Keskustelut Metsänomistus Suomi Kreikan tiellä

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 634)
  • Suomi Kreikan tiellä

    Lama-Suomi ajautui syksyllä 1992 tilanteeseen, jossa rahat loppuivat valtion kassasta. Päivän Ilta-Sanomat paljastaa, että presidentti Mauno Koiviston aloitteesta valtiovarainministeriössä selvitettiin jopa poikkeuslakien käyttöönottoa kassakriisin torjumiseksi.
    Tähän asti lamavuosia käsittelevä kirjallisuus on kertonut, että kassakriisiä ei ollut. Todellisuus oli siis paljon karumpi, joka käy ilmi valtiovarainministeriön silloisen budjettipäälikön Raimo Sailaksen ja Koiviston nauhoitetusta keskustelusta syyskuussa 1992.

    Koivisto teki syksyllä 1992 jotain hyvin poikkeuksellista. Hän antoi Sailakselle salaisen tehtävän: mitä tehdään, jos valtio ajautuu tilanteeseen, jossa se ei pysty maksamaan lakisääteisiä maksujaan, kuten esimerkiksi lapsilisiä?

    Toiminta valtion likviditeettikriisissä -raportti on päivätty 8. lokakuuta 1992. Se oli salainen ja jaettiin noin 10 henkilölle.

    Teksti on hyytävää luettavaa. Heti alussa hahmotellaan toimeksianto, jossa ”tarkastellaan tilannetta, jossa valtio uhkaa joutua tai on jo joutunut maksuvalmiuskriisiin.” Raportissa todetaan, että likviditeettikriisi voi tulla nopeasti. Raportissa viitataan arvioon, jonka mukaan ”valtio joutuu vuonna 1993 likviditeettikriisiin” mikäli ei käytetä poikkeuksellisia keinoja syntyneen vajauksen kattamiseksi. Raportissa edellytetään 10 miljardin markan lisäsäästöjä jo tehtyjen säästöpäätösten päälle. Aihevalikoimassa oli valtion henkilöstön lomauttaminen, virastojen tehtävien priorisointi ja tarvittaessa virastojen toiminnan alasajo.

    Raportti paljastaa, että Suomi oli velkaongelmineen Kreikan tiellä – jo yli 20 vuotta sitten.
    IS

  • jees h-valta

    Suorittavan tuntemuksia ymmärtäen tässä itsekkin taaplataan.
    En myös lämpene vanhojen loppuun tappamiseen työelämässä. Eiköhän edes hiukan tervettä lähellä olevaa eläkeaikaakin olisi näille pitkän linjan työstäjille reilua.

    Rane

    Jep,jo alkoi vaivojen valitus.Ihminen saa itsensä 7,5 tunnin työpäivällä yllättävän raihnaiseksi,vaikka siihen sisältyisikin se saavutettu etu:puolen tunnin kellon vilkuilu ja notkunta vuoron lopussa.

    Visakallo

    Omalta kohdaltani olen huomannut, että työpäivän pituuden vaihtelu 7-12 tunnin välillä pitää pirteänpänä kuin aivan tasainen työaika.
    Kun kiireisenä aika tekee kellonympäryksiä useamman viikon putkeen, osaa taas arvostaa lyempääkin päivää.
    Ihminen kun tottuu liian hyvään turhan nopeasti.

    suorittava porras

    #”Ihminen kun tottuu liian hyvään turhan nopeasti. ”#

    Se ”hyvä ” on tänä päivänä esim. vanhusten intiimistä hygieniasta huolehtimista ilman ruokataukoja 7 h 45 min täydellä teholla .
    Silti kaikki asiakkaat eivät saa riittävää palvelua .

    Metsäkonehommissa 7 tunnin päivä on jo rokulia . Henkilökohtaiset työtuntimäärät ylittävät 2 000 vuositasolla useissa yrityksissä . Eräässä esillä olleessa tapauksessa pelkistä lakisääteisten ylitöiden ylimenevistä tunneista olisi kertynyt töitä kolmelle täysipäiväiselle työntekijälle. Lakirajan oli ylittänyt 14 työntekijää kyseisessä yrityksessä .
    Metsäkoneyrityksissä on töissä myös eläkeläisiä , jotka paiskivat töitä , kun vastaavan tasoisia kavereita ei löydy tilalle .

    oksapuu

    Hmm…

    Työ on mahdollisuuksien mukaan ulkoistettava yrittäjäpohjalle, helpottaa kummasti maksajan tilannetta…

    suorittava porras

    Valitettavasti kaikista ei ole yrittäjiksi . Jos markkinaidea ei kanna , tarkoittaa yrittäjyys vapaaehtoista luopumista sosiaaliturvasta .
    Kun rahaa ei tule mistään , on ennuste tulevaisuuden suhteen aika surkea .

    jees h-valta

    Tuon suorittavan kommentin nykyisestä hoitohenkilökunnan äärimmilleen vetämisestä voin meidänkin talouden ”hengettären” osalta täysin vahvistaa. Siihen yhdenkin sairaspoissaolo ja ”soppa” palaa pohjaan aika varmasti. Kotiin lähtö lakisääteiseen aikaan vaatii kovaa luontoa.
    Tänään myös omassa työssäni jouduin toteamaan että parhaaseen loma-aikaan (vaikka meillä on tosi hyvä putkimiestilanne eli lomalla vain vähän heitä) työtarpeet ylittää kapasitettimme ja jouduin haeskelemaan yksityisurakoinnin tutuista kiireapua jopa naapurikaupunkia myöten. Yllättävää kyllä saksalainen kauppaketju työllistää meitä parhaiten ja pitkät tovitkin vielä. Pikkukeikat kärsii ja se on kuitenkin omaa sydäntä aina lähellä. Isojen töiden varjossa ei saa pieniä remppakeikkojakaan unohtaa. Ne saattavat taas hyvin hoidettuina poikia silloin työtä kun isoja kohteita ei ole. Olen hiukan omasta puolestani ollut ylpeäkin H-vallan hyvästä asentajaportaan työtilanteesta sekä hyvinä että huonoina aikoina. Olenkin aina ollut valmis itse uhraamaan jopa täystyöllisyyteni ettei nuorten perheellisten tarvitse sitä tehdä.

    Rane

    Niin,tuossa suorittavan kertomassa tapauksessa työnteosta rangaistiin työnantajaa sakoilla yms.Työntekijöitä ei siis oltu pakotettu vaan kyseessä oli ilmeisesti jonkinlainen menneisyyden kulttuurijäänne.
    Onneksi tuokin tapainturmelus saatiin ruotuun.

    tamperelainen

    Olen pennytnyt nuorempiin ikäluokkiin, mikä vie 25 – 30 v nuoren masennusläkkeelle,jatkuvasti vaaditaan kansalaispalkkaa.Pakolaisia pitäisi ottaa lisää,kehitysapua pitäisi lisätä.Varusmiespalvelusta puhuttaessa osa saa näppyjä, hakeudutaan lokoisaan sivaripalvelukseen
    Menin v 1955 kansakoulun, silloin ei koulussa ollut psykologia,ei vartijaa,eikä kasvatustidettä suorittaneita opettajia,terveyssisar taisi käydä kerran lukukaudessa,punnittiin ja mitattiin
    Nyt kun kaikilla on tieteellisen pedagoogista,niin persuuksileen menee,.kaikesta valitetaan.
    Sota opetti ihmisille nöyryyttä,sosiaalisuutta ja ahkeruutta

    Visakallo

    Suurin ongelma ei niinkään ole itse työkustannus, vaan työntekijöiden asennoituminen työntekoon.
    Suomalaisista (ei tietenkään kaikista) on tullut korkean elintason ja sosiaaliturvan myötä veteliä saikuttajia, joille saavutetut edet menevät kaiken muun edelle.
    Samaan aikaan hyvin monella on tilanne, ettei tarjottua työtä yksinkertaisesti kannata ottaa vastaan.
    Tämä on jotanut siihen, ettei perusteollisuutemme, maa- ja metsätaloutemme, eikä palvelusektorimme enää pyörisi ilman työperäisiä maahanmuuttajia.
    Tämä on kylmä totuus, jota ei haluta kuitenkaan aina myöntää.

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 634)