– lopuksi voidaan todeta sekametsät hyvä, avohakkuut hyvä, kuusettuminen paha
Tämä kaikki on siis saavutettavissa naurettavalla 19 henkilötyövuoden ja 1680000e hinnalla. Luonnollisesti perustettavan työryhmän täytyy olla poliittisesti ansioitunut, jotta sen sanomalla on painoarvoa.
Miksi kirjanpainajatuhot eivät vaivaa vanhoja metsiä, suojelualueita vai vaivaavatko? Kubista pääytellen mitä on ollut ainakin suomalaismetsistä niin näyttäävät olevan varsinn nuoria ja sillä perusteella istuttaen perustettuja metsiä. Voiko sillä olla vaikutusta kun kuusen taimet tulee mistä päin tahansa, ainakin Ruotissta on taimia tullut niin ovat herkkänahkaisia eivätkä kestä uusia vieraita oloja?
Myrkyt käyttöön. Niinhän pellolla ja puutarhoissa on torjuttu ja torjutaan kirvat,kirput ja luteet, eikä ole annettu tulla metsien kaltaisia satojen miljoonien tuhoja.
Etelämpänä on niin paljon kokemusta ”kuusiporista” että varmaan sinne on kertynyt hyvää torjuntakokemustakin. Esimerkiksi juuri kuva siitä, millaiset metsät ovat herkkiä tuhoille ja mitkä eivät.
Keski-Euroopassa on nyt meidän tuleva ilmasto johon nyt perustettavien metsiköiden pitää osata sopeutua. Tähän voi löytyä vinkkiä sieltä.
Oli muuten hyvä kertauslinkki Ranella, kiitos! Siitä ilmenee mm. se että Ruotsissa on paljon yli-ikäisiä kuusikoita ja Saksassa aivan ylen määrin. Kuusikko pitää siis uudistaa ajallaan. Tästä olen itsekin varoitellut jo jonkun vuoden.
Toinen varoitus jota ei usein näe tulee Göran Örlanderilta: älä harvenna vanhaa kuusikkoa koska paljaaseen runkoon iskee kuusipora. En nyt heti osaa sanoa mitä tämä tarkoittaa jatkuvapeitteisen mallin kannalta. Siinä voi olla useinkin pienempiä puita varjostamassa isompien puiden runkoja. Ilmiö tunnetaan kyllä jo: aukkojen reunapuiden herkkyytenä kirjanpainajan tuhoille.
”En nyt heti osaa sanoa mitä tämä tarkoittaa jatkuvapeitteisen mallin kannalta. Siinä voi olla useinkin pienempiä puita varjostamassa isompien puiden runkoja.”
Jk:ssa varjostava puusto ei ole tiheää, joten ongelma tuskin on paha. Toisaalta kun alikasvos voi olla elänyt kituliaasti, puiden elinvoimaisuus ei välttämättä ole hyvä. Se altistaa kuusiporalle.
Eli on menetelmä mikä tahansa, harvennukset pitää tehdä ajoissa. Myös sekametsä oletettavasti vähentää riskiä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.