› Keskustelut › Metsänhoito › suometsiin jatkuva kasvatus (Luke)

Esillä 3 vastausta, 11 - 13 (kaikkiaan 13)
1 2

  • suometsiin jatkuva kasvatus (Luke)

    Lähetetty: 11.1.2017, 12:11

    Merkitty: 

    Miten onnistuu jatkuva kasvatus suometsässä?

    Ihan järkeenkäypä tutkimushanke. Ainakin Pohjois-Suomessa voisi olla fiksua poimia melko nopeasti tukkipuut pois rämeillä ja jättää suorat kuiturungot ja taimiaines varttumaan. Useinhan Lapin rämeellä tulee se 10  mottia tukkia hehtaarille vähän joutuisammin ja 30 vuoden päästä tuo määrä saattaa jopa tuplaantua, eli tukkien poiminta aikaistettuna on vähintäänkin varteenotettava vaihtoehto. Jos jatkuvalla kasvatuksella aikaansaadaan lisäksi riittävä haihdunta pidemmäksi aikaa, jolloin ojitustarve viivästyy tai poistuu alkaa kannatusta olemaan vielä enempi ja voisi kuvitella että etelämmässäkin tuossa voisi olla iteaa.

    Tekijä
    pihkatappi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 15.1.2017, 09:14

    ” laatua ajatellen, on ihan sama, onko turvekerros viljavaa vai maatunutta. Jos turvekankaalla on kivennäismaa lähellä pintaa, niin tulos on hyvä, jopa erinomainen, mutta jos vaikka maatuneempaakin turvetta on paksulti kuin mustanmullan alueella, niin jo tanakka tuuli kallistaa puuta ja silloin laatu putoaa. ”

    En tiedä liekö Jätkällä jotain parempaa tietoa, mutta E-Suomen alueella on tehty laaja tutkimuskin turvemailla kasvaneiden puiden sahatavaran laadusta, jossa ilmeni , että kuusella keskimääräinen laatu pysyi  hyvänä ja että rehevimmillä turvemailla männyn tyvitukitkin oli kunnollisia. Kuusikoita kasvaa paksuturpeisilla korvilla eikä niiden laatu siis poikkea kangasmailla kasvavista.

    Huonolaatuista voi löytyä, monestakin eri asiasta johtuen, sekä  kangasmailla että turvemailla kasvavista puista.

    Pete 18.1.2017, 10:13

    Minä olen lukenut sitten eri tutkimuksia kuin Puuki. Kokonaisuutena ja keskimäärin suometsien puunlaatu on selvästi heikompaa kuin kivennäismaiden. Poikkeuksia toki on,mutta esimerkiksi paksuturpeisia korpia on todella vähän.

    Valtaosa suometsistä on keski- ja niukkaravinteisia. Niissäkin on hyviä jos ojituksen aikana turvekerros on painunut ja hajonnut niin, että turvetta on enää vähän. No ne eivät enää olekaan suometsiä. Esimerksiki VMI:ssä turvemaametsän rajana pidetään 30cm turvekerroksen paksuutta. Sitä ohuemmat luetaan kivennäismaiksi. Näillä entisillä suometsillä potentiaalia voi olla reilustikin ja niitä kannattaa jopa lannoittaa typellä (fosfori ja kali saadaan jo pohjamaasta).

     

     

     

    Puuki 18.1.2017, 10:36

    Turvemaiksi luetaan metsäpuolella ojittamattomilla alueilla myös alueet joissa muodostuu turvetta (yl.yli 75 % pinta-alasta rahkasammalta). Geologinen suo on,  kun turvetta on se min. 30 cm.

    Soistuneita turvemaita on melko paljon varsinkin pohjoisessa.

    Mäntyjen osalta oli puhe tyvitukeista. Keskimääräistä oksaisempia ne rehevämpien turvemaiden puut muuten varmaan  ovat.

Esillä 3 vastausta, 11 - 13 (kaikkiaan 13)
1 2