Keskustelut Metsänomistus Suometsien uudistaminen

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 101)
  • Suometsien uudistaminen

    Suometsien hoitoa ja uudistamista on tutkittu paljon, mutta tutkimuksen pääpaino on ollut selvittää maanmuokkausmenetelmien ja uusimistavan vaikutus taimien määrään. Taas tullaan tähän perinteiseen metsänhoitomalliin, jossa katsotaan määriä (yleisesti motteja, mutta tässä tapauksessa lukumääriä). Vaihtoehtoisten ratkaisujen tulojen ja menojen nettonykyarvojen arviointi on unohtunut näissä tutkimuksissa. Tämä jos mikä olisi tärkeää, koska neljäsosa puuaineksestamme sijaitsee turvemailla.

    Omaan metsänhoitofilosofiaan on vahvasti sisäistynyt luontainen uudistaminen. Sillä en tarkoita tässä yhteydessä siemenpuuasentoa vaan sitä, että viimeisessä harvennuksessa puuvalinnoilla ja harvennuksen voimakkuudella helpotetaan alikasvoksen syntymistä. Aina tähän viimeiseen harvennukseen ei pääse vaikuttamaan ja uusittavan alan vieressäkään ei aina ole siementävää puuta. Mikäli avohakkuu suometsään tulee tehdä eikä hyödynnettävää alikasvosta ole käytettävissä, olen päätynyt seuraavaan luokitteluun;

    Mustikkaturvekangas; kaistalehakkuu. Uusiutuu luontaisesti helposti esim. kaistalehakkuulla eikä vaadi aina maanmuokkausta. Omat kokemukset ovat, että kaistale saa olla huomattavasti suositeltua (25 m) leveämpi ja silti taimettuminen onnistuu.

    Varputurvekangas, ei uudistusta. Näistä pitää yrittää päästä eroon.

    Puolukkaturvekangas onkin sitten haastavampi ja tapauskohtaisempi pohdittava, missä vaihtoehtoja on monia. Turvemailla äestystä pidetään yleisesti huonona vaihtoehtona, mutta hieman uskallan kyseenalaistaa tätä kannattavuusmielessä. Käytännössä mitä enemmän pintaa rikotaan, sitä enemmän siihen syntyy vesakkoa. En itse pidä hieskoivua niin ongelmallisena. Ilmaiseksi syntyy suhteellisen peittävä taimikko… Kalliimpi vaihtoehto on laikutus + kylvö männylle. Tässä tapauksessa alkaakin sitten jo kustannukset nousemaan puhumattakaan vaihtoehdosta laikutus/mätästys/navero- tai ojitusmätästys + istutus. Vielä kun tähän lisää hirvituhoriskin, on moni MHY päätynyt suosittelemaan kuusen istutusta puolukkaturvekankaalle, voidaan todeta ettei jälkimmäisistä vaihtoehdoista saa isommalla laskentakorolla kannattavia.

    Lyhykäisyydessään voi sanoa, että turvemailla itselle riittää, että saa edullisesti muodostumaan taimikon, joka täyttää vaatimukset. Mielellään kuulisi muiden kokemuksia suometsien uusimisesta talousnäkökulma huomioiden

  • Näätä

    Jonkin verran on omakohtaistakokemusta kyseisellä lämpösumma-alueella ja ei siellä ole Peten lukujen kaltaisia kasvuja nähty.

    Peten uusimman esimerkin laskeminen vaatisi sitä, että muuttaisin kaikki muutkin esimerkit alkamaan 0-vuodesta eli ennen hakkuuhetkestä jolloin jokaisessa laskelmassa puuston tila olisi alussa sama.

    Kuten aiemmin kerroin, oikaisin laskelmissa ja jätin ojituskustannukset pois kuten myös muut kustannukset (esim. mhy-maksut). Tarkoitus oli siis yksinkertaisesti vertailla vaihtoehtoja ja herättää keskusteluja. Jos ja kun oikeasti lähdetään uudistamaan metsää, laskutoimituksesta tulee huomattavasti monimutkaisempi koska siihen pitää lisätä mm. riskitekijät ja niiden todennäköisyydet.

    Tuo Peten viimeisin esimerkki on jo lähempänä perinteistä tapaani hoitaa uudistaminen. Eli ensin voimakas yläharvennus ja lopuksi jätetään pystyyn siemen/suojuspuuksi pienempiä runkoja ja mahdollisesti vähempiarvoista puuta. Kuten jo ketjun alussa sanoin, aina ei ole mahdollisuutta tällaiseen toimintaan.

    A.Jalkanen

    Pahoittelen jos tässä tulee toistoa; en jaksanut kahlata koko ketjua läpi… Metsämakasiinissa (5/2017) on sijoittaja Jyrkii Ketolan kolumni suometsien uudistamisesta. Hän kiinnittää huomiota jo täällä mainittuun seikkaan, että kostea turpeen pinta taimittuu helpommin kuin kuiva pinta. Kunnostusojitusta ei myöskään kannata tehdä, jos puustoa on ainakin noin 100 mottia hehtaarilla: puusto haihduttaa riittävästi ja pohjaveden pinta pysyy niin alhaalla että juuret voivat kasvaa pintaturpeessa (samasta syystä kivennäismaiden varttuneessa kuusikossa ei kannata kunnostusojittaa). Vasta kun uudistuminen tai uudistaminen on tehty, sitten on kunnostusojituksen aika, jos se on tarpeen. Paksuturpeisille soille Ketola suosittaa lisäksi tuhkalannoitusta, etenkin jos on tarkoitus uudistaa kuuselle. Lannoitus tehdään heti uudistus- tai kasvatushakkuun jälkeen, jolloin suolla on valmiiksi kantavat ajourat ja levitys on helppoa.

    Metsuri motokuski

    Noinhan sitä on toimittu. Kunnostusojitus jos on tapeen, kun yleensä on, niin vasta päätehakkuun jälkeen. Ainakin tuossa yhdessä aukossa viime talvena koneet rylläsi ojat tukkoon ja sen vuoksi ojien avaaminen tuli tarpeeseen. Tuo tuhkan levitys jo noinkin aikaisessa vaiheessa oli minulle uutta. Meillä se on myöhäistä nyt kun taimet on maassa. Jospa sitten ensiharvennuksen jälkeen. Muutoinhan tuhkan käyttö soilla on ollut kyllä tiedossa.

    Reima Ranta

    Minulla ei ole Näätä näihin paljasta maata koskeviin kommentteihin lisättävää, jos mielipidettäni niihin kysyit. Puukin kommentti piti lukea toki toiseen kertaan oivaltaakseni hänen ajatuksensa kiinteistä kuluista, joka sinänsä aivan ok. Hatunnosto myös Puukille!

    Itse en toki ole koskaan onnistunut paljaasta metsämaasta mitään maksamaan metsää ostaessani. Elämä on vähän liian lyhyt sellaisiin kauppoihin ryhtymiseksi. Siitäkin huolimatta, että maalle saattaa aivan yllättävissäkin paikoissa tulla mitä kummallisinta kysyntää. Kurja suo turveyrittäjän suodatuskentäksi hyvästä hinnasta tai kultakaivoksen valtausvaraus jne., jos omista kokemuksestani voin puhua.  Metsälain vapautuminen saattaa osaltaan nostaa paljaan maan arvoa, kun kannattamattomia investointeja ei enää sillä intensiteetillä vaadita.

    Tästä NNA:sta on toistakymmentä vuotta jauhettu ja vähin erin se näyttää jopa menevän jakeluun. Pyörii se sittenkin!

    kuusessa ollaan

    Lukioiden kuvissa on nyt omasta projektista kuvia.

    pikkutukki

    Miten männynsiemen itää tuhkaan , jos vetäsi avohakatulle suolle tuhkat ja siihen siemenet ?

    A.Jalkanen

    Kyllä itää, onhan kulotusalueitakin kylvetty männylle ja luonnon metsäpaloalueet ovat taimittuneet männyn siemenpuista.

    Timppa

    Keskustelusta tuntuu siltä, ettei suometsillä olisi mitään arvoa ja puustokin aivan kelvotonta.

    Meikäläisellä on kuvio, jossa metsäsuunnitelman mukaan puuta on 284 m3/ha, josta mäntytukkia on 137 m3, kuusitukkia 54 m3 ja koivutukkia 1 m3.  Suuri osa männyistä kelpaa pylväiksi.  Palsta on Muuramessa, jossa puu kasvaa yleensä hurjasti.  Ei tällaista metsää kannata pilata siirtymällä hieskoivun kasvatukseen.

    Turvekerros on luonnollisestikin varsin ohut.  Meikäläisen ensimmäinen ajatus on istuttaa mättäisiin männyntaimet.  Voi olla viimeinenkin.  Hirvistä ei ole riskiä.  Riskiä saattaisi olla rajun pintakasvullisuuden vaikutuksessa kylvötaimiin, kuten Lukijain kuvan esimerkki kertoo

    Jätkä

    Taidat puhua turvekankaasta, jonka puustolla on paljon paremmat mahdollisuudet kasvaa laadultaan kelpo tukkipuiksi, koska niiden juuret yltävät kivennäismaahan.

    Paksuturpeisella suolla puut tulevat niin huonolaatuisiksi, että sahatut laudat eivät tahdo pysyä nipuissakaan ilman vanteita.

    Visakallo

    Nythän EU:n taholta näyttää siltä, ettei suometsiä saisikaan jatkossa enää hakata.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 101)