mutta kustannustaso on pysynyt maltillisena. Suomessa rahan pumppaaminen systeemiin on johtanut kustannustason nousuun ja vaikeuksiin vientimarkkinoilla. Seurauksena on kasvava työttömyys, joka voi kiihtyä, kun velkarahan ottoa hillitään. Kreikassa rahan pumppaamisesta systeemiin ei ole ollut juurikaan hyötyä edes pumppauksen alkuvaiheessa. Rahat ovat menneet korruptioon. Nyt on suurtyöttömyys vallalla, kun Kreikalla ei ole oiken muuta vientiä kuin turismi.

    Suomea ei voida pelastaa suutyöttömyydeltä muutoin kuin viennin elpymisen kautta. Osatekijänä tulee olla tuotteiden yksikkökustannusten lasku, koska osaamistasomme kilpailukyky on heikentynyt (vrt. Nokia). Yksikkökustannuksia voidaan jonkinverran alentaa lisäämällä työaikaa ilman palkankorotuksia. Tällä ei ole kovin suurta merkitystä ehkä pari % voisi vaikuttaa. Parempi sekin kuin ei mitään. Muutakin olisi tehtävä teollisuuden kustannustason suhteen.

    Työajan lyhetämisjutut eivät ole tästä maailmasta. Jos se olisi lääke, niin kannattaisi sitten kiireesti vaikka puolittaa työaika. Tätähän ei missään ole vielä kokeiltu. Joidenkin mielestä tämä kai olisi se viisastenkivi, jonka ensimmäinen käyttäjä olisi voittaja.

    Ammatti Raivooja 23.7.2015, 09:49

    Venäjän julkinen velka bkt:sta 8% ja esim. Japani 245%. Venäläiset ne ei mällääkkään velkarahoilla, että eikö Venäjä olekkin aika hyvin menestynyt?

    Visakallo 23.7.2015, 14:54

    AR on nyt kyllä pahemman kerran joutunut Venäjä-mielisen tiedotuksen uhriksi.
    Eihän tuo Ylen Krimiä koskenut uutinen edes pitänyt paikkaansa.
    Toisekseen Venäjän julkista velkaa on aivan turha mitata meidän mittareilla.
    Aivan samoinhan Hitlerin Saksan rahatilanne näytti julkisuuteen aivan hyvältä ennen sodan alkua, vaikka totuus oli juuri päinvastainen.
    Japanin julkinen velka taas on kokonaan kotimaista, eli siitä maksettava korko ja lyhennykset jäävät kokonaan Japaniin.
    Siinä on vissi ero verrattuna vaikkapa Suomeen.

    Ammatti Raivooja 23.7.2015, 15:11

    ”Ukrainassa ei ole toivoa huomisesta”

    – Meitä tarvitaan ja meihin suhtaudutaan täällä hyvin, kertoo Elena.

    Hyöty onkin molemminpuolinen. Työnantajat saavat halpaa työvoimaa ja laiton työntekijä pienen palkan lisäksi usein myös majoituksen ja päivittäisen ruoan.

    – Mitä muuta voisimme tehdä, kysyy Elena. Ukrainassa ei ole toivoa huomisesta, ei ainakaan siellä, missä itse asun, hän sanoo. Emme edes tiedä, mitä huomenna tapahtuu.

    Krimin viranomaiset lupaavat helpottaa ukrainalaisten työlupien saantia, sillä niemimaa alkaa olla laittomastakin työvoimasta riippuvainen.

    Muutos onkin tarpeen, sillä työvoimaa ei ole juurikaan saatavilla muualta kuin juuri Ukrainasta, josta on tullut runsaan vuoden aikana myös kymmeniä tuhansia pakolaisia.

    Venäjän keskitasoa alemmat palkat eivät näytä houkuttelevan Krimille venäläisiä. Keskipalkka Krimillä on noin 15 000 ruplaa eli vajaat 250 euroa kuukaudessa.

    Marja Manninen, Yle Uutiset
    Simferopol”

    Älä Puun takaa höpötä. Minä en pidä Yleä mitenkään erityisen Venäjämielisenä ja enemmän minä tuota Suomalaista ylen toimittajaa uskon kuin Ukrainalaisia fasistiuhriutujia. Sitäpaitsi 250€ kuukausipalkka ei ole kovin uskomatonta mutta se silti nähtävästi on enemmän kuin Ukrainassa. Kyllähän isolla maalla on aina se pari miljardia laittaa Krimin kehittämiseen toisin kuin Ukrainalla joka on konkurssissa. Eiköhä nyt jokainen usko ihan itsekseenkin, että näistä lähtökohdista Venäjä on parempi isäntä Krimiläisille kuin Ukraina. Toisekseen Venäläisille ei ulkomaiset pankit juuri lainaa käsittääkseni rahaa, joten he joutuvat tulemaan toimeen omillaan.

    Visakallo 23.7.2015, 15:48

    Marja Manninen oli haastatellut muutamaa ihmistä kadulla ja veti siitä sitten koko Krimin tilannetta koskevat johtopäätökset.
    Uskoo ken haluaa, mutta tekee sen omalla vastuullaan.

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 634)
1 2 3 … 32 33 34 … 62 63 64