› Keskustelut › Metsänomistus › Suometsien uudistaminen

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 101)
1 2 3 4 … 9 10 11

  • Suometsien uudistaminen

    Lähetetty: 2.6.2017, 21:58

    Suometsien hoitoa ja uudistamista on tutkittu paljon, mutta tutkimuksen pääpaino on ollut selvittää maanmuokkausmenetelmien ja uusimistavan vaikutus taimien määrään. Taas tullaan tähän perinteiseen metsänhoitomalliin, jossa katsotaan määriä (yleisesti motteja, mutta tässä tapauksessa lukumääriä). Vaihtoehtoisten ratkaisujen tulojen ja menojen nettonykyarvojen arviointi on unohtunut näissä tutkimuksissa. Tämä jos mikä olisi tärkeää, koska neljäsosa puuaineksestamme sijaitsee turvemailla.

    Omaan metsänhoitofilosofiaan on vahvasti sisäistynyt luontainen uudistaminen. Sillä en tarkoita tässä yhteydessä siemenpuuasentoa vaan sitä, että viimeisessä harvennuksessa puuvalinnoilla ja harvennuksen voimakkuudella helpotetaan alikasvoksen syntymistä. Aina tähän viimeiseen harvennukseen ei pääse vaikuttamaan ja uusittavan alan vieressäkään ei aina ole siementävää puuta. Mikäli avohakkuu suometsään tulee tehdä eikä hyödynnettävää alikasvosta ole käytettävissä, olen päätynyt seuraavaan luokitteluun;

    Mustikkaturvekangas; kaistalehakkuu. Uusiutuu luontaisesti helposti esim. kaistalehakkuulla eikä vaadi aina maanmuokkausta. Omat kokemukset ovat, että kaistale saa olla huomattavasti suositeltua (25 m) leveämpi ja silti taimettuminen onnistuu.

    Varputurvekangas, ei uudistusta. Näistä pitää yrittää päästä eroon.

    Puolukkaturvekangas onkin sitten haastavampi ja tapauskohtaisempi pohdittava, missä vaihtoehtoja on monia. Turvemailla äestystä pidetään yleisesti huonona vaihtoehtona, mutta hieman uskallan kyseenalaistaa tätä kannattavuusmielessä. Käytännössä mitä enemmän pintaa rikotaan, sitä enemmän siihen syntyy vesakkoa. En itse pidä hieskoivua niin ongelmallisena. Ilmaiseksi syntyy suhteellisen peittävä taimikko… Kalliimpi vaihtoehto on laikutus + kylvö männylle. Tässä tapauksessa alkaakin sitten jo kustannukset nousemaan puhumattakaan vaihtoehdosta laikutus/mätästys/navero- tai ojitusmätästys + istutus. Vielä kun tähän lisää hirvituhoriskin, on moni MHY päätynyt suosittelemaan kuusen istutusta puolukkaturvekankaalle, voidaan todeta ettei jälkimmäisistä vaihtoehdoista saa isommalla laskentakorolla kannattavia.

    Lyhykäisyydessään voi sanoa, että turvemailla itselle riittää, että saa edullisesti muodostumaan taimikon, joka täyttää vaatimukset. Mielellään kuulisi muiden kokemuksia suometsien uusimisesta talousnäkökulma huomioiden

    Tekijä
    Näätä
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • pihkatappi 7.6.2017, 18:17

    Mulla on vanha opas suometsien käsittelyyn (Matti Ruotsalainen Turvemaiden metsienkäsittely ja hoitosuositukset, vuodelta 2007). Siinä on eri kasvillisuuksilla ja eri lämpösumma-alueilla sekä runkoluvuilla infoa kannattaako tehdä mitään, vai ojittaa ja harventaa kerran vaiko eikö. Katsoin juuri että laskelmat on tehty 2% korkokannalla, mutta suuntaa antava opus kuitenkin. En jaksa tuota nyt juuri tutkia, 129 sivua on liikaa huvikseen lukea, toivottavasti löytyy netistä vielä, oma versio on sieltä printattu.

    pihkatappi 9.6.2017, 06:11

    Ruotsalaisen oppaasta poimittua ja hieman referoitua. Mielenkiintoinen yksityiskohta, jonka voitte nyt sitten ampua alas.

    Hieskoivikon alle uudistaminen muokkaamattomaan maahan onnistuu hyvin. Hieskoivikko harvennetaan ensiharvennuksessa tiheyteen 900-1000 kpl/ha. Vuosi harvennuksesta istutetaan 1500 kuusen tainta/ha. Verhopuut poistetaan kun taimikko on noin 2 metristä, osa taimista tuhoutuu, mutta riittää kun kasvamaan jää tuhatkin taimea. Hyvillä kasvualustoilla parhaita koivuja voi jättää kasvamaan tukeiksi. Istutus verhopuuston alle antaa 3% korolla 250 – 1400 e/ha paremman tuloksen, kuin normali päätehakkuun jälkeen tehtävä viljely.

    Omana huomiona tässä on se, että jos ensiharvennusta ennen on kuusta alikasvoksena jo paljon, ei kannata istuttaa, koska sitä kuusta syntyy sinne jatkossakin. Tuollainen hieskoivikko vesoo uudistushakkuun jälkeen runsaasti, ylläolevalla menetelmällä säästetään raivaussahailussa, mutta kemeratuet jää tietysti saamatta.

    Jätkä 9.6.2017, 06:21

    Eihän tuollaista menetelmää voi VIELÄ käyttää, kun se on ruotsalaisilla käytössä. Aikaisintaan 30 vuoden kuluttua voi Finski-poika ottaa sen – ja omana keksintönään – käytäntöön.

    hatelo 9.6.2017, 09:12

    Minulla on sellainen 5 ha alue erittäin rehevää muutama vuosi sitten ensiharvennettua ja hyväkasvuista suopeltoa. Istutettu hieskoivikko ex-omistajan toimesta, vaneria luvassa. Olen harkinnut yllä esitettyä operaatiota heinittymisen ja hallanarkuuden vuoksi.

    pikkutukki 9.6.2017, 19:59

    Joskus näyttää , että jos luonnontaimia ei ole koivujen alla , istutetutkaan ei onnistu ja jos on luonnontaimia ei tarvitse istuttaa .

    Näätä 8.7.2017, 07:04

    Toivoin aiemmin ketjussa Metsälehteen artikkelia suometsien uudistamisesta. Viimeisimpään Metsälehti Makasiiniin oli Jyrki Ketola kirjoittanut sivun mittaisen artikkelin suometsien hoidosta. Sivuhuomautuksena, että oli lehdessä ainoa jotenkin metsänhoidon kannattavuutta liippaava kirjoitus…

    Ketola on huomannut saman, suometsien hoitoa on tutkittu liian vähän. Myös hän on päätynyt samaan lopputulokseen, pääosa nykyisin tehtävistä kunnostusojituksista on kannattamattomia ja että varputurvekankaat sekä pääosa puolukkaturvekankaista kannattaa uudistaa vain luontaisesti.

    Miksi esimerkiksi monet metsänhoitoyhdistykset edelleen suosittelevat paksuturpeiselle suolle yhdistelmää ojitusmätästys + kuusen istutus. Kenen etua tällä ajetaan? Ei ainakaan metsänomistajan.

    mehtäukko 8.7.2017, 07:29

    Rahan halutaan vaihtajan kantajaa. Eihän siinä ole mitään muuta pointtia.

    Mysteeri 9.7.2017, 15:38

    Virman pittää tuottaa voittoo, eikai siinä sen enempää. Omaisuuslajin tuottojen ollessa ylisukupolvisia keretään monesti jo eläkkeelle ennen metsänomistajan tappioiden realisoitumista. Metsäalan toimihenkilöillä polttelevat takaraivossa tulospalkkio ja tiukat myyntitavoitteet, eli mätästys + istutusketjua painetaan kaikkialle. Valitettavasti suurimmalle osalle metsänomistajista nettotulojen nykyarvo on aivan se ja sama kunhan vaan mättäät kasvavat tainta.

    Ketolan juttu oli erinomainen ja toivoisi, että lehteen kaivetaan nyt parhaat asiantuntijat kertomaan nimenomaan kannattavuuden näkökulmasta kustannustehokkaasta hoitoketjusta. Perhemetsänomistuksen glorifiointia on saatu lukea aivan tarpeeksi ja heitä metsässä taluttavien toimihenkilöiden tietotason tuntien ei tukkimetsät ainakaan taida lisäänty.

    harrastelija 10.7.2017, 07:52

    Ostopalstalle innostuin yrittämään parempaa kasvua koko alueelle. Kemeraa apuna käyttäen kunnostusojitettiin n. 20 ha:n harvennettu lähinnä turvepohjainen alue. Edelleen Kemeran kanssa suunniteltiin terveyslannoitus booria ja kaliumia sisältävällä raestetulla tuhkalla. Helikopterille tein viime viikolla laskeutumis-/toimintatilaa D 50 m. Odottelen, että milloin kopteriporukka ehtii tänne asti, se on lähtenyt Etelä-Suomesta ja tuntuu olevan jo Savon korkeudella. Jos onnistun olemaan paikalla kopterin tullessa, niin laitan jonkun kuvan.

    Talouspuolta en ole tarkemmin laskenut, tulos näkyy todennäköisesti vasta seuraavalle sukupolvelle. Kovastihan täälläkin on kirjoitettu, että ojitusalueiden hoitaminen menee täysin hukkaan, mutta kun on vielä näin vanhakantainen, niin sitä kokeilee. Metsän myyntituloilla hoidan hoitolaskut ja osan laitan Metsäliiton osuuksiin. Sieltä se 5-6 % tulee jo omaankin käyttöön.

    Kalle Kehveli 10.7.2017, 16:06

    Itse hakkaan paksuturpeiset suokuviot siemenpuuasentoon, joita riittää minulla. Mänty-/koivukuitua tulee lähes 100% puustosta huonolaatuisuuden takia, tukit jätän itselle sahapuuksi tai latoja varten. Sen jälkeen ojamätästän alueen 14 metrin ojavälillä syvillä ojilla, jotka yltävät savimaahan. Turvealueet lähtevät luontaisesti erittäin hyvin kasvuun, kunhan ne pidetään tarpeeksi kuivana. Tarvittava kosteus liiankin kanssa tulee taivaalta. Turvehan on kuin pesusieni, luovuttaa kosteuden huonosti pois. Kaikki tämä tehdään itse, muuten se olisi täysin tappiollista toimintaa ja nytkin niillä rajoilla.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 101)
1 2 3 4 … 9 10 11