Keskustelut Metsänomistus Suomi Kreikan tiellä

Esillä 10 vastausta, 281 - 290 (kaikkiaan 634)
  • Suomi Kreikan tiellä

    Lama-Suomi ajautui syksyllä 1992 tilanteeseen, jossa rahat loppuivat valtion kassasta. Päivän Ilta-Sanomat paljastaa, että presidentti Mauno Koiviston aloitteesta valtiovarainministeriössä selvitettiin jopa poikkeuslakien käyttöönottoa kassakriisin torjumiseksi.
    Tähän asti lamavuosia käsittelevä kirjallisuus on kertonut, että kassakriisiä ei ollut. Todellisuus oli siis paljon karumpi, joka käy ilmi valtiovarainministeriön silloisen budjettipäälikön Raimo Sailaksen ja Koiviston nauhoitetusta keskustelusta syyskuussa 1992.

    Koivisto teki syksyllä 1992 jotain hyvin poikkeuksellista. Hän antoi Sailakselle salaisen tehtävän: mitä tehdään, jos valtio ajautuu tilanteeseen, jossa se ei pysty maksamaan lakisääteisiä maksujaan, kuten esimerkiksi lapsilisiä?

    Toiminta valtion likviditeettikriisissä -raportti on päivätty 8. lokakuuta 1992. Se oli salainen ja jaettiin noin 10 henkilölle.

    Teksti on hyytävää luettavaa. Heti alussa hahmotellaan toimeksianto, jossa ”tarkastellaan tilannetta, jossa valtio uhkaa joutua tai on jo joutunut maksuvalmiuskriisiin.” Raportissa todetaan, että likviditeettikriisi voi tulla nopeasti. Raportissa viitataan arvioon, jonka mukaan ”valtio joutuu vuonna 1993 likviditeettikriisiin” mikäli ei käytetä poikkeuksellisia keinoja syntyneen vajauksen kattamiseksi. Raportissa edellytetään 10 miljardin markan lisäsäästöjä jo tehtyjen säästöpäätösten päälle. Aihevalikoimassa oli valtion henkilöstön lomauttaminen, virastojen tehtävien priorisointi ja tarvittaessa virastojen toiminnan alasajo.

    Raportti paljastaa, että Suomi oli velkaongelmineen Kreikan tiellä – jo yli 20 vuotta sitten.
    IS

  • Visakallo

    Italian parlamentin ylähuone äänesti keskiviikkona eläkkeiden maksun puolesta.
    2,2 miljardia euroa jaetaan takautuvasti noin 3,7 miljoonalle italialaisille.

    Taustalla on Italian perustuslakituomioistuimen päätös huhtikuulta. Oikeus totesi tuolloin pääministeri Matteo Renzin nykyisin ajaman säästöohjelman eläkkeiden osalta epätasa-arvoiseksi.
    Säästöohjelma oli jäädyttänyt indeksikorotukset eläkeläisiltä, joiden eläke on yli 1 500 euroa kuussa.

    Renzin mukaan koko päätöksen kumoaminen heti maksaisi 18 miljardia euroa. Nyt korjaukset tehdään asteittain. Ensimmäiset kaksi miljardia otetaan köyhyyden torjumiseen käytetyistä varoista.
    Renzin hallitus on yrittänyt pitää Italian menot kurissa ja Euroopan unionin vaatimissa rajoissa. Maan julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on yli 130 prosenttia.
    Taloussanomat

    Visakallo

    Suomen ammattijärjestöt kiirehtivät jo näin keskellä kesälomakauttaan ilmoittamaan, ettei yhteiskuntasopimusta hallituksen kanssa tule ainakaan tänä vuonna.
    Joitakin neuvotteluja ehkä voivat harkita loppuvuodesta.
    Kreikan tiellä siis ollaan ja tukevasti.

    Rane

    Lehtitietojen mukaan AKT:n hallitus on päättänyt että he eivät lähde mukaan yhteiskuntasopimusneuvotteluihin.
    Jos ei voi kiusata naisia niin kiusataan sitten koko kansakuntaa.

    Visakallo

    Pääsi tännään ihan hörönauru, kun radiossa kerrottiin, että kyselyssä kansalaiset kannattavat vain tupakkaveron nostoa, mutta ei muuta.
    Viro ja Venäjä kiittävät jälleen!

    Visakallo

    Toimittaja Matt O’Brien vertasi Washington Postissa talouden kehitystä euroalueeseen kuuluvissa Suomessa ja Alankomaissa sekä sen ulkopuolella olevassa Islannissa.

    – Ne ovat noudattaneet sääntöjä, mutta silti tulokset ovat olleet katastrofaalisia. Se johtuu eurosta, O’Brien kirjoittaa.

    O’Brienin mukaan Suomi olisi voinut selvitä Nokian ja paperiteollisuuden romahduksesta paremmin, jos se olisi voinut devalvoida valuuttansa.

    – Koska sillä on euro, sen on täytynyt hintoja pienentääkseen leikata palkkoja, joka vie kauemmin ja aiheuttaa enemmän taloudellista tuhoa, kun on tehtävä irtisanomisia, jotta saadaan ihmiset suostuteltua palkanalennuksiin. Tulos on ollut pisin taantuma Suomessa miesmuistiin.

    O’Brien muistuttaa, että talousongelmat vaivaavat myös Alankomaita, vaikkakin paljon vähemmän kuin Suomea. Islannissa taas talous romahti täysin vuonna 2008. Islannissa meni pankkeja nurin, se tarvitsi tukipaketin ja sen valuutta menetti arvostaan 60 prosenttia.

    – Siitä kaikesta huolimatta Islanti pärjää paremmin kuin Suomi ja Alankomaat. Kuinka se on mahdollista? No, koska sillä ei ole euroa, vaan oma valuutta, kruunu. Vaikka Islantiin sattui kipeästi, kun sen asukkaat menettivät 60 prosenttia tuontituotteiden ostovoimasta kruunun syöksyssä, se auttoi Islantia lisäten sen omien tuotteiden kilpailukykyä ulkomailla.

    – Euro on pakkopaita, joka toisin sanoen tekee tavallisista ongelmista poikkeuksellisia (Suomi) ja poikkeuksellisista ongelmista historiallisia (Kreikka). Niin käy noudatti sääntöjä tai ei.
    IS

    Visakallo

    Yhteiskuntasopimukseen on kirjattu, että yksikkötyökustannuksia on alennettava vähintään viisi prosenttia.
    AKT ilmoitti, ettei lähde mukaan yhteiskuntasopimukseen.
    Kun sopimukseen ei päästä, hallitus toteuttaa 1,5 miljardin euron lisäsäästöt.
    Summa tulee 960 miljoonan euron lisäleikkauksilla sekä 450 miljoonan euron veronkorotuksilla.

    Lapsilisiä, opintotukea, aikuiskoulutustukea, työttömyysturvaa sekä eläkkeiden indeksikorotuksia leikataan. Lisäksi vuorotteluvapaasta luovutaan ja vanhempainvapaan lomakarttuminen poistetaan.

    Veronkorotuksia tulee muun muassa alkoholiin, tupakkaan ja makeisiin. Myös sähköveroa korotetaan.
    Lisäksi miljardin euron kevennykset ansiotuloveroon jätetään toteuttamatta.
    Säästöistä ja veronkorotuksista noin 1,2 miljardia euroa kohdistuu palkansaajiin ja eläkeläisiin. Elinkeinoelämään ja uusiin väylähankkeisiin kohdistuu vajaat 300 miljoonan euron säästöt.

    A.Jalkanen

    Jotenkin tuntuu kuin hallituksella olisi mielikuvituksen puutetta. Epäsuosittuun 5 % palkanalennukseen / työjan pidentämiseen ei kannattaisi hirttäytyä ja rankaista kansalaisia lisäsäästöillä.

    Julkisen talouden tasapainotuksen kannalta em. toimia jopa tehokkaampi strategia voisi olla työn jakaminen eli työajan lyhentäminen mahdollisimman monilla aloilla. Jos parista sadasta tuhannesta työttömästä vaikka puoletkin saataisiin töihin, tulisi työttömyyskuluihin säästöä ja kotimaiseen kulutukseen puhtia. Jos vienti ei vedä, elvyttää voi itse kukin lisäämällä omaa kulutustaan kotimaassa. Eli kotimaan matkailu, kotimaiset elintarvikkeet ja kotimaassa valmistetut tavarat etusijalle. Siis niillä joilla on varaa niihin. Kun työttömyys alenee, yhä useammalla on varaa.

    Ammatti Raivooja

    Kreikkalaiset nosti ruuan arvonlisäveroa 13%:sta 23%. Tämä on vielä edessä Suomessakin. Kreikka tekee tarvittavat uudistukset nyt mutta silti liian myöhään. Suomi on Kreikan tiellä kun meillä uudistukset tehdään kanssa myöhässä. Kreikassa massa työttömyys pitää palkat alhaisina, meillä ollaan vasta menossa sinne. Taitaa työttömyys% olla jo jotain 12%. Vielä on matkaa 25%:iin.

    Arkipyhät on myös nostettava ennenpitkään pöydälle ja onhan näitä vielä.

    Rane

    Tuo työajan lyhentäminen/jakaminen ei toimi koska:
    -Jos tuntipalkat pysyvät samana niin tuotettua hyödykettä kohti kustannukset kuitenkin nousevat koska isomman porukan pyörittäminen tuo lisäkustannuksia.
    – Ajatus että kaikki tekisivät vakituisesti lyhennettyä tuöviikkoa pienemmällä palkalla ei takuuvarmasti sovi ammattiyhdistysliikkeelle.
    -Ammattiyhdistysliike suostuisi ainoastaan siihen että esim 8 tunnin palkalla tehtäisiin 6 tunnin päivää.Tämä tarkoittaisi siis noin 25% nousua työvoimakustannuksiin.
    -Työajan lyhentäminen tarkoittaisi siis työvoimakulujen kasvua.Se taas johtaisi kotimaisten tuotteiden kallistumiseen.Vienti siis vaikeutuisi entisestään.
    -Kotimarkkinoilla kävisi myös huonosti.Vaikka useammalla henkilöllä olisi periaatteessa enemmän rahaa käytettäväksi niin he eivät tietenkään ostaisi niitä sikakalliita kotimaisia tuotteita vaan halvoilla työvoimakustannuksilla tehtyjä ulkomaisia.Tästä taas seuraisi irtisanomisia ja firmojen kaatumisia.
    Eli työajan lyhentäminen johtaisi joukkotyöttömyyteen ja negatiiviseen kierteeseen.

    A.Jalkanen

    Mitäs tavaroita ne 200 000 työtöntä ostavat: halvinta ulkomaista? Osatyötäkin tekevät kuluttavat paljon enemmän kuin työttömyyskorvauksella sinnittelevät, eivätkä tarvitse esimerkiksi toimeentulotukea. Työtön lykkää kaikki mahdolliset investoinnit tulevaisuuteen. Saatan olla idealisti, mutta uskon lyhennnetyn työajan johtavan positiiviseen kierteeseen. Lyhyemmän työajan tuoma tuottavuuden kasvu korvaa ainakin osan lisäkuluista, joita tulee isommasta porukasta kullakin työpaikalla.

    Ei kai työn jakamista tarvitse ay-liikkeellä hyväksyttää. Asia lienee työpaikoilla vapaaehtoisesti sovittavissa.

    Muuten, yksi työllistämiskynnystä loiventava asia olisi palkkatyöntekijöiden erilaisten vapaiden (sairausajan palkka, lasten hoitovapaat ym.) tuomien kulujen kohdistaminen kaikille työnantajille tai Kelalle.

Esillä 10 vastausta, 281 - 290 (kaikkiaan 634)