› Keskustelut › Metsänomistus › Suomesta pienaukkojen saaristo?

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 55)
1 2 3 4 5 6

  • Suomesta pienaukkojen saaristo?

    Lähetetty: 21.9.2013, 08:59

    Uusi metsälaki sallii 0,3 ha pienaukkojen teon ilman uudistamisvelvoitetta.
    Parhaillaan viimeistellään aukkojen väliin jätettävien kaistaleiden pohjapinta-alavaatimuksia valtakunnan eri osissa.
    Tuleeko Suomesta heinää kasvavien, tuulenkaatoja ja pystyyn kuolleita puita täynnä olevien pienaukkojen saaristo?

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Gla 25.9.2013, 05:46

    Lähetin kuvan 5-vuotiaasta pienaukosta. Se on muokattu ja istutettu koivulle, mutta sen jälkeen mitään ei ole tehty.

    Toinen kuva on tulossa, jossa on 9-vuotias hoidettu kuusikko.

    Puun takaa 25.9.2013, 06:37

    Metsälakiuudistuksessa tuntuu sivuutetun biologiset ja käytännön osoittamat tosiasiat.
    Tärkeintä tuntuu vain olleen romuttaa entinen seurauksista välittämättä.
    Sama käytäntö tuntuu olevan muotia muillakin aloilla nykyään.
    Seurauksena ovat vain pahenevat ongelmat ja lopulta paluu vanhaan.
    Suomi on omilla toimillaan ajanut itse itsensä nurkkaan.
    Edessä on aika, jolloin nykyisenlainen pelleily ja haihattelu loppuu, ja palataan takaisin perusasioiden äärelle.

    A.Jalkanen 25.9.2013, 07:01

    Hyvää keskustelua täällä. Pysyy asiassa ja on asiaa.

    Aivan ratkaiseva tekijä tässä uudistamistapayhtälössä on teollisuuden kyky innovoida tuotteita, jotka käyvät kaupaksi, jolloin ostajilla on puustamaksukykyä. Jos sitä ei ole, metsänviljely ja muu rahallinen panostus metsänhoitoon vähenee.

    Kuuntelin Tapiolan metsäpäivillä metsänhoitopäällikkö Juho Rantalaa Metsä Groupista. Hän kertoi lukuja (korjatkaa jos muistan ne väärin). Taimikonhoito paransi kiertoajan nettotuottoa 40 prosenttia. Metsän vuotuinen nettotuotto on keskimäärin 120 euroa/ha vuodessa, mutta tämä luku sisältää myös ne heikot taimikot. Vaihteluväli on aika hurja: 80 eurosta lähes 500 euroon!

    Tuo maininta karusta männyn pohjasta muokkausta tarvitsemattomana pitää paikkansa. Jos on hyvät siemenpuut. Samoin syntyy rehevälle maalle aina jonkinlainen sekataimikko, jos muokkaus on perusteellinen ja siemenpuita löytyy. Aikaa tosin kuluu ja lopputulos on aukkoinen ja ryhmittäinen.

    Ajatus, että pienaukko kannattaa tehdä paikkaan, joka osoittaa taimettumisherkkyyttä jo olemassa olevien taimien muodossa, oli myös hyvä neuvo. Pienaukkojen verkosto on todennäköisesti altis tuulituholle ja hirvituholle kuten täällä on todettu. Summa summarum, ei kovin houkutteleva uudistamistapa kaiken kaikkiaan.

    mehänpoika 25.9.2013, 08:01

    Ehkä taustalla on metlan tutkimus, jonka mukaan lähes 30% metsistä on saanut olla kirveen koskemattomassa tilassa 30 vuotta. Siitä metsälakiesityksen arkkitehdit haluavat päätellä, että huomattava osa hakkaamattomuudesta johtuisi metsänomistajien tyytymättömyydestä nykyisiin metsänhakkuumenetelmiin. Näin jatkuvan kasvatuksen vaihtoehdoksi on haluttu ideoida metsän pienaukkohakkuu silloin, kun metsä ei ole eri-ikäistä.

    Parempi on siis se, että metsää hakataan kuin se, että metsä saa olla kirveen koskematta. Aika näyttää, saadaanko tällaisten hakkuutapojen sallimisella kovin suurta muutosta puun tarjontaan.

    Voi myöskin olla, että riistataloudelliset seikat ovat ohjaamassa metsiemme hoitoa sellaiseen suuntaan, että metsissä olisi tulevaisuudessa entistä enemmän riistalle syömistä ja meiluisia elinympäristöjä.

    Ehkä kuvitellaan, että näin metsiä käsitellen ei syntyisi ollenkaan mitattavissa olevia hirvivahinkoja. Lakivalmistelussa olleet riistapuolen edustajat eivät varmaan halua ajatella sitä, mitä lisääntyvät myrskytuhot, puunkorjuukustannusten lisääntyminen sekä metsäntuoton aleneminen metsänomistajille voivat merkitä.

    Gla 25.9.2013, 08:35

    Lakitekstin perusteluista käy ilmi, että pienaukkojen takana tosiaan on vain jk-porukan tavoitteet. Niitähän pidetään harsintahakkuiden keinona ylläpitää riittävää lehtipuustoa ja torjua juurikääpää. Tavoitteet siis ovat ok, mutta lakiteksti puutteellinen.

    http://www.mmm.fi/
    attachments/mmm/l
    ausuntopyynnot/6EH4q
    2JkE/Hallituksen_esitys_
    metsalain_ja_rikoslain_
    muuttamisesta_luonnos.pdf

    Uudistamisvelvollisuutta käsitellään sivulta 14 alkaen kohdassa 5§.

    Mahdollisuuden porsaanreiän tukkimiseen antaa mielestäni sivulta 15 alkaen käsiteltävä uudistushakkuu:

    ”Ehdotetun pykälän 1 momentissa uudistushakkuu katsottaisiin päättyneeksi, kun puunkorjuun seurauksena käsittelyalueelle on syntynyt yli 0,3 hehtaarin avoin alue. Lisäksi 1 momentissa säädettäisiin uudistamisvelvoitteen toteuttamista tarkentavasti siten, että uudistamisvelvoite täyttyisi, kun alueelle on saatu kasvatuskelpoinen taimikko 8 §:n mukaisesti. Lakiehdotuksessa uudistamisvelvoitetta ei muodostuisi yksittäisestä alle 0,3 hehtaarin hakkuualasta. Jos käsittelyalueella tehdään useita alle 0,3 hehtaarin hakkuita ja niiden välissä sijaitsevat alueet ovat puuston ikärakenteen osalta yhtenäisiä, toimenpiteeseen sovellettaisiin
    ehdotuksen 5 §:n säännöksiä, koska tällöin hakkuu ei ole luonteeltaan uudistushakkuu vaan kasvatushakkuu.”

    Minusta lakia voisi tulkita niin, että jos nyt hakataan peinaukkoja ja parin vuoden päästä välialueet, on jälkimmäisen hakkuun seurauksena syntynyt yli 0,3 ha avoin alue. Tällöin uudistamisvelvoite pamahtaa avoimelle alueelle. En tiedä, onko syytä määritellä hakkuun tulosta koskemaan vain hakatuksi alueeksi.

    mehänpoika 25.9.2013, 08:39

    Pienaukot on vielä helppo hoitaa taimikonhoidon osalta, mutta noin 20-30 vuoden kuluttua voivat ensiharvennukset viivästyä tai jäädä kokonaan toteuttamatta, koska korjattavalle puulle ei monesti löydy korjaajaa. Raskas korjuukalusto motomittauksineen vaatii entistä suurempia kuviokokoja.

    30 aarin pienaukko korkeamman puuston keskellä antaa ensiharvennuksessa tehopinta-alaa ehkä alle 20 aaria, jolloin saanto jää konekorjuuta ajatellen niukaksi. Monesti erillisenä kuviona sen hakkuu siirtyy viereisen kuvion yhteydessä tehtäväksi.

    Pienaukkohakkuussa voisi harkita jätettäväksi viljavilla mailla raivauspuuston, joka loisi kerroksellisuutta tulevaan metsikköön. Se mahdollistaisi ehkä jatkuvan kasvatuksen soveltamista ko. kuviolle tulevaisuudessa.

    Gla 25.9.2013, 08:58

    Lakitekstissä sanotaan, että pienaukkojen tapauksessa jäljelle jäävän puuston pohjapinta-ala on oltava erirakenteisen puuston käsittelyssä sijainnista ja maaperästä riippuen 7-11 m2. Etelässä haarukka on 9-11 m2. Kun leimikon pienaukot lasketaan mukaan, pitää välialueilla olla melkoinen puusto. Tämä sotii vastaan jk-oppien harvennusmalleja. Toisaalta, pienaukkojen tarkoitus on uudistaa puustoa, joten mitään estettä uudistamisvelvollisuudelle ei pitäisi olla. Ellei sitten jk ole menetelmänä aivan liian epävarma, eli toisin kuten tietty porukka antaa ymmärtää.

    Tasarakenteisissä hakkuissa jäävän puuston vaatimuksissa haarukka on hiukan isompi, mutta sama ongelma siinäkin tulee, jos esim. 14 m2 vaatimusta soveltaa. Mutta pienaukot ei kuulu tasarakenteiseen kasvatukseen, joten tämä ei ole kiinnostava asia.

    Toivottavasti maa- ja metsätalousvaliokunta ottaa kantaa näihin tulkintoihin, jotta eduskuntakäsittelyssä on edellytykset tehdä päätöksiä. Vaikuttaa siltä, että tällä hetkellä siellä istuu 200 kumileimasinta, jos laki hyväksytään.

    Asetusluonnos:

    http://www.mmm.fi/attach
    ments/mmm/lausuntopyyn
    not/6EH4ufKEH/Asetus
    luonnos_metsien_kestava
    sta_hoidosta_ja_kaytosta.pdf

    jees h-valta 25.9.2013, 09:30

    Kaippa näitä spekuloida voi ja ehkä kuuluukin mutta taitaa tulla kärpäsestä härkänen kun oikein tarkkuuksiin mennään.
    Marginaaliryhmää ne jotka noilla pelaa.

    Puun takaa 25.9.2013, 10:52

    Pitää muistaa, että samaan aikaan voidaan tehdä luontaisen uudistamisen aloja 10-25 vuoden taimettumisajalla.
    Näitä alueita pienaukkohakkuisiin sopivasti yhdistelemällä pystyy rakentelemaan sellaisen himmelin, ettei uudistamisvelvoitetta käytännössä ole, ja lopputuloksena on metsäraiskio.

    jees h-valta 25.9.2013, 11:02

    Onko puuntakusen mielestä metsänomistajat jotenkin itsetuhoisempia kuin heihin rinnastettavat muut yrittäjät?
    Omaisuuden hoidostahan tässä kaiketi kuitenkin edelleen kyse?
    Toki tässä juuri keskustelu on myös ilmituonut järkyttävän pitkän kiertoajan tuomat ongelmat ja keplottelumahdollisuudet. Kun jo uudistuksessa puhutaan kymmenistä vuosista nin voi herran pieksut mitä nk. tuloksen tekoa! Kutenkahan esim. Metsä-Groupin Rantala on tämän tyhjänyhjäkäynnin huomioinut tuotoksen alapäässä?( Epäilenpä ettei mitenkään)

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 55)
1 2 3 4 5 6