Keskustelut Metsänomistus Suomi Kreikan tiellä

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 634)
  • Suomi Kreikan tiellä

    Lama-Suomi ajautui syksyllä 1992 tilanteeseen, jossa rahat loppuivat valtion kassasta. Päivän Ilta-Sanomat paljastaa, että presidentti Mauno Koiviston aloitteesta valtiovarainministeriössä selvitettiin jopa poikkeuslakien käyttöönottoa kassakriisin torjumiseksi.
    Tähän asti lamavuosia käsittelevä kirjallisuus on kertonut, että kassakriisiä ei ollut. Todellisuus oli siis paljon karumpi, joka käy ilmi valtiovarainministeriön silloisen budjettipäälikön Raimo Sailaksen ja Koiviston nauhoitetusta keskustelusta syyskuussa 1992.

    Koivisto teki syksyllä 1992 jotain hyvin poikkeuksellista. Hän antoi Sailakselle salaisen tehtävän: mitä tehdään, jos valtio ajautuu tilanteeseen, jossa se ei pysty maksamaan lakisääteisiä maksujaan, kuten esimerkiksi lapsilisiä?

    Toiminta valtion likviditeettikriisissä -raportti on päivätty 8. lokakuuta 1992. Se oli salainen ja jaettiin noin 10 henkilölle.

    Teksti on hyytävää luettavaa. Heti alussa hahmotellaan toimeksianto, jossa ”tarkastellaan tilannetta, jossa valtio uhkaa joutua tai on jo joutunut maksuvalmiuskriisiin.” Raportissa todetaan, että likviditeettikriisi voi tulla nopeasti. Raportissa viitataan arvioon, jonka mukaan ”valtio joutuu vuonna 1993 likviditeettikriisiin” mikäli ei käytetä poikkeuksellisia keinoja syntyneen vajauksen kattamiseksi. Raportissa edellytetään 10 miljardin markan lisäsäästöjä jo tehtyjen säästöpäätösten päälle. Aihevalikoimassa oli valtion henkilöstön lomauttaminen, virastojen tehtävien priorisointi ja tarvittaessa virastojen toiminnan alasajo.

    Raportti paljastaa, että Suomi oli velkaongelmineen Kreikan tiellä – jo yli 20 vuotta sitten.
    IS

  • Nimetön

    Taas kerran hyvä näyttö siitä miten härskisti iltapäivälehdet toimivat otsikoinnissaan lukijoita kalastellessaan. Ei tuossa jutussa ole yhtään mitään ”paljastusta”. Kriisiratkaisuihin varautumisesta on kerrottu jo vaikka kuinka monta kertaa aiemmin.

    Tilannehan oli tavattoman vaikea, hyvä että vaihtoehtoihin varauduttiin.

    Metsäkupsa

    Suomi,kuten valtaosa länsimaista Kreikan tiellä.Velkaa tehdään velanpäälle ja odotellaan kasvun ihmettä, joka sitten mahdollistaisi velan maksun alkamisen.Elvytys ollut käynnissä 7 vuotta,ison kirjan mukaan nyt taitaisi olla 7 lihavan vuoden aika,epäilen ettei niin tule käymään.Japani taitaa olla esimerkki tulevasta vuosikymmenestä.

    Ammatti Raivooja

    Suomen 2 vuoden lainaa on nyt myyty miinuskorolla. Velanmäärähän ei ole mikään mittari vaan velan ja bkt:n suhde. Velkaa ei tarvitse lyhentää jos bkt:ta kasvatetaan. Tässä tilanteessa missä halpaa työvoimaa on tarjolla ja velka on halpaa on oikeaa politiikkaa velkaantua lisää jos ne rahat käytetään kasvuun ja bkt:n lisäykseen synnyttämällä oikeita työpaikkoja. Leikkauksia pitää tehdä edelleen ja rankemmin sosiaalidemokratiaan ja lisäämällä yksilön vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Olisiko se sitten se Amerikan tie.

    Metsän uudistamisvelvoitteen laiminlyönti on yhtä eettistä kuin verojenkierto Kreikassa. Molempien ongelmiin ratkaisuna olisi valvonnan lisääminen. Hieskoivikoiden ja lepikoiden kasvatuksen hiljainen salliminen on sama kuin sallisi korruption. Kreikan ongelmat ovat nimenomaan kansalaisten moraalin rapistumisessa ja siinä mielessä ollaan samaan suuntaan menossa jos ei heti alkuunsa tuomita näitä uudistamattomia maanomistajia yhteiskunnan rappeuttajina.

    Visakallo

    Olen samaa mieltä Ammatti Raivoojan kanssa.
    Näiden jatkuvan kasvatuksen markkina- ja joomiesten jutuissa toistuu aina sama kaava:
    Ensin sanotaan, että hakataan vain tukkeja, koska niistä saa enemmän rahaa, ja annetaan kuitupuiden kasvaa tukeiksi.
    Sitten kun heille kerrotaan, ettei se luonnossa mene ihan noin, sanotaankin, että kasvatetaan vain hieskoivuja ja leppiä kuitupuuksi!
    Raha ei sitten olekaan enää niin tärkeää.
    Minä sanon noihin puheisiin, että uskottavuuden voi menettää vain kerran.

    Gla

    ”Velanmäärähän ei ole mikään mittari vaan velan ja bkt:n suhde. Velkaa ei tarvitse lyhentää jos bkt:ta kasvatetaan.”

    Mennään vuoteen 2007. Talouden luvut näyttävät hyviltä, velan ja bkt:n suhde kehittyy terveeseen suuntaan. Mutta kuinka kävikään, talous romahti ja yhtäkkiä meillä olikin käsissä velkapommi, vaikka kaikki tavoittelivat bkt:n kasvua.

    Periaatteessa velan määrä on suhteutettava maksajan varallisuuteen tai maksuvalmiuteen. Talousmiesten teoriat ovat silti hyvin herkkiä. Johan entinen esimiehenikin päivitteli seuraavan sukupolven astuessa firmassa remmiin sitä, millä ihmeellä vieraaseen pääomaan liittyvät riskit hallitaan, kun uudet vetäjät kehuivat hienoja tunnuslukuja. Tämä kaveri oli selvinnyt 90-luvun lamasta ja siksi tiesi, mistä puhui.

    Suomi ei ole 80-luvun lopun jälkeen ollut velan suhteen terveellä pohjalla. Ei, vaikka väliin mahtuu pitkiäkin nousukausia. Kun hyvinä aikoina ei saada velkaa kuriin, millä se huonoina aikoina onnistuisi. Nyt painitaan tuon taakan kanssa ja verrataan itseämme Kreikkaan.

    Ammatti Raivooja

    Euromaista vain Saksalta on enemmän miinuskorkoa kuin Suomella. Suomeen luotetaan Euroopassa siis toiseksi parhaiten. Yhteisessä valuutassa ei ole mitään järkeä harjoittaa erilaista talouspolitiikkaa kuin muut maat. Ja toisekseen mitä järkeä olisi lyhentää lainaa kun korot on nollassa kun sillä rahalla saisi paremman tuoton muualla? Leikkauksia pitää tehdä rajusti sosiaalipuolelta mutta tässä tilanteessa velan lyhentämisellä ei ole mikään hätä. Kreikan lainojen korot on ihan toista kuin meidän. Siellä velan hoitokulut kuristaa toisinkuin meillä.

    Ammatti Raivooja

    Ne on laissa määritelty missä hieskoivu sallitaan. Kreikka on ongelmissa nimenomaan lainrikkojien takia. Metsänomistaminen tuo mukanaan velvollisuuksia ja jos kokee, että niitä ei pysty täyttämään taloudellisesti niin sitten pitää keksiä keinot millä metsät otetaan pois. Ei ole sen enempää järkeä antaa kenenkään näennäisesti nostaa omaa ansiotasoa metsiä hävittämällä tai antaa kiertää verojakaan.

    Suomen pitää nyt leikata köyhiltä ja jakaa rikkaille. Rikkaat luovat sen kasvun ja kehityksen mikä aikanaan ruokkii köyhät. Kasvuyritys tarviaa velkaa investointeihin, ei kasvuyritystä kannata tappaa pääomien puutteeseen. Korot pysyvät jatkossakin alhaalla jos näkymät pysyvät hyvinä ja nehän pysyvät kun vain investoidaan tarpeeksi eteenpäin menemiseen Velka tai lisävelka on hyvästä jos se vain käytetään järkevästi eikä syömiseen.

    Visakallo

    Uudessa metsälaissa on kyllä edelleen olemassa uudistamisvelvoite, mutta kuka sitä oikeasti enää valvoo?
    Metsäkeskusuudistus kaikkine säästöineen tarkoittaa käytännössä valvonnan loppumista.
    10 vuoden päästä jo hämmästellään, kuinka heinä ja vitelikkö peittää satojen tuhansien hehtaarien entiset metsäalueet.

    Ammatti Raivooja

    Metsäkeskuksen rahoituspalveluiden päällikkö sanoi, että uudistamisvelvoitteesta laistamisesta ei seuraa mitään vaan ote on ”neuvonnallinen” näihin. Niin en tiedä, Suomessa on ihan pakkokeinolakikin ja rikoksella saatu hyöty tuomitaan valtiolle jne. Jos mädännäisyyttä halutaan kitkeä niin valvontaa lisää ja rangaistuksia rikkureille, toistuvista rikoksista sitten kovempia rangaisuksia.

    Tähän suuntaan se on Kreikassakin mentävä, ei enää kehotukset verojen maksuun riitä.

    Aika jännä tuo Japani kun se ei ota maahanmuuttajia ollenkaan ja Kreikassa on taas miljoona maahanmuuttajaa ja molemmat on hiipuvia talouksia.

    Visakallo

    Kreikassa ei ole koskaan ollut oikein veronmaksun perinnettä.
    Maa teki ensimmäisen konkurssinsa jo 2400 vuotta sitten ja aika monta sen jälkeenkin. Velkojaan maa ei ole maksanut koskaan, eikä maksa nytkään. Eurooppalaiset ja suomalaiset poliitikot eivät vain halua sanoa tätä asiaa kansalle suoraan.
    Järkevintä olisi kuitenkin nyt myöntää asia, kirjata saatavat menetetyiksi ja keskittyä Suomen talouden kuntoon laittamiseen.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 634)