Keskustelut Metsänhoito suometsiin jatkuva kasvatus (Luke)

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)
  • suometsiin jatkuva kasvatus (Luke)

    Ihan järkeenkäypä tutkimushanke. Ainakin Pohjois-Suomessa voisi olla fiksua poimia melko nopeasti tukkipuut pois rämeillä ja jättää suorat kuiturungot ja taimiaines varttumaan. Useinhan Lapin rämeellä tulee se 10  mottia tukkia hehtaarille vähän joutuisammin ja 30 vuoden päästä tuo määrä saattaa jopa tuplaantua, eli tukkien poiminta aikaistettuna on vähintäänkin varteenotettava vaihtoehto. Jos jatkuvalla kasvatuksella aikaansaadaan lisäksi riittävä haihdunta pidemmäksi aikaa, jolloin ojitustarve viivästyy tai poistuu alkaa kannatusta olemaan vielä enempi ja voisi kuvitella että etelämmässäkin tuossa voisi olla iteaa.

  • Jätkä

    Tukkia suometsästä? Ei minun mielestäni kannata edes toivoa. Kaikki turvemaalla kasvaneet tukit ovat olleet sisältä monelta puolelta lylyjä, eli niistä ei tule kunnollista sahatavaraa.

    Heti, kun lauta irtoaa pelkasta, se vetäytyy lengoksi. Pahin on aina sivulenko, jonka asettaminen esim höyläkoneeseen on vaikeaa, vaikka sen laittaisi väärinpäinkin.

    Rakennustavarana esim runkovärkkinä vetää mutkalle tai kieroutuu. Ainoa mahdollisuus on kuivaamon jälkeen niputus, vanteet ympärille ja heti kun nippu avataan, lujasti naulaten paikoilleen.

    pihkatappi

    Jaa että tuotettaisiinkin pelkkää kuitupuuta rämeillä. Tuota olen miettinyt kanssa, hankinnalla kuitu 30 euroa ja tukki 50 euroa, jos ottaisi nopeasti tuon 30 euroa ja korjailisi vain järeämmästä päästä kuitua, tukin kasvattaminen vie kuitenkin iäisyyden. Mutta ihan suoria puita tuolla sarkojen välissä kasvaa, en ole kuullut että suometsien tukkeja ei ostettaisi, monet maksavat yhä saman hinnan kuin kangasmaan järeämmille tyville.

    Semmoista se on laadun kasvatus nyky Suomessa, tietysti siellä Ähtärin läheisyydessä on pikku sahoja omilla hankinta organisaatioilla, jotka maksavat laadusta, mutta sitten saakin hakea paikkakuntaa, jossa tuollaista toimintaa enempi harjoitetaan.

    Jätkä

    Niinpä. Kaadoimme aivan upeita mäntyjäturvemaalta, suoria kuin kynttilät ja yli viisi metriä sileää – oksatonta tyveä.

    Käytännössä sutta ja sekundaa. puut olivat kallistelleet koko asvuaikansa, milloin mihinkin suuntaan, lyly vaihtoi paikkaa kuin onkimies.

    Ne tukit olisivat olleet ihan sopivia pyöröhirrestä rakentajille, eli tuoreena seinään ja tapitus huolellisesti.

    Timppa

    Ehkäpä UPM myykin siksi soitaan metsärahastoille, että on todennut, ettei soilta saa kunnon tukkia.

    Muisteleisin, että suopuista sai taannoin hyviä päreitä valaistukseen.  Lienenkö oikeassa.

    koillis lappi

    Ja muottilautaa ei missään tarvita saatikka lankunpätkiä.Kaikki vaan riiimaa mitä metsä pukkkaa

    Noita sipilän haaveita.

    sitolkka

    Suot tuottaa pirun huonoa tukkipuuta. En itse sahurina ostais ollenkaan mihinkään hintaan. Koivu hyvä suomailla, mutta karuimmat rämeet kannattaisi jättää soistumaan vesistöjä sotkemasta. Niiden kanssa kun tulos on plus miinus nolla ja haitallisten vesitövaikutusten takia reilusti miinusmerkkinen kokonaisuutena katsottuna.

    Puuki

    Varputurvekankailla männyistä tulee huonoa tukkia. Rehevimmillä soilla mäntyjenkin tyvitukit kasvaa ihan kunnollisiksi. Samoin kuusitukit  kasvaa turvemaillakin yleensä kunnollisiksi.

    Riippuu varmaan myös ojituksista. Jos pohjaveden pinta vaihtelee voimakkaasti, niin puut kallistelevat  sen takia.

    A.Jalkanen

    Kun turve alkaa ojituksen jälkeen maatua ja suo alkaa muuttua ominaisuuksiltaan kangasmaan suuntaan, voisi ajatella, että puun laatukin aikaa myöten paranee.

    Jätkä

    laatua ajatellen, on ihan sama, onko turvekerros viljavaa vai maatunutta. Jos turvekankaalla on kivennäismaa lähellä pintaa, niin tulos on hyvä, jopa erinomainen, mutta jos vaikka maatuneempaakin turvetta on paksulti kuin mustanmullan alueella, niin jo tanakka tuuli kallistaa puuta ja silloin laatu putoaa.

     

    Pete

    Ei onnistu jatkuva kasvatus ainakaan sellaisissa suometsissä joihin muodostuu pintaan raakahumuskerros jossa on runsaasti suopursua. Siis ainakaan varputurvekankailla se ei pelaa. Ei tule taimia. Reipas siemenpuuhakkuu, uudelleen soistumisen seurauksena leviävä rahkasammal jolla mänty kyllä itää saattaa hyvinkin toimia. Se ei vaan taida olla jatkuvaa kasvatusta ainakaan puhdasoppisten mielestä. Tukkien poiminta kuulostaa ihan hyvältä, mutta kyllä se ainakin pohjoisempana tarkoittaa haihduttavan latvuksen liiallista poistumista. Se taas edellyttää ojien perkausta. Eikä se poiminta tee ojille hyvää muutenkaan.

    ylipäätään kannattaa välttää suometsävaltaisten palstojen ostamista ellei niitä saa oikeasti järkevään hintaan.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)