› Keskustelut › Metsänomistus › Suometsien uudistaminen

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 101)
1 2 3 … 7 8 9 10 11

  • Suometsien uudistaminen

    Lähetetty: 2.6.2017, 21:58

    Suometsien hoitoa ja uudistamista on tutkittu paljon, mutta tutkimuksen pääpaino on ollut selvittää maanmuokkausmenetelmien ja uusimistavan vaikutus taimien määrään. Taas tullaan tähän perinteiseen metsänhoitomalliin, jossa katsotaan määriä (yleisesti motteja, mutta tässä tapauksessa lukumääriä). Vaihtoehtoisten ratkaisujen tulojen ja menojen nettonykyarvojen arviointi on unohtunut näissä tutkimuksissa. Tämä jos mikä olisi tärkeää, koska neljäsosa puuaineksestamme sijaitsee turvemailla.

    Omaan metsänhoitofilosofiaan on vahvasti sisäistynyt luontainen uudistaminen. Sillä en tarkoita tässä yhteydessä siemenpuuasentoa vaan sitä, että viimeisessä harvennuksessa puuvalinnoilla ja harvennuksen voimakkuudella helpotetaan alikasvoksen syntymistä. Aina tähän viimeiseen harvennukseen ei pääse vaikuttamaan ja uusittavan alan vieressäkään ei aina ole siementävää puuta. Mikäli avohakkuu suometsään tulee tehdä eikä hyödynnettävää alikasvosta ole käytettävissä, olen päätynyt seuraavaan luokitteluun;

    Mustikkaturvekangas; kaistalehakkuu. Uusiutuu luontaisesti helposti esim. kaistalehakkuulla eikä vaadi aina maanmuokkausta. Omat kokemukset ovat, että kaistale saa olla huomattavasti suositeltua (25 m) leveämpi ja silti taimettuminen onnistuu.

    Varputurvekangas, ei uudistusta. Näistä pitää yrittää päästä eroon.

    Puolukkaturvekangas onkin sitten haastavampi ja tapauskohtaisempi pohdittava, missä vaihtoehtoja on monia. Turvemailla äestystä pidetään yleisesti huonona vaihtoehtona, mutta hieman uskallan kyseenalaistaa tätä kannattavuusmielessä. Käytännössä mitä enemmän pintaa rikotaan, sitä enemmän siihen syntyy vesakkoa. En itse pidä hieskoivua niin ongelmallisena. Ilmaiseksi syntyy suhteellisen peittävä taimikko… Kalliimpi vaihtoehto on laikutus + kylvö männylle. Tässä tapauksessa alkaakin sitten jo kustannukset nousemaan puhumattakaan vaihtoehdosta laikutus/mätästys/navero- tai ojitusmätästys + istutus. Vielä kun tähän lisää hirvituhoriskin, on moni MHY päätynyt suosittelemaan kuusen istutusta puolukkaturvekankaalle, voidaan todeta ettei jälkimmäisistä vaihtoehdoista saa isommalla laskentakorolla kannattavia.

    Lyhykäisyydessään voi sanoa, että turvemailla itselle riittää, että saa edullisesti muodostumaan taimikon, joka täyttää vaatimukset. Mielellään kuulisi muiden kokemuksia suometsien uusimisesta talousnäkökulma huomioiden

    Tekijä
    Näätä
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Petkeles 20.7.2017, 07:45

    Muuten kiva mutta saat kyllä tehdä yhden puhtaan perkauksen ja vasta sen jälkeen taimikonhoidon, jossa jätetään taas mäntyjen pituutta lähenteleviä hieskoivuja. Helpompi on jättää eka perkaus kokonaan ja tyytyä lähes puhtaan hieskoivun taimikonharvennukseen, jos haluaa vain kerran raivata.

    Näätä 20.7.2017, 08:19

    Pete: ”Näätä, et vastannut kysymykseen. Pyysitkö tarjouksen uudistamisketjusta puolukkaturvekankaalle ja sinulle todella tarjottiin äestystä ja/tai kuusenistutusta?”

    Eiköhän tämä ole ketjussa tullut jo aika selväksi, mutta kertaalleen vielä. Kyllä. Saamani toimenpide-ehdotukset eivät ole mikään poikkeus ja pelkästään MHY:n suositus. Tämän huomaa jos ajelee näillä ”suometsävaltaisilla alueilla”, että aika suosittua siellä paikoin on ojitusmätästys + istutus tai laikutus + istutus. Tätä ojitusmätästys + istutus kuuselle vaihtoehtoa suositeltiin minulle ensi sijaisesti hirvituhoriskin välttämiseksi. Ilmeisesti riskiä metsänomistajan omistaja-arvon tuhoamisesta ei otettu huomioon.

    Pete: ”Minkälaista nykyarvoa olisi tarjolla?”

    Pitää laskea kunhan kiireiltä kerkeää. Voin jo etukäteen kertoa, että saatuja tuloksia ei ole mielekästä verrata keskenään. Voimme toki olla eri mieltä siitä, että paljonko puuta kertyy ja millä kiertoajalla, mutta millä perustelet, että siemenpuuasennolla kertyy enemmän motteja ja nopeammin ilman maanmuokkausta kuin maanmuokkauksella? Lisäksi tuossa alkuperäisessä arviossa siemenpuiden määrä oli suurempi, mutta se ei nyt merkittävää eroa aiheuta. Sinun esimerkissä on karkeasti 20 % enemmän kuutioita ja kiertoaikakin kaksi vuotta nopeampi verrattuna tilanteeseen jossa tehdään äestys + siemenpuuasento. Ihan hyvin saattaa olla sinun ennusteesi tarkempia, mutta onko jokin peruste olemassa sille, että ilman maanmuokkausta saadaan kiertoaika lyhemmäksi ja mottien määrä suuremmaksi.

    Olen myös hieman skeptinen etenkin tuohon ensiharvennuksen jälkeiseen tilanteeseen, missä siis vuonna 33 harvennetaan pois 1000 hieskoivua ja 1/3 männyistä ja sen jälkeen pitäisi olla hehtaarilla vielä 100 m3 puuta. Voin sanoa, että ei onnistu tämän esimerkin lämpösumma-alueilla.

     

    MaalaisSeppo 20.7.2017, 08:31

    Mielestäni maapohjan arvon pähkäilyä kannattaa harrastaa vain, jos harkitsee maan ostoa tai myyntiä.

    Nykyarvolaskelmaa myös ko. tilanteissa sekä, kun miettii heikompien maapohjien uudistamis- yms toimenpiteitä.

    Meikäläisen metsän hoitoon tai omistukseen maan arvon tai nykyarvolaskelmapähkäilyt eivät vaikuta mitään.

    Suometsän tapaus on hankalampi, kun puustoa tarvitaan pitämään vesitilanne kunnossa. Siinä joutuu miettimään, kannattaako hakata koko suo sileäksi ja sijoittaa rahat tuottavammin muualle sekä jättää suo silleen tai ojituksen kautta uudistaa. Ehkä jatkuva kasvatus tai kaistalehakkuu olisi hyvä (menojen minimointi).

    Jätkä 20.7.2017, 08:45

    Hieskoivikko tuottanee parhaan taloudellisen tuloksen likipitäen ilman hoitotöitä. No taimikon perkaus hieskoivun hyväksi aivan ensiharvennustiheyteen ja siitä tiheydestä avohakkuu silloin kun on ensiharvennuksen paikka.

    Hieskoivu uudistuu nopeasti kannoista ja juuristosta, ei tarvita siemenpuita eikä maan muokkausta.

    Kierto toimii ikuisesti ja maaperä paranee koko ajan. Ojitusta voi tehostaa edullisesti ojajyrsimillä, koska kivetkään eivät haittaa.

    Paras puusto haihduttamaan kosteutta on myös Hieskoivu. Kuitupuuna sen hinta liikkuu samassa kuin mäntykuidunkin.

    Näätä 20.7.2017, 08:53

    MaalaisSeppo: ”Meikäläisen metsän hoitoon tai omistukseen maan arvon tai nykyarvolaskelmapähkäilyt eivät vaikuta mitään.”

    Tämä on tullut kyllä varsin hyvin selville parissa viimeisessä ketjussa, missä olen kirjoittelujasi lukenut. Jos kuitenkin joku haluaa metsää hoitaa taloudellisesta näkökulmasta ja asioista vielä keskustelupalstalla keskustella, niin anna meidän sitä tehdä ja ohita suosiolla ne keskusteluketjut.

    MaalaisSeppo 20.7.2017, 09:17

    Kyllä minäkin taloudelliset seikat otan huomioon. Uudistaminen heti aukkohakkuun jälkeen ja hoitotoimenpiteet ajallaan. Päätehakkuu, kun arvokasvu alenee haarukkaan 3 – 4 %. Riippuu rahantarpeesta ja lainankoroista. Nyt raha on pankissa halvempaa kuin metsästä otettuna. Tilan myynti n. 10 vuoden kuluttua hyvällä voitolla.

    Näätä 20.7.2017, 09:48

    Esitin tässä ketjussa aiemmin kolme saamaani vaihtoehtoa, joille kaikille laskin negatiivisen nettonykyarvon. Jos kerran otat taloudelliset seikat huomioon, niin pakkohan sinulla on jokin tapa se itselle osoittaa, pelkkä ”musta tuntuu” ei riitä. Esitä siis meille tapasi laskea, jos et usko nettonykyarvon / paljaan maan arvon laskentaan.

    Kannattaa myös noita tilanmyynnin analyyseja pohtia tarkemmin. Esimerkiksi tämän esimerkin lämpösumma-alueella vastaavaa turvemaan taimikkoa myydään muutamien satojen eurojen (yleensä taimikko 200-400 euroa/ha ja maan arvo ~200 euroa/ha) hehtaarihintaan. Jos olet 10 vuoden aikana laittanut isomman summan uudistamiseen ja taimikon hoitoon, et saa tuota millään laskukaavalla kannattavaksi toiminnaksi.

    MaalaisSeppo 20.7.2017, 10:14

    Uskon kyllä näihin maapohjan ja nykyarvon laskentatapoihin. Niistä on eniten hyötyä huonon kasvun alueilla, mutta ei juurikaan hyväkasvuisilla paikoilla, ellei ole myymässä tai ostamassa metsämaata.

    Puun reaalihintahan koko ajan hiipuu, mutta hoitokulut kasvaa. Näin myös sellaisten metsien osuus, joissa ko. laskentaa tarvitaan kasvaa koko ajan. Suometsän tapauksessa etenkin tarpeen.

    Pete 20.7.2017, 10:17

    Näätä, olet ihan oikein lukenut metsä-alan kirjoista että manmuokkaus parantaa monella tapaa siementen itämistä ja edelleen taimien ja puiden kasvua. Muokkauksen vaikutus kestää jopa vuosikymmeniä. Olet nyt lukenut kuitenkin kirjallisuutta joka keskittyy kivennäismaihin. Paksuturpeinen suo on aivan eri olosuhde. Siellä ei esimerkiksi metsä-äes pysty lainkaan liikkumaan.

    Ojapenkoista kyllä huomataan että puusto on niillä reilusti kookkaampaa kuin keskellä sarkaa. Ei liene kuitenkaan kenenkään mielestä järkevää että suot kaivettaisiin jatkossa 10m ojavälillä tai vielä tiheämmin?

    Mitä vertailuun tulee, niin olet oikeassa ettei lukuja voi vertailla. Tämä erityisesti sen takia että esittämäsi äestys on täysin mahdoton toimenpide puolukkaturvekankaalla. Jos sen jollain ilveellä saisi onnistumaan (ilmalaivalla?) niin kuka tietää miten puusto kehittyy sen jälkeen ko kasvupaikalla?

    Kuusen istutus puolukkaturvekankaalle ei ole järkevä ehdotus, siinä on metsätoimija tehnyt järjettömän ehdotuksen.

    Ehdottamassani ketjussa on maanmuokkaus sikäli mukana että siihen kuuluu kunnostusojitus. Pidän sitä täysin välttämättömänä jos/kun puustopääoma hakataan lähes kokonaan pois. Parempi sinunkin lisätä se omiin spekulaatioihisi.

    Suo on jatkuvassa muutoksessa. Metsänhoidolla voidaan sitten ohjailla mihin suuntaan kehitys on kulkemassa. Tähän mennessä metsämiehet ovat (liikaakin?) pyrkineet huolehtimaan siitä että soistuminen ei ala uudestaan. Nyt kun ensimmäistä kertaa uudistetaan näitä turvemaita joiden soistuminen aikanaan pysäytettiin, niin hetkellenin soistaminen voisi olla ratkaisu luontaiseen uudistamiseen?

    Näätä 20.7.2017, 10:38

    MaalaisSeppo, jos mielestäsi perinteinen metsäekonomia ei päde ”hyvä kasvuisilla” paikoilla, joilla ilmeisesti tarkoitetaan omt- ja mt-pohjia, laita siitä pystyyn oma ketju perusteluinesi. Käyn mielelläni niitä lukemassa. Keskitytään tässä otsikonmukaiseen asiaan.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 101)
1 2 3 … 7 8 9 10 11