Tuskin pienaukoista ongelmaa tulee. Kukapa nyt motoa raahaisi tekemään pientä aukkoa tai edes muutamaa. Liian kalliiksi tulisi.

Tietty liberalismi metsänhoidossa voi tuottaa aktivoivia tuloksia. Nyt kun ajelee pitkin pikiteitä, huomaa, että metsät ovat pikemmiten rytöpesiä, mille ei ole tehty hyvään aikaan yhtään mitään. Nykyinen hoitosuunta on passivoittanut metsien hoidon. Mieluiten ihmiset ovat kovien sanktioiden pelossa jättäneet metsät täysin rauhaan. Seuraukset eivät välttämättä ole olleet toivottuja minkään osapuolen kannalta, mukaan lukien metsäteollisuus ja valtio pääomaverojen lopulllisena tulouttajana.

Katsotaan nyt muutaman vuoden metsälain valmistumisen jälkeen syntyvät käytännön toimintamallit, ja tarvittaessa metsälakia voidaan korjata epäkohdat paremmin suitsivalla tavalla. Tarvittaessa siihen löytynee eduskuntaryhmien välillä nopeakin enemmistösopu.

Onpa Suomen Eduskunta mahtava laitos, kun se pystyy päättämään luonnonlaistakin. Muuhun johtopäätökseen ei voi tulla tuota 0,3 ha:n sääntöä arvioitaessa. Millähän se eduskunta aidosti siellä luonnossa vaikuttaa? Nimittäin, jos pienaukko ei itsestään taimetu, niin käyvätkö edustajamme salaa yön pimeydessä istuttamassa taimia ja perkaamassa vai onko heillä taivaalla joku salainen satelliitti, joka lähettää taimikon kasvua elvyttäviä säteitä???

Olen teettänyt muutaman pienaukon harvennuksien yhteydessä. Aukot ovat olleet ympäristöä rehevämpiä ja yleensä vanhaa harvaa lehtipuuta kasvaneita. Yhteistä niille on se, ettei niihin olisi ilman viljelytoimenpiteitä syntynyt kunnollista taimikkoa. Eihän se taimikko nytkään kasva aivan niin nopeasti kuin suuremmassa aukossa, mutta kasvaa kuitenkin.

Siis ainakin meidän metsissä ilman viljelyä sattaisiin kasvattaa vattupusikkoa, saniaisviidakkoa tai heinikkoa llisättynä muutamalla leppäpuskalla, pihlajilla ym.

Ihmetyttää tällainen pinta-alaperusteinen huutokauppameininki lainsäädännössä. Etenkin, kun se ei taatusti perustu mihinkään tutkimustietoon. Kyllä pitäisi lansäätäjällä olla joku itsenäinen päätäntävalta ja luonnonlakien kunnioitus, etteivät kaikenlaiset lobbarit veisi iniin ministeriötä kuin eduskuntaakin kuin pässiä narusta.

Tuosta puuntakusen kanssa samaa mieltä. Eihän tuo voi mitenkään noin kauan kestää ja ei ainakaan saa kestää.

Uusi metsälaki on metsänomistajan kannalta positiivinen asia, vihdoin metsänomistaja saa itse päättää mitä metsälleen tekee. Tähän asti metsän kasvatuksen ainoa periaate on ollut tarjota teollisuudelle mahdollisimman tuottoisia puureservejä. Jatkossa otetaan metsänomistajan tuotto-odotukset paremmin huomioon.

Kyllä 0,3ha aukko yleensä taimettuu, vai monestiko olette nähneet eteläsuomessa puuttomia aukeita metsässä joka on hakattu 20 vuotta aikaisemmin?

Jos metsästään aikoo saada koskaan rahallista tuottoa, on pakko siirtyä luontaisen uudistuksen suuntaan. Laitetaan ensin vaikka kuusikon uudistukseen 900e ja sitten taimikonhoitoon 400e, noille jos laskee koron, niin ei paljon tuottoa tule näillä puunhinnoilla tulevaisuuden hakkuista.

”Kyllä 0,3ha aukko yleensä taimettuu, vai monestiko olette nähneet eteläsuomessa puuttomia aukeita metsässä joka on hakattu 20 vuotta aikaisemmin?”

Jos tätä asiaa voisi tarkastella yksittäisen aukon tasolla, ongelmaa ei olisi. Kyllä aukko aikanaan taimettuu, ellei satu heinittymään pahasti. Tässä vaiheessa voidaan varmaan jättää puheet jääkauden jälkeisen ajan metsittymisestä väliin ja tarkastella vähän kohtuullisempaa aikajaksoa. Toisaalta, ei 0,3 aukko puuta kasva viljeltynäkään, jos ympärillä on varttunutta metsää. Reunoille jää n. 5-10 m kitukasvuinen vyöhyke ja se edustaa helposti valtaosaa koko aukosta.

Esitetty huoli perustuu siihen, että pienaukkoja tehdään aluksi useita ja vuoden tai parin päästä hakataan välialueetkin pois uusina pienaukkoina. Tuloksena on heinittynyt raiskio, joka ei puuta kasva ilman poikkeuksellisen järeitä viljelymetsätalouden menetelmiä. Ja kun Suomessa metsän on vuosikymmenien työn tuloksena saatu kasvamaan puuta ja näin tuottamaan kenties merkittävintä uusiutuvaa raaka-ainetta, tällainen pitkäjänteisen työn tuloksen hukkan heittäminen on asia, jota on useimpien vaikeata sulattaa. Jessen mulletilinytheti-kasvatus on harmitonta tämän rinnalla.

”Jos metsästään aikoo saada koskaan rahallista tuottoa, on pakko siirtyä luontaisen uudistuksen suuntaan. Laitetaan ensin vaikka kuusikon uudistukseen 900e ja sitten taimikonhoitoon 400e, noille jos laskee koron, niin ei paljon tuottoa tule näillä puunhinnoilla tulevaisuuden hakkuista.”

Asia ei ole ollenkaan noin yksinkertainen.