Keskustelut Metsänomistus Suomi Kreikan tiellä

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 634)
  • Suomi Kreikan tiellä

    Lama-Suomi ajautui syksyllä 1992 tilanteeseen, jossa rahat loppuivat valtion kassasta. Päivän Ilta-Sanomat paljastaa, että presidentti Mauno Koiviston aloitteesta valtiovarainministeriössä selvitettiin jopa poikkeuslakien käyttöönottoa kassakriisin torjumiseksi.
    Tähän asti lamavuosia käsittelevä kirjallisuus on kertonut, että kassakriisiä ei ollut. Todellisuus oli siis paljon karumpi, joka käy ilmi valtiovarainministeriön silloisen budjettipäälikön Raimo Sailaksen ja Koiviston nauhoitetusta keskustelusta syyskuussa 1992.

    Koivisto teki syksyllä 1992 jotain hyvin poikkeuksellista. Hän antoi Sailakselle salaisen tehtävän: mitä tehdään, jos valtio ajautuu tilanteeseen, jossa se ei pysty maksamaan lakisääteisiä maksujaan, kuten esimerkiksi lapsilisiä?

    Toiminta valtion likviditeettikriisissä -raportti on päivätty 8. lokakuuta 1992. Se oli salainen ja jaettiin noin 10 henkilölle.

    Teksti on hyytävää luettavaa. Heti alussa hahmotellaan toimeksianto, jossa ”tarkastellaan tilannetta, jossa valtio uhkaa joutua tai on jo joutunut maksuvalmiuskriisiin.” Raportissa todetaan, että likviditeettikriisi voi tulla nopeasti. Raportissa viitataan arvioon, jonka mukaan ”valtio joutuu vuonna 1993 likviditeettikriisiin” mikäli ei käytetä poikkeuksellisia keinoja syntyneen vajauksen kattamiseksi. Raportissa edellytetään 10 miljardin markan lisäsäästöjä jo tehtyjen säästöpäätösten päälle. Aihevalikoimassa oli valtion henkilöstön lomauttaminen, virastojen tehtävien priorisointi ja tarvittaessa virastojen toiminnan alasajo.

    Raportti paljastaa, että Suomi oli velkaongelmineen Kreikan tiellä – jo yli 20 vuotta sitten.
    IS

  • Visakallo

    Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto on tänään pitämässään puhelinkokouksessa nostanut Kreikan pankeille tarjottavaa ELA-hätärahoitusta 1,4 miljardilla eurolla 76,9 miljardiin euroon.

    Samalla EKP viesti Kreikalle, että jatkossa rahoituksen saaminen voi vaikeutua, jos maan hallituksen ja EU:n väliset rahoitusneuvottelut pysyvät umpikujassa.

    EKP:n viikoittaiset ELA-päätökset heijastavat talletuspakoa Kreikan pankeista. Likviditeettipuskurit pyritään pitämään kolmessa miljardissa eurossa, jotta Kreikan keskuspankilla on aikaa reagoida mahdollisessa hätätilanteessa.

    Kreikkalaispankit ovat joutuneet turvautumaan ELA-rahoitukseen sen jälkeen, kun EKP ilmoitti helmikuussa, ettei se hyväksy enää Kreikan valtion joukkovelkakirjoja keskuspankin tarjoaman rahoituksen vakuudeksi.

    Taloussanomat

    Visakallo

    Kreikalla oli torstaina ongelmia maksaa eläkkeet yli kahdelle miljoonalle ihmiselle.
    Kreikan hallituksen mukaan maksamista viivytti ”tekninen ongelma”.
    Mitään teknistä ongelmaa ei kuitenkaan ollut, vaan viivästys johtui siitä, että valtion eläkerahastosta puuttui vielä tiistaiaamuna useita satoja miljoonia euroja.

    Tiistaina valtion sosiaaliturvarahasto IKA viivästytti eläkkeiden maksua lähes kahdeksan tuntia. Raskaasti tappiota tuottava rahasto joutuu tukeutumaan valtion budjettiin, jotta se pystyy hoitamaan velvollisuutensa.

    Kreikan hallituksella oli vaikeuksia maksaa eläkkeitä ja julkisen puolen palkkoja myös helmi- ja maaliskuussa.

    jees h-valta

    Näin heillä, kuinkahan kauan kestää ennenkuin meillä?

    Metsäkupsa

    Kreikalla samat kujeet,kuin ylivelkaisella ,konkursin edellä olevan puliveivarin loppupiruetit.Velkaa velan maksuun ja homma pelaa niin kauan ,kun hyvä uskoisia luotottajia löytyy.

    Visakallo

    Pitkään jatkuneet Kreikan neuvottelut kansainvälisten rahoittajiensa kanssa ovat viime päivinä saaneet uutta puhtia uutistoimistojen mukaan. Tosin edelleen on epäselvää, saadaanko sopimusta aikaiseksi ennen määräaikaa, joka on 11. toukokuuta. Tuolloin euroalueen valtiovarainministerit kokoontuvat käsittelemään Kreikan sopimusta.
    Edellisen kerran Kreikan asia oli esillä euromaiden valtiovarainministerien kokouksessa viikko sitten Riiassa. Tuolloin lopputulos oli se, että euromaiden ja Kreikan valtiovarainministeri Gianis Varoufakisin sukset menivät täysin ristiin.

    Ammatti Raivooja

    ”Sipilä sanoi Ylen Ykkösaamussa, että Kreikka saa hänen puolestaan lähteä eurosta, jos maa ei pysty asioitaan hoitamaan. 

    Sipilä uskoo, ettei Kreikka pysty maksamaan velkojaan ja päätyy velkajärjestelyyn. 

    Hän ei antaisi Kreikalle KOLMATTA tukipakettia eikä olisi antanut toistakaan. 

    Hallituksessa keskusta kuitenkin ajoi Kreikan tukipakettia Mari Kiviniemen johdolla. 

    Sipilän mukaan ensimmäinen kriisiapu olikin tarpeen, koska muuten olisi seurannut dominoilmiö, joka olisi jatkunut ympäri Euroopan. 

    Kreikan lähdöllä eurosta ei Sipilän mukaan olisi enää suuria vaikutuksia Suomeen, koska markkinat ovat jo varautuneet siihen. ”

    Sipilä syyskuussa 2012 ykkösaamussa. Nyt lehtitiedot sanoo, että Sipilä sorvaa hallitusta joka antaa Kreikalle kolmannen tukipaketin ja persujen kanssa käteen vääntöä asiasta. Ensimmäinen takinkääntö on luultavasti nyt nähty.

    Visakallo

    Brittilehti Daily Telegraph kutsuu Timo Soinia ”Suomen karhuksi” ja Nigel Farageksi.
    Lehti ennakoi torstaina Timo Soinin valintaa Suomen valtiovarainministeriksi ja mainitsi, että päätös voi kohottaa kulmakarvoja Ateenassa.

    Lehden mukaan euromaiden valtiovarainministeriryhmä saa Soinista “yksinäisen suden”, joka jättää Kreikan mielipiteitä jakaneen Gianis Varoufakisin varjoonsa.

    Jutussa Soinia tituleerataan Suomen Nigel Farageksi, Britannian itsenäisyyspuolueen johtajan Ukipin johtajan mukaan. Kaksikon tiedetään olevan hyviä ystäviä.

    Lehden Twitterissä käyttämä ”bearish”-sana saattaa olla myös sanaleikki. Englannin kielessä sana viittaa karhun lisäksi myös laskeviin odotuksiin pörssissä.
    Telegraph nostaa esiin Suomen aiemman tiukkuuden Kreikan avustusten suhteen ja huomauttaa, että vastustuksen takana ovat osaltaan Suomen omat taloushuolet.

    Visakallo

    Aikamoisia ilmaveivejä alkaa nuo Kreikan maksujärjestelyt jo olemaan, kun IMF:n laina maksettiinkin IMF:n tililtä!

    Kreikka turvautui hätärahastoon Kansainvälisessä valuuttarahasto IMF:ssä suoriutuakseen 750 miljoonan euron maksuerästään IMF:lle.
    Kreikka on käyttänyt 650 miljoonaa euroa hätävaroistaan maksaakseen eilisen erän. Loput sata miljoonaa euroa olivat peräisin maan kassavarannoista.

    jees h-valta

    Mielestäni nokkelasti ja asiallisesti toimittu Kreikassa. Jos rahaliitto antaa tuohon mahdollisuuden on ”ilmaveivi” erittäin hyvä ”puliveivi” ja niin sitä taas mentiin eteenpäin ja kansa kiittää kun heiltäkin on pikkasen höllennetty nyöriä. Jopa lisää työpaikkoja on luotu ja maa alkaa joka päivä kohentua taas ihmisasuttavaan malliin. Toivotan menestystä. Mutta omilla tästä eteenpäin.

    Visakallo

    Suomi joutui 90-luvun laman oloissa myös turvautumaan erikoisiin velkaratkaisuihin, eikä niistä silloin kansalle kerrottu, ja aika vähän sen jälkeenkään.
    Mm. Saksan Bundesbank lainoitti meitä valtion butjentin ulkopuolisella rahoituksella, joka siten 2000-luvulla maksettiin takaisin Soneran UMTS-ilmakaupoilla.
    Muistan hyvin, kun pääministeri Lipponen oli 90-luvun lopulla hyvin jyrkästi jotain mieltä, mutta lyhyt käynti Saksasa vaikuttikin niin, että sama mies olikin matkan jälkeen yhtä jyrkästi toista mieltä.
    Rahalla on iso voima.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 634)