Keskustelut Puukauppa Suomesta ei saa hyvää haapa- tai leppälautaa!

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 30)
  • Suomesta ei saa hyvää haapa- tai leppälautaa!

    Uudessa ”Metsään” -lehdessä on artikkeli HARVIA OY:n saunanteko pisneksestä 65 eri maahan. Harvian johtaja kertoo kaiken haapalaudan tulevan Virosta. Suomesta saa muka vain ”todella pienissä erissä”. Ainakin omassa metsässäni hyviä haapatukkejakin tulee hakkuiden yhteydessä joskus hyväkin satsi. Enpä tiedä mihin ostajat, mm Koskitukki Oy ne sitten kärrää.

  • jees h-valta

    Kyllähän molempiakin nytkin ostetaan mutta ei se hinta varmaan paljon e-puuta parempaa ole kummassakaan. UPM ja Metsä-Group lappuja ainakin on kyseisten lajien pinojen päissä näkynyt.

    Puun takaa

    Viron n. 20.000 km2 metsäpinta-alasta n. 20% on haapavaltaista lehtipuumetsää. Tämä taas johtuu Suomea lauhkeammasta ilmastosta ja lehtipuulle soveltuvasta maaperästä sekä neuvostoajan metsänkäsittelyhistoriasta. Kun maassa on verraten pienten kuljetusetäisyyksien päässä 350.000 hehtaaria järeää haapametsää, on selvää, että sitä myös jalostetaan enemmän kuin meillä. Lisäksi Viron edullisemmat työkustannukset ja nykyaikaisemmat tuotantolaitokset takaavat ratkaisevan kilpailuedun Suomeen nähden.

    torppari

    kuinka tuo hybridihaapa nopeasti kasvavana soveltuu sahapuuksi.
    sahauta jees-mies koemielessä laudepuut, jos et vielä ole kokeillut.

    http://www.wisewood.fi/files/Wisewood_FI_A4_esite_Screen.pdf

    mettinen

    täällä länsirannikolla järeätä koivua haapaa leppää raitaa myynnissä mistä ostaja ,ettei mene pilkkahinnalla polttoon

    Gla

    Minkä näköisiä ne Viron metsät ovat, josta haapa kannattaa sahatavaraksi hakata? Täällä tosiaan kun haapa kasvaa talousmetsissä yksittäisinä sekapuina tai kurkottelee kohti valoa jossain pellonreunassa, ei laatu kaksista ole. Reiden vahvuista oksaa, haaraa ja sitä rataa. Hybridiviljelmällä tilanne on kai toinen, mutta miten noin nopeakasvuinen puu soveltuu sahaukseen?

    Korpituvan Taneli

    Suomesta puuttuvat erikoispuun markkinat kokonaan.
    Kyse ei ole yksin siitä että tarjottavat erät ovat pieniä. Saksassa kuulemma saatetaan ostaa yksittäisiä runkojakin.

    Kiinnostusta ei ole. Olen täällä pariin kertaan kertonut tarinan pihlajasta ja kiinnostuksesta ostaa sitä.
    Vanhan palstan osta ja myy osiossa oli lyhyin väliajoin kaksikin tarjousta pihlajasta. Otin yhteyttä kumpaamkin kysyäkseni menekkiä, olin molemmille ainoa yhteydenottaja. Siitä huolimatta panin myös oman ilmoituksen kun oli muutama pihlaja. Panin ilmoituksen myös paikallislehteen. Vastauksia nolla kappaletta.
    Ei siis ollut kyse hinnasta eikä laadusta, vaan yksinkertaisesti kiinnostusta ei ollut.

    Tälle asialle todella pitäisi tehdä jotain. Menee arvokasta puuta sellukattilaan ja polttoon.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Puun takaa

    Viron haapametsät ovat neuvostoajan perintöä.
    Viro oli Neuvostoliiton työnjaossa Leningradia ruokkivaa maatalousaluetta, eikä metsiä hyödynnetty ja hoidettu kovinkaan suunnitelmallisesti.
    Haapaa ja muita lehtipuita kasvavia alueita on nykyisin n. 20% metsäpinta-alasta.
    Nämä alueet ovat vanhoja, kollektiiviviljelyn ulkopuolelle jääneitä peltoheittoja, laidunalueita ym. hylkymaita.
    Jos haluaa nähdä miltä Suomen metsät näyttävät tulevaisuudessa uuden metsälain vaikutuksen jäljiltä, kannattaa poiketa Viron metsissä.

    korpisoturi

    Itelle tuli ensiharvennuksen yhteydessä viime talvella haapakasa. Metsäliitto sen suostui ostamaan.

    Korpituvan Taneli

    Korpisoturi:
    ”Itelle tuli ensiharvennuksen yhteydessä viime talvella haapakasa. Metsäliitto sen suostui ostamaan.”

    Juu, eihän se haapa ole vielä koskaan käsiin jäänyt, mutta selluksihan se menee ja koivua halvemmalla, vaikka on siihenkin hommaan parempi puu.

    Ongelma tulee sitten kun se haapa olisi sahauskelpoista, eikä hinta kuitenkaan nouse yhtään. Muiden erikoispuiden suhteen ongelmana on se että ne eivät kelpaa kuin energiapuuksi, oli laatu miten hyvää tahansa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Hiukan totuuden siementä löytyy varsinkin Tanelin huomioissa. Tuo röörinkin pitää kyllä paikkaansa että itärajan toisella puolella jonkinmoiset varannot haapaa löytyy. Virossa mm. Metsäliitto jopa viljelee hybridihaapaa. Ei ne määrät kuitenkaan mitään loputonta auvoa ole ja sieltäkään ei mitään puuta enää aivan ilman saa.
    Kaskisten kemihierteessä kun joskus käytiin oli lanssi täynnä haapaa kun oli viikon huoltoseisokki. Ja kun kysyin että minkäs aikaa noilla nyt ajetaan kun tehdas taas starttaa. Kuulemma yhden viikon. Että kyllä sitä kotimaan markkinoiltakin sinne paljon menee lisäksi.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 30)