Keskustelut Metsänomistus Suomi Kreikan tiellä

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 634)
  • Suomi Kreikan tiellä

    Lama-Suomi ajautui syksyllä 1992 tilanteeseen, jossa rahat loppuivat valtion kassasta. Päivän Ilta-Sanomat paljastaa, että presidentti Mauno Koiviston aloitteesta valtiovarainministeriössä selvitettiin jopa poikkeuslakien käyttöönottoa kassakriisin torjumiseksi.
    Tähän asti lamavuosia käsittelevä kirjallisuus on kertonut, että kassakriisiä ei ollut. Todellisuus oli siis paljon karumpi, joka käy ilmi valtiovarainministeriön silloisen budjettipäälikön Raimo Sailaksen ja Koiviston nauhoitetusta keskustelusta syyskuussa 1992.

    Koivisto teki syksyllä 1992 jotain hyvin poikkeuksellista. Hän antoi Sailakselle salaisen tehtävän: mitä tehdään, jos valtio ajautuu tilanteeseen, jossa se ei pysty maksamaan lakisääteisiä maksujaan, kuten esimerkiksi lapsilisiä?

    Toiminta valtion likviditeettikriisissä -raportti on päivätty 8. lokakuuta 1992. Se oli salainen ja jaettiin noin 10 henkilölle.

    Teksti on hyytävää luettavaa. Heti alussa hahmotellaan toimeksianto, jossa ”tarkastellaan tilannetta, jossa valtio uhkaa joutua tai on jo joutunut maksuvalmiuskriisiin.” Raportissa todetaan, että likviditeettikriisi voi tulla nopeasti. Raportissa viitataan arvioon, jonka mukaan ”valtio joutuu vuonna 1993 likviditeettikriisiin” mikäli ei käytetä poikkeuksellisia keinoja syntyneen vajauksen kattamiseksi. Raportissa edellytetään 10 miljardin markan lisäsäästöjä jo tehtyjen säästöpäätösten päälle. Aihevalikoimassa oli valtion henkilöstön lomauttaminen, virastojen tehtävien priorisointi ja tarvittaessa virastojen toiminnan alasajo.

    Raportti paljastaa, että Suomi oli velkaongelmineen Kreikan tiellä – jo yli 20 vuotta sitten.
    IS

  • Visakallo

    Suomea ja Kreikkaa yhdistää myös Venäjän halu saada sotilastukikohtia kummankin maan alueelta.
    Kreikka on Mustaltamereltä Välimerelle ja Atlantille johtavan reitin varrella ja Suomi taas Pietarista Atlantille johtavan laivareitin ja Venäjältä Saksaan menevän kaasuputken reitillä.
    Huono taloudellinen tilanne Suomessa sekä Kreikassa lisää Venäjän houkutusta tarjota taloudellista yhteistyötä sotilastukikohtia vastaan.
    Presidentti Niinistö sanoi Venäjän kanssa olevan taas ongelmia, joista pitää tiistaina mennä Moskovaan neuvottelemaan. On selvää, ettei siellä rupatella leppoisasti pelkistä ilmoista. Vuoden 1939 tilanteeseen verrattuna kun Venäjä vaati tukikohtia, Suomen talous on nyt huomattavasti heikommassa kunnossa kuin silloin.

    Visakallo

    Kreikan velkaneuvotteluissa eletään kriittisiä hetkiä. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF marssi torstaina ulos neuvotteluista. Sen uskotaan olleen viesti sekä Kreikalle että Euroopan unionille.

    Euroopan unionin komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kertookin, että ratkaisua yritetään vielä sunnuntaina Brysselissä.
    Yrityksen vakavuudesta kertoo se, että Kreikan neuvottelijat ovat palanneet takaisin Brysseliin.

    IS

    Rane

    Miillonkas ja mistä Venäjä on vaatinut tukikohtia?Siis Suomelta?

    jees h-valta

    Eihän siinä mitään Suomelta vaatia tarvitse. Osteleehan ne ja mitäs me siitä.

    Kurki

    Kyllähän on ollut viihdyttävää seurata, miten Kreikka on ottanut velkaneuvottelun tiedottamisessa yliotteen ja neuvotteluissa asenteen ikäänkuin se olisi velallisena se vahvempi osapuoli ja kuinka se sanelisi velkaneuvotteluiden lopputuloksen.
    Kuten.
    Trispas antaa lehdistötiedotteen, että sopimus on ihan kohta valmis ja Kreikan pörssi raketoi, mutta todellisuudessa Kreikka ei ole myötynyt yhtään mihinkään troikan vaatimuksiin, vaan odottaa Troikan antavan kaikessa periksi, että EU maksaisi Kreikan kriisiohjelman 7,2 miljardin viimeisen maksuerän, jotta voisi maksaa erääntyviä lainojaan.

    Kreikka ulos eurosta ja samalla myös Euroopan Unionista mahdollisimman pian. Silloin säästyisi EUn maataloustukiakin vuodessa 5 miljardin verran, jonka voisi katsoa eräänlaiseksi velanmaksuksi.

    Visakallo

    Ranelle: Toivottavasti eivät ole vielä tukikohtia vaatineet.
    Naton tuore päätös tuoda lisävoimaa Balttiaan todennäköisesti lisää Venäjällä painetta vastata jollakin tavalla.
    Eipä varmastikaan kovin miellyttävä matka tule presidentti Niinistöllä olemaan Putinin puheille.
    Jessen ajatukset asiasta ovat kyllä sellaisia, etten oikein tiedä miten niihin suhtautuisi. Taidan jättää ne omaan arvoonsa.

    Visakallo

    On myös pakko kysyä, mitä me eurooppalaiset olemme valmiita tekemään turvallisuuteemme eteen, Niinistö sanoi Kultaranta-keskustelujen avauspuheenvuorossaan.

    Presidentti kertoi hämmentyneensä nähdessään kansainvälisten mielipidekyselyiden tuloksia eri maiden kansalaisten halusta puolustaa maataan. Niinistö viittasi muun muassa saksalaisten ja italialaisten alhaiseen maanpuolustushaluun.

    Vaaroja ei ehkä koeta olevan tai sitten ajatellaan, että joku muu kai ne hoitaa ja vastaa. Suomi ainakin nykyisellään on vielä onneksi poikkeus tässä suhteessa, Niinistö sanoi.

    Niinistön mukaan ajatus, jonka mukaan tiedustelu ei kuuluisi Suomen kaltaiselle pienelle maalle, on vähintäänkin vanhentunut. Tiedustelu on hänen mukaansa kansainvälisen politiikan sektori, joka on läsnä kaikkialla.

    Niinistön mukaan tietoliikenne- ja verkkotiedustelu on tullut jäädäkseen. Ellei siihen ole kykyä, ei ole kykyä suojautumiseenkaan, Niinistö sanoi.

    Tulevaan tapaamiseensa presidentti Vladimir Putinin kanssa viitannut Niinistö sanoi, että on hyvin tärkeää pohtia Venäjän omaa laajempaa suuntautumista.

    STT

    jees h-valta

    Oma arvonsa on kunkin mielipiteillä ja olisi tosiaan hyvä jos siellä Putinin juttusilla ramppaisi hiukan enemmänkin mielipiteen kysyjiä ja esittäjiä. Nythän pyritään eristämään ja se on tuolle maalle lähes sotatilan julistus. Venäjällä on perinteisesti aina oltu ulospäin suuntautuvia ja välittömiä ja tuolla lyödään kyllä aiheetta ja pahasti. Putin ei ole yhtä kuin koko Venäjä ja sen valtakoneisto.

    Kurki

    jees h-valta:
    Putin ei ole yhtä kuin koko Venäjä ja sen valtakoneisto.

    Onko jeeskin näitä venäjätrolleja?

    Visakallo

    Kreikan tekohengityksen jatkaminen ei ole ongelmatonta. Saksalainen taloustieteilijä Hans-Werner Sinn sanoo, että jokainen päivä, jolla kreikkalaispankkeja pidetään hengissä ELA-rahoituksella, pelaa Kreikan hallituksen pussiin.

    ELA:lla on rahoitettu osin pääomapakoa. Pääoman liikkumisrajoituksiin ja euroeroon varautuvat kreikkalaiset ovat nostaneet talletuksiaan ja siirtäneet varojaan omaisuuseriin, joiden toivovat pitävän arvonsa, osin ulkomaille. Siksi uusien autojen kauppa on Kreikassa hurjassa kasvussa.

    Samalla Kreikan keskuspankin velat EKP:lle ovat kasvaneet jyrkästi ja ovat jo 100 miljardia euroa. Euroalueen keskuspankkien välisen maksujärjestelmän epätasapainot ovat normaalioloissa kirjanpidollisia, mutta riskit realisoituvat, jos Kreikka eroaa eurosta. Sinnin laskelman mukaan tästä koituisi Suomelle jopa kahden miljardin euron lasku.
    Sinn arvelee, että Kreikka tietää tämän ja pitkittää siksi neuvotteluita: euroeron kustannuksia kasvattamalla saadaan yliote velkojista.
    Kauppalehti

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 634)