Keskustelut Metsänomistus Suometsien uudistaminen

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 101)
  • Suometsien uudistaminen

    Suometsien hoitoa ja uudistamista on tutkittu paljon, mutta tutkimuksen pääpaino on ollut selvittää maanmuokkausmenetelmien ja uusimistavan vaikutus taimien määrään. Taas tullaan tähän perinteiseen metsänhoitomalliin, jossa katsotaan määriä (yleisesti motteja, mutta tässä tapauksessa lukumääriä). Vaihtoehtoisten ratkaisujen tulojen ja menojen nettonykyarvojen arviointi on unohtunut näissä tutkimuksissa. Tämä jos mikä olisi tärkeää, koska neljäsosa puuaineksestamme sijaitsee turvemailla.

    Omaan metsänhoitofilosofiaan on vahvasti sisäistynyt luontainen uudistaminen. Sillä en tarkoita tässä yhteydessä siemenpuuasentoa vaan sitä, että viimeisessä harvennuksessa puuvalinnoilla ja harvennuksen voimakkuudella helpotetaan alikasvoksen syntymistä. Aina tähän viimeiseen harvennukseen ei pääse vaikuttamaan ja uusittavan alan vieressäkään ei aina ole siementävää puuta. Mikäli avohakkuu suometsään tulee tehdä eikä hyödynnettävää alikasvosta ole käytettävissä, olen päätynyt seuraavaan luokitteluun;

    Mustikkaturvekangas; kaistalehakkuu. Uusiutuu luontaisesti helposti esim. kaistalehakkuulla eikä vaadi aina maanmuokkausta. Omat kokemukset ovat, että kaistale saa olla huomattavasti suositeltua (25 m) leveämpi ja silti taimettuminen onnistuu.

    Varputurvekangas, ei uudistusta. Näistä pitää yrittää päästä eroon.

    Puolukkaturvekangas onkin sitten haastavampi ja tapauskohtaisempi pohdittava, missä vaihtoehtoja on monia. Turvemailla äestystä pidetään yleisesti huonona vaihtoehtona, mutta hieman uskallan kyseenalaistaa tätä kannattavuusmielessä. Käytännössä mitä enemmän pintaa rikotaan, sitä enemmän siihen syntyy vesakkoa. En itse pidä hieskoivua niin ongelmallisena. Ilmaiseksi syntyy suhteellisen peittävä taimikko… Kalliimpi vaihtoehto on laikutus + kylvö männylle. Tässä tapauksessa alkaakin sitten jo kustannukset nousemaan puhumattakaan vaihtoehdosta laikutus/mätästys/navero- tai ojitusmätästys + istutus. Vielä kun tähän lisää hirvituhoriskin, on moni MHY päätynyt suosittelemaan kuusen istutusta puolukkaturvekankaalle, voidaan todeta ettei jälkimmäisistä vaihtoehdoista saa isommalla laskentakorolla kannattavia.

    Lyhykäisyydessään voi sanoa, että turvemailla itselle riittää, että saa edullisesti muodostumaan taimikon, joka täyttää vaatimukset. Mielellään kuulisi muiden kokemuksia suometsien uusimisesta talousnäkökulma huomioiden

  • Näätä

    Minua kiinnostaa kaikki vaihtoehdot, joissa NNA on edes positiivisen puolella käyttämälläni laskentakorolla. Nuo kaikki MHY:n esittämät vaihtoehdot kääntyivät negatiiviseksi. Pete esittää mäntyjen jättämistä ilman maanmuokkausta. On hyvin relevanttia kysyä minkä verran puita pitää jättää siemenpuiksi (=hakkuutulojen viivästyminen) sekä miten tulojen ja menojen suuruudet ja ajankohdat eroavat vaihtoehdosta, missä maata muokataan.

    Petelle tiedoksi kun epäilet minun lähtökohtiani, että ostan lähes kaikki metsänhoitopalvelut ulkopuoliselta. Muutamissa kohteissa olen käyttänyt MHY:tä, kuten tässä tapauksessa. Maksan siitä, että saan tiedot metsieni tilasta, kasvupaikkatiedoista, kasvunopeudesta, hoitotarvesuosituksista, hakkuuarvoista jne. En siis ole itse potkimassa turvekerrosten paksuuksia.

    Ihan mielenkiinnosta Pete, mikä on sinun suhteesi metsänhoitoyhdistykseen? Olenko jotenkin sohaissut arkaan kohtaan?

    Näätä

    Tehdään laskutoimitus vielä tuolle hieskoivun kasvattamisen vaihtoehdolle. Eli jätetään 15 runkoa hieskoivua (puun koko 150 litraa) hehtaarille, jolloin hakkuutuloja jää saamatta 15 kpl/ha x 0,15 m3/kpl x 17 euroa/m3 x 0,7 = 27 euroa/ha.

    Maan muokkausta tai uudistusalan raivausta ei tehdä. Jätetään kunnostusojitus laskematta, kun sitä ei ollut muissakaan vaihtoehdoissa. Lasketaan vuodelle 9 varhaisperkaus, jolloin taimikko raivataan päätehakkuutiheyteen. Hieskoivujen päätehakkuu tehdään vuonna 35. Oletetaan, että hakkuukertymä tällöin on 120 m3/ha ja päätehakkuuhinta 13 euroa/m3 (puun keskikoko pieni). Tehdään vuodesta 35 vuoteen 70 vastaava hieskoivun kasvatus ja samoilla tiedoilla toinen päätehakkuu vuonna 70.

    Olkaa rohkeasti jos olette eri mieltä oletuksista niin päivitetään laskelmaa!

    Sitten nettonykyarvolaskelmat eri laskentakoroilla:

    Korko 1 %: 1154 euroa/ha
    Korko 2 %: 669 euroa/ha
    Korko 3 %: 385 euroa/ha
    Korko 4 %: 215 euroa/ha
    Korko 5 %: 110 euroa/ha
    Korko 6 %: 44 euroa/ha

    Nettonykyarvo positiivinen kaikilla laskentakoroilla! Taikuutta? Ei vaan korkoa korolle ilmiö.

    Jätkä

    Tuossa Hieskoivun kasvattelupuuhassa toisin paikoin saattaa yllättää kuusentaimien runsaslukuinen esiintyminen sopivan ylispuukoivujen tiheyden avulla. Jos pohja on viljava, niin voihan siinä alkaa kuusikuituakin tuottamaan, mutta tukiksi nekin tulevat kernaasti lylyisiksi ja lengoiksi.

    Hieskoivukin suojelee hallalta, kun latvusten peittävyys on sopiva.

    MaalaisSeppo

    Mihinkä unohtui maapohjan arvo?

    Näätä

    Sitähän tässä on koko ajan pohdittu! Ei kai nyt tässäkin ketjussa tarvitse samoja asioita käydä taas lävitse? Tässä vielä kertauksena; jos taimikon perustamiskustannukset ylittävät valitulla laskentakorolla ensimmäisen kiertoajan puunmyynnistä saadut tulot, muodostuu metsämaan arvo negatiiviseksi. Tilanne ei oikein muuksi muutu, vaikka lasketaan kuinka monta kiertoaikaa perättäin.

     

    Jätkä

    Turvemaan arvo ei ole sen enmpää kuin siihen pieksetty raha. Jo pelkät ojituskustannukset ovat suhteellisen korkeat.

    MaalaisSeppo

    Tulkitsenko oikein, että kivennäismaalla (jaksollinen vs. jatkuva keskustelu) maapohjan arvo pitää ottaa huomioon, mutta turvemaalla ei.

    pihkatappi

    MaalaisSeppo, tulkitsit väärin. Maapohjan arvo Näädän hieskoivikon uudistamisessa esim. 3% mukaan on 385 euroa, eli oisko NNA-laskennan jäännösarvo.

    Jätkä

    Pelkän maapohjan arvo on lähes olematon kangasmaillakin, saati sitten alueilla, joissa pitää ojahommia tehdä alvariinsa.

    Kun lisäksi puu on aina vain kuitupuuta, niin sellaiset maapohjat kuuluvat sarjaan Kitu – ja joutomaat, jotka pinta-alaverotuksen aikaan olivat verovapaita.

    pihkatappi

    Noinhan se on ja jos ajatellaan että maapohjan arvo olisi vain 100 eur/ha, Näädän laskelman mukaan hieskoivun luontainen uudistaminen tuottaisi 5%, jossa laskelmassa kulupuolella maapohja + siemenpuut.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 101)