Suometsien hoitoa ja uudistamista on tutkittu paljon, mutta tutkimuksen pääpaino on ollut selvittää maanmuokkausmenetelmien ja uusimistavan vaikutus taimien määrään. Taas tullaan tähän perinteiseen metsänhoitomalliin, jossa katsotaan määriä (yleisesti motteja, mutta tässä tapauksessa lukumääriä). Vaihtoehtoisten ratkaisujen tulojen ja menojen nettonykyarvojen arviointi on unohtunut näissä tutkimuksissa. Tämä jos mikä olisi tärkeää, koska neljäsosa puuaineksestamme sijaitsee turvemailla.

Omaan metsänhoitofilosofiaan on vahvasti sisäistynyt luontainen uudistaminen. Sillä en tarkoita tässä yhteydessä siemenpuuasentoa vaan sitä, että viimeisessä harvennuksessa puuvalinnoilla ja harvennuksen voimakkuudella helpotetaan alikasvoksen syntymistä. Aina tähän viimeiseen harvennukseen ei pääse vaikuttamaan ja uusittavan alan vieressäkään ei aina ole siementävää puuta. Mikäli avohakkuu suometsään tulee tehdä eikä hyödynnettävää alikasvosta ole käytettävissä, olen päätynyt seuraavaan luokitteluun;

Mustikkaturvekangas; kaistalehakkuu. Uusiutuu luontaisesti helposti esim. kaistalehakkuulla eikä vaadi aina maanmuokkausta. Omat kokemukset ovat, että kaistale saa olla huomattavasti suositeltua (25 m) leveämpi ja silti taimettuminen onnistuu.

Varputurvekangas, ei uudistusta. Näistä pitää yrittää päästä eroon.

Puolukkaturvekangas onkin sitten haastavampi ja tapauskohtaisempi pohdittava, missä vaihtoehtoja on monia. Turvemailla äestystä pidetään yleisesti huonona vaihtoehtona, mutta hieman uskallan kyseenalaistaa tätä kannattavuusmielessä. Käytännössä mitä enemmän pintaa rikotaan, sitä enemmän siihen syntyy vesakkoa. En itse pidä hieskoivua niin ongelmallisena. Ilmaiseksi syntyy suhteellisen peittävä taimikko… Kalliimpi vaihtoehto on laikutus + kylvö männylle. Tässä tapauksessa alkaakin sitten jo kustannukset nousemaan puhumattakaan vaihtoehdosta laikutus/mätästys/navero- tai ojitusmätästys + istutus. Vielä kun tähän lisää hirvituhoriskin, on moni MHY päätynyt suosittelemaan kuusen istutusta puolukkaturvekankaalle, voidaan todeta ettei jälkimmäisistä vaihtoehdoista saa isommalla laskentakorolla kannattavia.

Lyhykäisyydessään voi sanoa, että turvemailla itselle riittää, että saa edullisesti muodostumaan taimikon, joka täyttää vaatimukset. Mielellään kuulisi muiden kokemuksia suometsien uusimisesta talousnäkökulma huomioiden