Keskustelut Metsänomistus Suomi Kreikan tiellä

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 634)
  • Suomi Kreikan tiellä

    Lama-Suomi ajautui syksyllä 1992 tilanteeseen, jossa rahat loppuivat valtion kassasta. Päivän Ilta-Sanomat paljastaa, että presidentti Mauno Koiviston aloitteesta valtiovarainministeriössä selvitettiin jopa poikkeuslakien käyttöönottoa kassakriisin torjumiseksi.
    Tähän asti lamavuosia käsittelevä kirjallisuus on kertonut, että kassakriisiä ei ollut. Todellisuus oli siis paljon karumpi, joka käy ilmi valtiovarainministeriön silloisen budjettipäälikön Raimo Sailaksen ja Koiviston nauhoitetusta keskustelusta syyskuussa 1992.

    Koivisto teki syksyllä 1992 jotain hyvin poikkeuksellista. Hän antoi Sailakselle salaisen tehtävän: mitä tehdään, jos valtio ajautuu tilanteeseen, jossa se ei pysty maksamaan lakisääteisiä maksujaan, kuten esimerkiksi lapsilisiä?

    Toiminta valtion likviditeettikriisissä -raportti on päivätty 8. lokakuuta 1992. Se oli salainen ja jaettiin noin 10 henkilölle.

    Teksti on hyytävää luettavaa. Heti alussa hahmotellaan toimeksianto, jossa ”tarkastellaan tilannetta, jossa valtio uhkaa joutua tai on jo joutunut maksuvalmiuskriisiin.” Raportissa todetaan, että likviditeettikriisi voi tulla nopeasti. Raportissa viitataan arvioon, jonka mukaan ”valtio joutuu vuonna 1993 likviditeettikriisiin” mikäli ei käytetä poikkeuksellisia keinoja syntyneen vajauksen kattamiseksi. Raportissa edellytetään 10 miljardin markan lisäsäästöjä jo tehtyjen säästöpäätösten päälle. Aihevalikoimassa oli valtion henkilöstön lomauttaminen, virastojen tehtävien priorisointi ja tarvittaessa virastojen toiminnan alasajo.

    Raportti paljastaa, että Suomi oli velkaongelmineen Kreikan tiellä – jo yli 20 vuotta sitten.
    IS

  • MaalaisSeppo

    Suomenkin kannattaa seurata tarkasti, miten Kreikka onnistuu tavoitteissaan. Vanha sanontahan on, että laitetaan verot Valtion maksettaviksi. Kreikka on jalostamassa tätä ajatusta eli yrittää laittaa veronsa toisten valtioiden maksettavaksi. Jos onnistuu, niin muutkin Valtiot pyrkinevät samaan. Kaiken varalta pitäisi Suomenkin ottaa nopeasti reilusti velkaa miinuskorolla ja piilottaa rahat veroparatiiseihin. Eihän miinuskorolla voi mitään hävitä.

    Kurki

    Jos Suomen valtion koko lainamäärä n. 100 miljardia euroa olisi yhtä hyvillä ehdoilla lainattu, niin sillä tienattaisiin 300 miljoonaa euroa vuodessa.
    Nythän Suomen Pankin, kun saa 22 miljardia euroa EKPltä, kannattaa ostaa pois markkinoita niitä lainoja, joidenka korko on useita prosentteja, laskea liikkeelle uusia alemmalla korolla.

    Kurki

    Kyllähän pitemmissä valtion lainoista Saksakin jonkinlaisen koron joutuu maksamaan esim, Suomen 10 vuotisen korko on ollut alle 1%.
    Lyhyissä kuukauden lainojen koroissa Suomessakin on päästy nippa nappa alle nollan.

    http://www.uusisuomi.fi/asiasanat/valtionlainojen-korot
    http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/kuviopankki/pages/suomen_valtion_10_v_korko.aspx

    Visakallo

    Deflaatiossa oltaessa miinuskorkoinenkin laina on todellisuudessa korollista, koska hinnat alenevat ja rahan arvo samalla nousee.
    Tilanne on nyt Euroopassa ennenkokematon ja se sisältää aina suuren riskin.
    Deflaatio on taloudelle erittäin tuhoisaa ja siitä eroon pääsy vie paljon aikaa.
    Karkesti ajatellen suurempi sota laittaisi taas pyörät pyörimään, mutta hinta on siinäkin hirveä.

    Ammatti Raivooja

    Yannis Varoufakisin erikoisalaa professorina oli peliteoria. Tästä ei hyvä seuraa. Tää tyyppi ainakin tietää, että kun uhkauksen esittää niin sen pitää olla uskottava. Osaa pelata kovilla panoksilla eikä ole heti hakemassa sovintoa.

    Visakallo

    Tällä Kreikan miehellä on takanaan hyvin monipuolinen taloustausta.
    Jos jotain saa veikata, niin aikamoiseen pyöritykseen hän muut EU-ministerit ja -herrat vielä laittaa.

    Visakallo

    Kreikan pääministeri Alexis Tsipras sanoi tänään, että Kreikan uusi hallitus ei taivu ”kiristykseen” vaan alkaa nopeasti kumota aiempien hätälainojen ehtona olleita uudistuksia. Tsiprasin mukaan Kreikan uusi hallitus ei ole valmis pettämään äänestäjilleen tekemiä vaalilupauksia.

    – Meillä ei ole kiire, emmekä tee kompromisseja, Tsipras sanoi Ateenassa.

    Kreikan ja euroryhmän neuvottelut lainaehtojen uudistamisesta ja mahdollisesta jatkosta katkesivat eilen. Kreikka ei hyväksynyt euroryhmän ehdotusta maan lainaohjelman jatkosta kuudella kuukaudella nykyisillä ehdoilla, vaan marssi neuvotteluista ulos vain neljän tunnin jälkeen.

    Tsiprasin mukaan Kreikan parlamentti äänestää jo tällä viikolla laista, joka suojelee Kreikassa asuvia ulosotoilta. Myös asuntolainojen myynti rahastoille kiellettäisiin.

    Tsiprasin mukaan parlamentti saa pian käsittelyynsä myös työvoimareformin kumoamisen ja aiemmin kumottujen työehtosopimusten palauttamisen. Työehtosopimusten kumoamista vaativat Kreikkaa velkovat Euroopan unioni ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF.

    – On ollut tapana, että vastavalitut hallitukset toimivat toisin kuin ennen vaaleja lupasivat, Tsipras sanoi.

    – Sanon sen jälleen, mutta me ajattelimme oikeasti vaihteeksi toteuttaa vaalilupaukset, hän jatkoi.
    Taloussanomat

    Ammatti Raivooja

    Kylmää kyytiä Saksasta Kreikalle. Mä uskon, että Saksa kattoo Kreikan bluffin sillä euromailla on nyt sen verran enemmän pelimerkkejä, että stäckillä on helpompi painostaa pienempää. Mitä pitemmälle mennään tässä niin Kreikan stäckki hupenee kriittiselle tasolle ja jotain on pakko tehdä. Kreikan valttikortti on ollut euroerolla uhkailu ja nyt se ei ole enää kovin merkittävä tapahtuma koska Euroopan talous kestää eikä aiheuta merkittävää haittaa. Kreikkalaisille ei ole luvassa laihaa sopua vaan joutuvat lähtemään tyhjin käsin sillä Saksa ottaa Kreikan bluffista kiinni. En tosin usko, että eurosta eroavat. Euromahtimaat määräävät jatkossakin miten Kreikassa zorbasta tanssitaan.

    Visakallo

    Eihän niitä Kreikan velkojen pääomia kukaan takaisin saa, mutta suurimmat Kreikalle velkaa antaneet ovat viime vuosina pelanneet aikaa, jotta ovat ehtineet saada mahdollisimman paljon korkoja menetettävien pääomien sijaan.
    Maksajina tässä vedätyksessä ovat luonnollisesti me EU-maiden veronmaksajat.
    Vanha sanonta toteutuu tässäkin:
    Pieni velka on velallisen ongelma, mutta suuri velka velanantajan päänsärky.

    uudehko metsänomistaja

    Ottamatta kantaa Suomen tilanteeseen, haluan esittää käsitykseni Kreikan tilanteesta.

    Olen jyrkästi toista mieltä kuin edellinen kirjoittaja. Kreikalla on erittäin voimakas painostuskeino euroryhmän mielipiteiden kääntämiseksi. Tarkoitan Venäjä-korttia.

    Jokainenj päätös EU:n Venäjän pakotteiden muuttamiseksi vaatii yksimielisen päätöksen. On täysin mahdollista, ettei Kreikka suostu uusiin pakotteisiin, mikäli sen vaatimuksia lainojen sopeuttamisesta ei hyväksytä. Siinä on yksi painostuskeino.

    Toisen painostuskeinon tarjoaa Kreikan perinteinen Venäjä-asenne. Mikäli on välttämätöntä. saattaa Kreikka tukeutua Venäjään. Esimerkiksi laivastotukikohdan vuokraaminen Venäjälle suurta rahasummaa vastaan ei varmasti ole EU:lle ja yleensä länsimaille mieleinen vaihtoehto.

    Tälläisistä mahdollisuuksista ei ole julkisuudessa puhuttu, mutta todennäköisesti tälläiset vaihtoehdot ovat EU:n ja USA:n mielessa sovittaessa uusista pakotteista tai Kreikan taloushelpotuksista.

    Yhteys näistä näkymistä Suomen tiehen ei taida olla kovinkaan selvä.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 634)