Keskustelut Metsänhoito Suometsät

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 47)
  • Jean S

    Tilannehan on siis se, että kun ilmastonmuutos lisää kuivia(kin) kausia, turvemailla pohjaveden pinta laskee aiempaa tehokkaammin. Tästä taas seuraa lisääntyvää turpeen hajoamista ja ravinne- ja ilmastopäästöjä. Käytännössä väittäisin, että pohjaveden pinnan alenema olisi aivan se ja sama riippumatta siitä, onko suo ojitettu vai ei. Ilmastolaskelmat kai toimivat kuitenkin niin, että ojitetun suon päästöjen lisääntyminen on syntiä mutta luonnontilaisten soiden päästöjen lisääntyminen ei. En osaa ottaa kantaa, käykö myös niin, että suometsät alkavat kasvaa entistä paremmin ja suot alkavat taimettua itsestään vähitellen.

    Muuten olen edelleen samaa mieltä itseni kanssa, eli ilmastopäästöjen näkökulmasta kaikki turpeet pitäisi kiireen vilkkaa nostaa suosta ja polttaa, ja kaikki turvallisesti syvällä olevat hiilet ja öljyt jättää möllöttämään sinne pinnan alle.

     

    puutuomas

    Kyllähän nämä ilmastotoimet on sotkenut myös Suomen kansantaloutta pahemman kerran ja tosiasiallinen vaikutus sillä on lopulta säihin +-0. Ketään hiilidioksidi päästöistä huolestunutta en parhaalla tahdollakaan osaa ottaa oikein vakavasti. Kyllä havaintojeni perusteella maapallo on suunniteltu sillä tavalla että sen hiilidioksin mikä täällä päästetään, myös sidotaan, koska mitä enempi ilmassa on hiilidioksidia, niin sitä paremmin kasvit näyttäisi kasvavan. Veikkaillenpa että tulevaisuudessa näille ilmastotoimijoille tullaan vielä naureskelemaan. Jotenkin tuntuu että tällä on vain saatu huomio pois oikeasti saastuttavista touhuista, ynnä muista ongelmista ja paljonhan tässä tehdään rahaakin.

    A.Jalkanen

    Turvetta ehtii polttamaan myöhemminkin, jos alkaa näyttää että luonnonsuot joka tapauksessa kuivuvat ja kutistuvat. Ei tapahdu ehkä meidän elinaikana ainakaan Pohjois-Suomessa. Turvetta saatettaisiin tarvita joskus tulevaisuuden viilenevässä ilmastossa enemmän, etenkin  jos Golf-virta heikkenee.

    Hiilidioksidin lisäys voi lisätä kasvien kasvua mutta tämä onnistuu vain niillä alueilla, joilla kasvipeitettä ylipäätään on. Esimerkiksi Välimeren rannoilla, Skotlannin nummilla tai Uudessa Seelannissa ainakin osalla avoimista alueista olisi puustoa ilman ihmisen ja kotieläinten läsnäoloa.

    Metsäkato-ongelma on edelleen hyvin akuutti monin päin maailmaa. Juuri julkaistu tuore arvio taisi olla että vuodessa häviää noin Sveitsin kokoinen alue metsää.

    Jean S

    <p>Kyllä Anneli, niin ehtii, mutta pointtini on nimenomaan se, että turve hengittää (eli tuottaa päästöjä, lahoaa jne) luontaisesti ja estottomasti, kun taas erityisesti öljy ja hiili ovat syvällä maan pinnan alla ilmaston näkökulmasta passiivisessa tilassa, jos niihin ei kajota. Eli jos jotain tarvitsee jostain syystä polttaa ja halutaan saada hiilipäästöjä alas, pitäisi kiireen vilkkaa polttaa turvetta, joka on ikäänkuin vaarallista. Erityisesti kannattaisi polttaa turvemaan peltojen ”ylimääräistä” turvepaksuutta ja avosoita, joilla puu ei kasva.</p>

    A.Jalkanen

    Miksi pitäisi polttaa? Eikö riitä että nostaa vesipintaa pelloilla ja soilla, niin turve ei enää hajoa hiilidioksidiksi ja typpioksiduuliksi. Jos sitten vettää liikaa ja tekee avointa vesipintaa, metaanipäästöt puolestaa kiihtyvät, mutta siinä välillä on sweet spot jossa kumpikin päästö on pieni.

    Jean S

    <p>Koska maailmassa on kuitenkin pakko polttaa JOTAIN fossiilisia. Näin ollen turve on niistä poltettavista em. syistä ympäristöystävällisin vaihtoehto, jota pitäisi suosia.</p>

    A.Jalkanen

    Meillä Suomessa jos mietitään turpeen käyttöä, niin voimaloihin tukipolttoaineeksi sekä kasvu- ja ympäristöturpeeksi (kasvualustat ja kompostit yms) kyllä. Globaalisti turve ei ole merkittävä energian tuottaja kovin monessa maassa, onneksi. Käynee ehkä kuitenkin niin että sähkö korvaa monet fossiiliset aika pian muualla paitsi nestemäisissä liikennepolttoaineissa.

    puutuomas

    Onkohan kukaan laskenut paljonko Suomi menettää jättämällä turvevaransa lähes käyttämättömään tilaansa? Verrattuna täysimääräiseen käyttöön. Etenkin kiihtyvää tahtia kuihtuvat maakunnat minusta tässä häviävät paljon. Minusta turpeet saisi soilta nostaa pohjia myöten ja näin saataisiin lopulta hyviä kosteikoita jotka ovat luontoarvoiltaankin huomattavasti monipuolisempia kuin joku puuton, upottava neva.

    reservuaari-indeksi

    Olin Lontoossa ja Etelä-Ransakassa reissussa. Lentokoneella kuljin.

    On turveasia täällä moneen kertaan kirjoitettu. Jo tulevana syksynä turve tulee täysmääräisenä takaisin energiaratkaisuihin. Maakunnat alkavat kukoistaa ja muuttoliike kääntää suuntaansa! Alkaa ns. maalaistuminen! Pää tulee vetävän käteen, edes tästä voinemme kaikki olla samaa mieltä! Hesalasiten kämpät alkaa viilenemään!

    ♥ Kerttu

    Nostokoukku

    Suomen turvevarat sisältävät energiaa 13 000 TWh, se vastaa noin 1 100 miljoonaa öljytonnia. Turvevarat energiaksi muutettuna ovat kaksinkertaiset Pohjanmeren tunnettuihin öljyvaroihin verrattuna ja 2/3 osaa Norjan öljyvaroista. Maamme puuvarojen energiaan verrattuna turvevarojen energiamäärä on kymmenkertainen ja puuston tilavuuteen verrattuna 35-kertainen.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 47)