Jatkuvaa kasvatusta ei ole tähän saakka pidetty kuusiporan kannalta sen huonompana kuin jaksollista malliakaan. Aika näyttää. Ainakin jatkettu kasvatus, eli sekametsästä aloitettu alikasvoskuusten vapautus, todennäköisesti sujuu monesti aivan hyvin koska vapautetut kuuset ovat nuoria ja siten vastustuskykyisiä kuusiporaa vastaan.
Ei ole vaikea rasti tuo kirjanpainajien välttäminen tulevaisuudfessakaan. Istutetaan laatutaimet hyviin mättäisiin vähän nykyistä harvempaan. Huolehditaan perkauksistan ja harvennuksista ajallaan. Ei harvenneta ikääntyneitä metsiä.
Tämä riittää. Lopuksi myydään päätehakkuleimikko hyvään hintaan.
Jos on vähemmän reunametsää niin kai tällä palstalla olevat viisaat osaavat päätellä mitä se merkitsee myrsky- ja kirjanpainajatuhoille. Nevalainen & Piri tutkimuksessa myös laajempaa vertailua. JK pitäisi tietenkin aloittaa viimeistään 03 metsässä jolloin ei vältytään vanhojen heikkokuntoisten kuusikkojen tilanteelta.
Noin se varmaan on kuusiporan suhteen. Jk:n ongelmat on yleensä muualla. Juurikääpä ja tuulituhot tulee ensinnä mieleen. Erästä tuulituhokohdetta olen ollut parsimassakin ja muitakin luonnontuhoesimerkkejä on pilvinpimein .
Kari, mitä tarkoittaa vähemmän reunametsää eli miten tähän tilanteeseen päädytään? Hakkaamalla isompia aukkoja, jolloin yhdistetään kuvioita eli hakataan myös nuorempaa puustoa. Vai luopumalla aukoista, jolloin harsitaan laajempia alueita, puuston kasvu heikkenee ja tietysti on myös vähemmän puustoa tuhouduttavaksi. Eli onko parempi vähentää puuston määrää, jotta puustoa tuhoutuu vähemmän vai onko parempi olla enemmän puustoa, vaikka siitä seuraisi enemmän tuulen ja kirjanpainajan takia kuollutta puustoa. Helsingin kauppatorilla ei ole tuhoja. Ei edes Joensuussa.
Kun kommentistasi päätellen sinulla on vastaus valmiina, kerro se äläkä panttaa.
no kirjanpainajista on hyvä kertomus WWF:n Metsänhoito-opas.Siellä on ohje,miten hoidetaan ja kirja Metsänhoitaja Peter Wohlleben:Puiden salainen elämä
Mainostaminen on kiellettyä keskustelupalstalla. Tiesitkö sitä Kaapopetteri ? Toisto voi olla joskus paikallaan, mutta ei tässä sinun tapauksessa kylläkään. Vaikutus voi olla joskus päinvastainen alkuperäiseen pyrkimykseen nähden.
Kävin kerran Luken tutkimusmetsissä Lapinjärvellä. Siellä oli nähtävillä myös ikääntynyt kuusiporien runtelema kuusikko. Taisi olla luonnonsuojelualuetta, joten puun raatoja oli pystyssä ja maassa levittämässä syöpäläisiä ympäriinsä.
Ymmärtääkseni prosessi menee suunnilleen seuraavasti. Tyvilaho vikuuttaa kuusia. Osa niistä saattaa kaatua myrskyssä ja osan tuhoavat kuusiporat pystyyn. Prosessi kiihdyttää itseään ja lopulta jäljellä on pelkkä luurankometsä. Prosessi jatkaa leviämistään läheisiin talousmetsiin. Tällaisia toimintaa luonnonsuojelijat haluavat. Huh huh
Kuulemma jossain päin maata saattaa kuusiporalle valmistelun tehdä myös kuusentähtikirjaaja -niminen hyönteinen joka tappaa kuusesta latvan – sille kelpaa siis nuori kuusi tai vanhan kuusen latvaosa. Kuusiporalle puolestaan vanhan kuusen tyviosa.
Metinfo: ”Kuusentähtikirjaaja on yleisin kaarnakuoriaislajimme. Nuorten kuusikoiden harvennuksien yhteydessä se saattaa aiheuttaa merkittäviä tuhoja. Laji on yleensä sekundaarinen, eli se iskeytyy heikentyneisiin puihin. Heikentäväksi tekijäksi riittää loppukesän kuivuus karummilla kasvupaikoilla tai harvennuksen aiheuttama valoshokki yhdessä kasvaneen lisääntymismateriaalin määrän kanssa. Kuusentähtikirjaajaa esiintyy koko maassa.”
Aika pirullinen otus jos alkaa enemmänkin lisääntyä kun tälle kelpaavat myös nuoret kuuset. Johtuneeko tästä että myös kuusikuitupuut on vietävä pois metsäteiden varsilta keväthakkuissa tiettyyn päivämäärään mennessä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.