› Keskustelut › Metsänomistus › Suometsien uudistaminen

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 101)
1 2 3 4 5 … 9 10 11

  • Suometsien uudistaminen

    Lähetetty: 2.6.2017, 21:58

    Suometsien hoitoa ja uudistamista on tutkittu paljon, mutta tutkimuksen pääpaino on ollut selvittää maanmuokkausmenetelmien ja uusimistavan vaikutus taimien määrään. Taas tullaan tähän perinteiseen metsänhoitomalliin, jossa katsotaan määriä (yleisesti motteja, mutta tässä tapauksessa lukumääriä). Vaihtoehtoisten ratkaisujen tulojen ja menojen nettonykyarvojen arviointi on unohtunut näissä tutkimuksissa. Tämä jos mikä olisi tärkeää, koska neljäsosa puuaineksestamme sijaitsee turvemailla.

    Omaan metsänhoitofilosofiaan on vahvasti sisäistynyt luontainen uudistaminen. Sillä en tarkoita tässä yhteydessä siemenpuuasentoa vaan sitä, että viimeisessä harvennuksessa puuvalinnoilla ja harvennuksen voimakkuudella helpotetaan alikasvoksen syntymistä. Aina tähän viimeiseen harvennukseen ei pääse vaikuttamaan ja uusittavan alan vieressäkään ei aina ole siementävää puuta. Mikäli avohakkuu suometsään tulee tehdä eikä hyödynnettävää alikasvosta ole käytettävissä, olen päätynyt seuraavaan luokitteluun;

    Mustikkaturvekangas; kaistalehakkuu. Uusiutuu luontaisesti helposti esim. kaistalehakkuulla eikä vaadi aina maanmuokkausta. Omat kokemukset ovat, että kaistale saa olla huomattavasti suositeltua (25 m) leveämpi ja silti taimettuminen onnistuu.

    Varputurvekangas, ei uudistusta. Näistä pitää yrittää päästä eroon.

    Puolukkaturvekangas onkin sitten haastavampi ja tapauskohtaisempi pohdittava, missä vaihtoehtoja on monia. Turvemailla äestystä pidetään yleisesti huonona vaihtoehtona, mutta hieman uskallan kyseenalaistaa tätä kannattavuusmielessä. Käytännössä mitä enemmän pintaa rikotaan, sitä enemmän siihen syntyy vesakkoa. En itse pidä hieskoivua niin ongelmallisena. Ilmaiseksi syntyy suhteellisen peittävä taimikko… Kalliimpi vaihtoehto on laikutus + kylvö männylle. Tässä tapauksessa alkaakin sitten jo kustannukset nousemaan puhumattakaan vaihtoehdosta laikutus/mätästys/navero- tai ojitusmätästys + istutus. Vielä kun tähän lisää hirvituhoriskin, on moni MHY päätynyt suosittelemaan kuusen istutusta puolukkaturvekankaalle, voidaan todeta ettei jälkimmäisistä vaihtoehdoista saa isommalla laskentakorolla kannattavia.

    Lyhykäisyydessään voi sanoa, että turvemailla itselle riittää, että saa edullisesti muodostumaan taimikon, joka täyttää vaatimukset. Mielellään kuulisi muiden kokemuksia suometsien uusimisesta talousnäkökulma huomioiden

    Tekijä
    Näätä
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Näätä 15.7.2017, 18:08

    Toisessa ketjussa laskettiin OMT-pohjalla taimikon perustamisen kannattavuutta, lasketaan nyt hieman toisen tyyppisen metsän uudistamista.

    Itsellä on tulossa vastaan puolukkaturvekankaalla (VT) uudistushakkuu, missä eri syiden vuoksi en pääse täysimääräisesti hyödyntämään luontaista uudistamista. Nykyinen mäntypuusto on sen verran tiheässä kasvanutta, että alle ei ole merkittävissä määrin kertynyt alikasvosta. Alueen lämpösumma lienee luokkaa 1000-1100 d.d. Pyysin eräältä taholta tarjoukset uudistamisesta. Ohessa tarjouksesta karkeasti pyöristetyt hinnat:

    Äestys+konekylvö 190 euroa/ha
    Männyn siemen 130 euroa/ha
    Mätästys 340 euroa/ha
    Kuusen istutus (1800 kpl/ha) 360 euroa/ha
    Kuusen paakkutaimi (1800 kpl/ha) 340 euroa/ha
    Uudistusalan raivaus 250 euroa/ha

    Seuraavat luvut ovat arvioitu aiemmin toteutuneiden alueellisten hintojen perusteella:
    Varhaisperkaus (sis. Kemera) 190 euroa/ha
    Heinäys 200 euroa/ha
    Ennakkoraivaus 245 euroa/ha

    Hakkuutulot ja niiden ajankohdat ovat omia oletuksia.

    Saadut vaihtoehdot ovat siis:
    Vaihtoehto 1: Mätästys + istutus kuuselle
    Vaihtoehto 2: Äestys + männyn kylvö
    Vaihtoehto 3: Äestys + siemenpuuasento

    Laskennassa pääomatuloveroprosenttina on käytetty 30 %.

    Vaihtoehto 1:
    Vuosi 1: Uudistusalan raivaus + mätästys + kuusen istutus
    Vuosi 3: Heinäys
    Vuosi 5: Varhaisperkaus
    Vuosi 26: Ennakkoraivaus
    Vuosi 28: Ensiharvennus (40 m3 KUK, – 12 euroa/m3 sekä 10 m3 KOK – hinta 11 euroa/m3)
    Vuosi 50: Toinen harvennus (15 m3 KUT – 46 euroa/m3, 10 m3 KUTpikku -22 euroa/m3, 30 m3/KUK – 16 euroa/m3)
    Vuosi 70: Uudistushakkuu (110 m3 KUT – 52 euroa/m3, 25 m3 KUTpikku – 25 euroa/m3, 75 m3 KUK – 18 euroa/m3)

    Vaihtoehto 2:
    Vuosi 1: Äestys + konekylvö + siemenet (olemassa oleva alikasvustomänty hyödynnetään)
    Vuosi 4: Heinäys
    Vuosi 9: Varhaisperkaus
    Vuosi 29: Ennakkoraivaus
    Vuosi 31: Ensiharvennus (30 m3 MÄK, – 12 euroa/m3 sekä 10 m3 KOK – hinta 11 euroa/m3)
    Vuosi 53: Toinen harvennus (10 m3 MÄT – 46 euroa/m3, 10 m3 MÄTpikku -22 euroa/m3, 35 m3/MÄK – 16 euroa/m3)
    Vuosi 73: Uudistushakkuu (90 m3 MÄT – 52 euroa/m3, 25 m3 MÄTpikku – 25 euroa/m3, 80 m3 MÄK – 18 euroa/m3)

    Vaihtoehto 3:
    Siemenpuiden jättäminen (vaikka ei olekaan aivan oikea tapa laskea niin tässä oletettu, että hehtaarille jätetty 75 kpl 0,5 m3 puita joiden arvo on ollut 30 euroa/m3) -1125 euroa/ha
    Vuosi 1: Äestys
    Vuosi 4: Siemenpuiden poisto. Hakkuutulona oletettu että siemenpuiden em. arvosta saadaan 70 %.
    Vuosi 6: Heinäys
    Vuosi 12: Varhaisperkaus
    Vuosi 31: Ennakkoraivaus
    Vuosi 33: Ensiharvennus (25 m3 MÄK, – 12 euroa/m3 sekä 15 m3 KOK – hinta 11 euroa/m3)
    Vuosi 55: Toinen harvennus (10 m3 MÄT – 46 euroa/m3, 10 m3 MÄTpikku -22 euroa/m3, 35 m3/MÄK – 16 euroa/m3)
    Vuosi 75: Uudistushakkuu (90 m3 MÄT – 52 euroa/m3, 25 m3 MÄTpikku – 25 euroa/m3, 80 m3 MÄK – 18 euroa/m3)

    Onko joku oleellisesti eri mieltä puun kasvusta, ajankohdista yms? Lisäksi tuo vaihtoehtotarjouksia esitellyt taho suositteli vahvasti kunnostusojitusta, mutta en nyt sitä ottanut mukaan laskelmaan, vaikka kyllä pitäisi…Arvaatteko muuten mitä vaihtoehtoa tämä kolmas taho ehdotti?

    Näätä 15.7.2017, 18:17

    Vielä nettonykyarvot eri laskentakoroilla:

    Korko 1 %:
    Vaihtoehto 1: 2200 euroa/ha
    Vaihtoehto 2: 2431 euroa/ha
    Vaihtoehto 3: 2161 euroa/ha

    Korko 2 %:
    Vaihtoehto 1: 644 euroa/ha
    Vaihtoehto 2: 1038 euroa/ha
    Vaihtoehto 3: 760 euroa/ha

    Korko 3 %:
    Vaihtoehto 1: -154 euroa/ha
    Vaihtoehto 2: 342 euroa/ha
    Vaihtoehto 3: 70 euroa/ha

    Korko 4 %:
    Vaihtoehto 1: -567 euroa/ha
    Vaihtoehto 2: -8 euroa/ha
    Vaihtoehto 3: -274 euroa/ha

    Korko 5 %:
    Vaihtoehto 1: -782 euroa/ha
    Vaihtoehto 2: -184 euroa/ha
    Vaihtoehto 3: -448 euroa/ha

    Korko 6 %:
    Vaihtoehto 1: -892 euroa/ha
    Vaihtoehto 2: -273 euroa/ha
    Vaihtoehto 3: -535 euroa/ha

     

    Puuki 17.7.2017, 09:33

    Muutamia juttuja tuli mieleen tuosta kohteesta :

    Miksi ennakkoraivaus, jos ei ole juuri alikasvosta ? Varhaisperkuussa ehtii raivata vähäiset haittaavat puut jos niitä on.

    Heinäystä ei välttämättä tarvita (kasvupaikka). Varhaisperkauksen hinta aika korkea, mutta voi olla sopivakin, jos on  kostea maapohja ja siementävää koivikkoa ” paikkakunnalla”.

    Pulukkaturvekankaan ravinteisuudesta riippuu , kannattaisiko ehkä istuttaa.

    Puun kasvukin riippuu ravinteisuudesta, onko ptkg 1:stä vai ptkg 2:sta.

     

    Puuki 17.7.2017, 12:03

    Soistuneen kankaan olen uudistanut luontaisesti reunapuista + istuttamalla n. 120 €/ha  kustannuksilla lisätaimia. Sekapuusto tulossa.

    Puolukkaturvekankaalla onnistuu yl. luontaisesti tai kylvämällä. Kosteita kohtia ei kannata äestää, se on turhaa.  Turvetta vähän ”raapimalla” kylvökohdista saa jo tarpeeksi hyviä kasvupaikkoja männylle.

    Näätä 17.7.2017, 12:47

    Puuki, kiitos näkökulmistasi. Ennakkoraivaus on otettu mukaan laskelmaan jokaisessa skenaariossa pari vuotta ennen 1.harvennusta. Tämä siksi, että varsinaista taimikonhoitoa ei ole otettu mukaan ja metsäyhtiöt eivät kiinnostu ensiharvennuksista, jos ennakkoraivausta ei ole tehty.

    Heinäys on hieman tapauskohtaista. Minulla on tuossa vieressä kohde mihin edellinen omistaja on tehnyt ojitusmätästyksen + kuusen istutuksen. Voi sitä heinän määrää. Mitä enemmän maan pintaa turvealueella rikotaan, sitä todennäköisempää heinäyksen ja varhaisperkauksen tarve on.

    Kohde on ptkg 1. Hyvin on edellisen omistajan istuttamat kuuset lähteneet kasvuun.

    Tässä kohteessa olisi ollut tavoite saada nopeasti jonkinlainen taimikko aikaiseksi ja tila seuraavalle. Kuitenkin nuo laskelmat kertovat karua kieltä, että taidan jättäytyä reunapuuston siemennyksen varaan. Sen verran iso alue tuo on, että voisi jättää 10-20 hieskoivurunkoa hehtaarille huolehtimaan uudistamisesta.

    Metsuri motokuski 17.7.2017, 14:28

    Varmaan tuo laskelma on ihan oikein mutta meillä tahtoo olla niin että jos tekee varhaisperkauksen ja sitten vasta parinkymmenen vuoden päästä toisen raivauksen niin ensiharvennuksen tuotto ei ole kummoinen. Meillä kyllä tarvitaan toinen raivaus reilusti aiemmin. Silloin ensiharvennuksen puumääräkin kasvaa noin 60 mottiin ja ennakkoraivausta ei välttämättä tarvita. Samoin tuo heinäys ei ole  meillä ongelma jos maapintaa rikotaan mahdollisimman vähän.

    Toisekseen harvoin metsäomistaja pääsee nauttimaan koko metsäkierrosta elinaikanaan joten jos metsä jätetään pelkän hieskoivujen varaan niin ei paljon perikunta ilahdu eikä metsäpalstan edelleen myynti ole kummoinen rahasampo. Mutta se on sitten eri asia pitääkö tuota edes huomioida vaan lähdetäänkö siitä ajatuksesta kuin Leijona luolassa että kaiken ratkaisee MONEY. Jos näin mennään ilman sen suurempaa jatkuvuus ajattelua niin paras keinohan se on että metsät hakataan mitä niissä on hakattavissa ja sitten lohkotaan 5 – 20 ha:n ”puuhapalstoiksi” innokkaille kaupunkimetsänomistajille.

    Petkeles 17.7.2017, 16:12

    Jos se perikunta tyytyis siihen ukkivainaan 15% korolla olevaan rahastopääomaan.

    Jätkä 17.7.2017, 17:05

    Turvemaan ojitus maksaa käytännössä niin paljon, että se alkaa olla hiinä ja hiinä sen kanssa, saako sitä kustannusta takaisin koskaan.

    Kun suo on aina ”tiineenä”, kannattaa siihen perustuvaa uudistamista suosia., eli antaa taimikon nousta ihan omin avuin.

    Kokemukseni mukaan hieskoivikko nousee melko nopeasti ojituksen jälkeen ja ponkaisee hyvin aloittaneen männyntaimikon ohi – sen jopa tukahduttaen.

    Siksi raivaussaha on tarpeen jo alkuvaiheessa, mutta kumpaa sitten kannattaisi kasvattaa? Hieskoivusta saa saman hinnan kuin mäntykuidusta, se vaan kasvaa monin verroin paremmin kuin mänty ja sen jalostamalle pohjalle voi antaa syntyä minkalaisen metsän tahansa.

    Turvemaata ei kannata istuttaa puuntaimilla. Ne tulevat sinne itsestään. Ojituksen kunnossapito on riittävän kallista puuhaa.

    Näätä 17.7.2017, 17:30

    Metsuri motokuski: ”Meillä kyllä tarvitaan toinen raivaus reilusti aiemmin. Silloin ensiharvennuksen puumääräkin kasvaa noin 60 mottiin ja ennakkoraivausta ei välttämättä tarvita.”

    Samaa mieltä tuosta raivaustarpeesta. Sillä poistaa tai ainakin pienentää ennakkoraivauksen kustannuksia. Tuo 60 motin kertymä kuulostaa tuolla lämpösumma-alueella, maapohjalla sekä laskelmassa esitetyillä ajankohdilla mielestäni aika optimistiselta. Kylvetyn männyn keskipituus on usein luokkaa 10-11 metriä.

    Näätä 17.7.2017, 17:43

    Jätkän ajatukset vahvistavat omaa näkemystä hieskoivun kasvattamisesta.

    Tuo 10-20  hieskoivun jättäminen hehtaarille siementämään siltä osin kun reunametsää ei ole lähellä, voisi olla järkevä ratkaisu. Siinä jää hakkuutuloja saamatta ainoastaan muutama kymmenen euroa hehtaarilta.

    Helposti tuo kuvio muuttuu siten, että reunametsä siementyy männylle ja keskiosasta tulee hieskoivuvaltainen sekametsä. Minua sinällään ei haittaa kuvion pirstaloituminen

     

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 101)
1 2 3 4 5 … 9 10 11