Keskustelut Metsänomistus Suomi Kreikan tiellä

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 634)
  • Suomi Kreikan tiellä

    Lama-Suomi ajautui syksyllä 1992 tilanteeseen, jossa rahat loppuivat valtion kassasta. Päivän Ilta-Sanomat paljastaa, että presidentti Mauno Koiviston aloitteesta valtiovarainministeriössä selvitettiin jopa poikkeuslakien käyttöönottoa kassakriisin torjumiseksi.
    Tähän asti lamavuosia käsittelevä kirjallisuus on kertonut, että kassakriisiä ei ollut. Todellisuus oli siis paljon karumpi, joka käy ilmi valtiovarainministeriön silloisen budjettipäälikön Raimo Sailaksen ja Koiviston nauhoitetusta keskustelusta syyskuussa 1992.

    Koivisto teki syksyllä 1992 jotain hyvin poikkeuksellista. Hän antoi Sailakselle salaisen tehtävän: mitä tehdään, jos valtio ajautuu tilanteeseen, jossa se ei pysty maksamaan lakisääteisiä maksujaan, kuten esimerkiksi lapsilisiä?

    Toiminta valtion likviditeettikriisissä -raportti on päivätty 8. lokakuuta 1992. Se oli salainen ja jaettiin noin 10 henkilölle.

    Teksti on hyytävää luettavaa. Heti alussa hahmotellaan toimeksianto, jossa ”tarkastellaan tilannetta, jossa valtio uhkaa joutua tai on jo joutunut maksuvalmiuskriisiin.” Raportissa todetaan, että likviditeettikriisi voi tulla nopeasti. Raportissa viitataan arvioon, jonka mukaan ”valtio joutuu vuonna 1993 likviditeettikriisiin” mikäli ei käytetä poikkeuksellisia keinoja syntyneen vajauksen kattamiseksi. Raportissa edellytetään 10 miljardin markan lisäsäästöjä jo tehtyjen säästöpäätösten päälle. Aihevalikoimassa oli valtion henkilöstön lomauttaminen, virastojen tehtävien priorisointi ja tarvittaessa virastojen toiminnan alasajo.

    Raportti paljastaa, että Suomi oli velkaongelmineen Kreikan tiellä – jo yli 20 vuotta sitten.
    IS

  • Rane

    Viljami jostain syystä pitää talouden tosiasioiden kertamista ”uhkailuna ja kiristyksenä”.Kyllä nyt olisi viimeistään aika herätä tähän maailmaan.

    Visakallo

    Viimeiset lähes 60 vuotta mitä minä olen elänyt, ei ammattiyhdistysliike ole muuta tehnytkään kuin uhkaillut ja kiristänyt lakoilla jopa yleislakolla.
    Kaipa sen tekevät nytkin.
    Jostain syystä vain äänestäjät eivät sellaisesta tunnu enää pitävän, osaisikohan Wiljami vastata miksi?

    William Munny

    Jo päätetyistä leikkauksista,jotka kohdistuvat kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin,on kysymys vaan ja ainoastaan siitä,että niiltä otetaan,jotka eivät pysty vastaan panemaan.

    Kun työministeri ehdotti keppiä myös työnantajapuolelle,heti Sipilä älähti.

    Mites puun takunen aikoo osallistua talkoisiin?

    William Munny

    Mites nämä jo tulevat leikkaukset,ovatko ne puun takusen mielestä oikein suunnattu?
    Haaveileeko puun takunen yhteiskunnasta,jossa on piikoja ja renkejä,jotka tekevät työtä ruokapalkalla?

    Visakallo

    Olen jo seitsemän vuotta osallistunut talkoisiin.
    Vuodesta 2008 lähtien tuloni ovat olleet selkeästi pienemmät kuin sitä ennen, johtuen yritystoiminnan tuottojen ja puunhinnan putoamisesta.
    Samaan aikaan palkansaajien ansiot ovat nousseet yli 10%.
    Työttömäksi joutuneet ja yrittäjät joutuivat täysimääräisesti vastaanottamaan finanssikriisin vaikutukset, mutta työpaikkansa säilyttäneiden palkat vain jatkoivat nousemistaan.
    Olen onneksi pystynyt auttamaan useita heikommassa asemassa olevia mahdollisuuksieni mukaan.
    Se ei ole minulle vaikeata, sillä yrittäjillä ei ole saavutettuja etuja, joita pitäisi yleislakolla puolustaa.

    Metsuri motokuski

    Jos Suomi ei rajoita lainanottoa oman yhteiskuntansa ylläpitämiseen niin sitten sen tekee EU. Nyt ollaan jo hyvinkin lähellä että EU ei asiaan puuttu.

    Jos Suomen talous halutaan korjata niin sinne ne supistukset tulee tehdä missä on suurin menoerä. Jos Suomessa on 2 milj pienpalkkaista työntekijää joille jaellaan sosilaalietuja niin tehokkain kulurajoittaminen tapahtuu näiden etuuksien vähentämisenä, koska kuluerä on tällä sektorilla suurin.

    Sen takia sosiaalietujen vähentäminen osuu aina pienpalkkaisiin, eläkeläisiin ja lapsiperheisiin. Noille henkilöstöryhmille jaetaan eniten sosiaalietuuksia yhteiskunnan varoista. Jokainen puolue tietää tämän ja nyt viimeistään ”villekin”. Sen takia asia ei muutu olkoon vallassa kuka tahansa.

    Suomessa on noin 100 – 200 000 suurpalkkaista. Nämä henkilöt eivät nauti valtion myöntämistä sosiaalietuuksista nimeksikään. On siis turha pohtia sitä mitä näiden henkilöiden ”rankaiseminen” auttaa kun he eivät ole tämän yhteiskunnan edunsaajina ainakaan taloudellisesti. Toisaalta heidän lisäverottamisella saadaan niin pienet tulot valtion kassaan että ne eivät riitä vajetta korjaamaan.

    Kannattaa muistaa että terveydenhuollon menoista alle 30 % ihmisistä käyttää 80 % menoista.

    Rane

    Eli hallitusohjelmassa kevennetään alempien tuloluokkien verotusta,hiukan.Sen sijaan korkeimmille tuloille vuonna -13 määrätty ja nyt päättyväksi tarkoitettu ”solidaarisuusvero” pidetään voimassa koko 4-vuotiskauden ajan.
    Siitä onko tuo vero riittävä voidaan olla montaa mieltä.Ainakin veron kehittelijät ,sosiaalidemokraatit,hehkuttivat silloin sen oikeudenmukaisuutta kovastikin.Ammattiyhdistysliike oli myös hyvin tyytyväinen.
    Ero siihen on siis tämän hallituksen tekemät veronalennukset ALEMPIIN veroluokkiin.

    Rane

    PS.Myös on hyvä muistaa että Suomessa tuloverotus on ollut jo pitkään progressiivista.Solidaarisuus tulee ihan automaattisesti.
    Pääomaveroahan edellinen hallitus nosti jo valmiiksi.

    Ammatti Raivooja

    Ansiotuloverokertymä on joku reilu 5-6 miljardia. Kyse on siis n.10% valtion tuloista.

    Visakallo

    Verotuksen ja siten verokertymän suurin ongelma on, että suurituloiset ja varakkaat voivat valita minne maksavat veronsa, jos ylipäänsä maksavat niitä ollenkaan.
    Veropohjamme on kaventunut rajusti yli 20 vuoden ajan.

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 634)