Keskustelut Metsänomistus Suomen riistakeskuksen johtaja reijo orava osoittaa metsänomistajille kaapin paikan

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 42)
  • Suomen riistakeskuksen johtaja reijo orava osoittaa metsänomistajille kaapin paikan

    Metsälehti (18/2012) on viimein ansiokkaasti tuonut esille puuntuottajien aseman suhteessa holtittomiin sorkkaeläinlaiduntajiin.
    Sivulla 4 on paljastava juttu otsikon oravasta, joka edustaa kyseisiä laiduntajia, suoraan parasiittiketjun huipulla.

    Tässä on kysymys hirvikannan hoitosuunnitelmasta:
    ”Hoitosuunnitelmassa päätetään, miten kantoja seurataan ja hoidetaan. Sitä varten kuullaan useiden sidosryhmien näkemyksiä, MYÖS METSÄNOMISTAJIEN; hirvistä ja suurpedoista on tunnetusti toisille hyötyä ja toisille haittaa.”

  • Anton Chigurh

    Samaisessa metsälehdessä, vieläpä samalla sivulla, puuntuottajia viimein edustava MTK vastaa kaapin paikan näyttäjälle:

    ”Hirvikannan hoitosuunnitelman valmistelussa on esitetty hirvienkaatolupien reipasta vähentämistä susilauman reviirialueilla. Suunnitelmaa valmistelevan riistakeskuksen mukaan lupia pitäisi vähentää reviireillä jopa 40 prosenttia, jotta susien ravinnontarve tulisi huomioitua.
    MTK tyrmää esityksen. Maanomistajille lupien vähentäminen tietäisi voimakkaasti kasvavia metsätuhoja, lisäksi hirvikolareiden uhrien määrät kääntyisivät nousuun.”

    Anton Chigurh

    MTK vaatii järjestön metsävastaavan tiirolan ja lakimiehen malilan toimesta:

    ”Hirvikannan hoitosuunnitelman avulla on pyrittävä maanomistajien ja metsästäjien yhdessä sopimaan TASAISEEN hirvikantaan ja nykyistä SELVÄSTI alhaisempaan vahinkomäärään.”

    Siinä ovat yhtälön osatekijät. Yhdessä on sovittu tasainen hirvikanta. Myös nykyistä SELVÄSTI alhaisempi vahinkomäärä. Toteutuakseen tuo yhtälö vaatii voimakasta ja nopeaa hirvikannan pudottamista. Se SOPIVA hirvikannan taso on kymmenesosa nykyisestä.

    Mutta mitä vastaa riistakeskuksen edustaja, erikoissuunnittelija marko svensberg tämän päivän (29.09.2012) savon sanomissa:

    ”Nyt ollaan aika lailla tavoitekannassa.”

    Ei ainakaan puuntuottajia edustavan MTKn mukaan.
    Puhumattakaan itse puuntuottajista.

    mehänpoika

    Kovakorvaista porukkaa tuntuu olevat Suomen Riistakeskuksessa ja MMM:n kala- ja riistaosastolla. Heitä ei saa muuttamaan menettelytapojaan kuin Eduskunta tai jatkuva kielteinen julkisuus.

    Kannattaa katsoa viimeinen uutisointi harjoitetun hirvipolitiikan tuloksista Suomen metsissä. http://www.mtv3/uutiset. Uusimmat uutiset: kymmenen uutiset 29/9 kello 22.00. Uutispätkän aiheena hirvipolitiikan (uutisessa hirvien) vaikutus metsiemme kuusettumiseen. ”Kuusi valtaa alaa männyltä ja koivulta. Seuraukset voivat uutisoinnin mukaan olla ”arvaamattomia”. Eihän nyt tiedetä, mitä puuta teollisuus on valmis ostamaan esimerkiksi 30 vuoden kuluttua.

    Hyönteistuhot ja muut seuraustuhot ovat laajoilla kuusikkoaloilla herkemmässä kuin useamman puulajin metsiköitä sisältävällä metsäalueella, jatkoi uutistoimittaja. Haastateltavina olivat metlan erikoistutkija Kari T. Korhonen ja metsäkeskus Pohjois-Karjalan viranomaistoiminnasta esittelijä Mikko Korhonen.

    suorittava porras

    Katsopa lukijoiden kuvista ”kuusettuminen uhkaa…”. Näissä lukemattomissa kuvan kaltaisissa tapauksissa on kyse aivan jostakin ,muusta kuin hirvipolitiikan tuloksista.
    Hirvivahinkotilastot laahaavat monta vuotta jäljessä nykytilanteeseen nähden. Merkittäviä toimenpiteitä ei suurimmassa osassa maatamme tarvitse enää tehdä kannan leikkaamiseksi.

    PS. Kuluneeen viikolopun jahti osoitti ,että hirviä on tuskin yhtäkään/1000 ha. Jälkiä oli kyllä harvakseltaan , mutta selvästi viime vuotta vähemmän. Yhteislupa-alueen jahdeissa on ollut poikkeuksellisaen hiljaista . Ensi syksynä häämöttää täysrauhoitus varsin monen hirviseuueen alueilla.

    Korpituvan Taneli

    Vai ei ole hirviä?

    Aukolla, jonka istutin keväällä männylle on järkiä niin peevelisti. Oikein alkaa olla tuhoja jo pelkästä tallaamisesta.

    Pari viikkoa sitten keskustelin yhden metsästäjien nokkamiehen kanssa. Hän oli huolissaan että hirvikolareita on ollut jo enemmän kuin viimevuonna yhteensä. Sen jälkeen on kunnan alueella ollut kolme hirvikolaria.

    Mistähän nuo tallausjäljet ja hirvikolarit oikein sikiävät jos hirviä tosiaan on niin vähän kuin ”Suorittava porras” väittää.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    suorittava porras

    Alueelliset erot eläinmäärissä ovat valitettavasti melkoiset. Ehkä väitteeni siitä ,että hirviongelmat ovat ohi , eivät pidä aivan joka kolkassa paikkaansa . Tosiasia kuitenkin on , että ongelmat eivät ole enää kovin laajoja , enemmänkin paikallisia.
    Viime keväisessä hirvitalousalueen käsittävässä palaverissa todettiin kannan pudonneen Keski-Suomessa paria poikkeusta lukuunottamatta tavoitetason alarajalle. Palaveri kutsuttiin koolle sen johdosta , että metsästäjille oli tuottanut suuria vaikeuksia saada ammuttua saaliskiintiötä täyteen. Monet seurueet olivatkin luopuneet jahdista suosiolla ennen viimeistä jahtipäivää , koska hirviä ei yksinkertaisesti löytynyt.

    Hirvikannan rakenteen selvä rappeutuminen ja nuorentuminen aiheutti kysymystulvan riistantutkijoille. He vastasivat varovaisin sanakääntein , että kannan leikkaaminen on tapahtunut liian nopeasti . Metsästäjiä kehotettiinkin harkintaan jahdeissaan ja suunnittelemaan metsästys niin , että hirvikannan rakenteen kannalta epäedullinen kehitys pysäytetään. Tämä viesti selkokielellä tarkoittaa , että pyyntilupia ei lisätä ja että metsästyksessä palataan valikoivaan metsästykseen. Kolmanneksen pudotus kaatolupiin verrattuna viime vuoteen ei siis ole mikään oikku , vaan hirvikannan määrään ja laatuun perustuva asia.

    jees h-valta

    Vai että on hirvikarjaa vähän?
    Noo, saattaa kotomaasta jostain sellainenkin saari löytyä.
    Mutta täällä ainakin ensimmäinen viikonloppu toi neljä kaatoa hyvin suppealta alalta kahden jo aloittaneen seuran toimesta.
    Onneksi sattui juuri mininkin kannalta hyvältä alueelta. Väheni ainakin hiukan turvemaasarkojen ravikisat.

    suorittava porras

    Keski-Suomi ei tietääkseni ole saari , vai onko Harjavallassa opetettu mantsan tunnilla toisin.

    Saaresta/saarekkeesta voidan puhua silloin , kun hirvet kerääntyvät koko pitäjän alueelta jonkun haavikon liepeille kuolaamaan ja märehtimään . Maakuntatasolla sillä ei kuitenkaan ole kovin suurta merkitystä. Keski-Suomi on saamani opin mukaan maakunta ja kommenttini koski hirvikannan hoitoa/suunnitelmaa maakuntatasolla.

    jees h-valta

    Jälleen oltiin suorittava kyllä haavikosta vielä kilometrien päässä mutta aina hyvä kun näitä sumia puretaan ja kyllä siitä aina osa on tuhoa tehnyt juuri uudistuksessa olevassa turvemaa-alassa. Männyntaimet ja koivut ovat nyt olleet tuhon kohteena kuten Tanelikin tuolla yllä mäntyjään surkutteli. Harmittaa se aina oli puulaji mikä tahansa jota yrittää kasvattaa. Tuo vain pitäisi tiedostaa valtakunnan politiikassa aivan uudella tapaa. Motiivi uudistaa pitäisi säilyttää jos mielitään laadukasta puutavaraa tulevaisuudessakin. Pakko on huono motivoija. Pitäisi saada otolliset olosuhteet tehdä.

    Korpituvan Taneli

    En kylläkään voi nyt puhua koko maakunnan tilanteesta. Havainnot ovat maakunnan yhdestä suurimmista kunnista. Kunnasta joka on ollut pitkään esimerkillinen hirvikannan pienentäjä, yhteislupakäytäntö on ollut jo kauan.

    Taitaa vain olla niin että Suorittavalla portaalla on huoli tulevien vuosien pakastimen täytöstä, enempi kuin ihmishengistä ja taimikkovaurioista.

    Siinä olen kyllä Suorittavan portaan kanssa samaa mieltä, että jahdissa pitää ampua hirviä niin, että jäävä kanta on mahdollisimman lisääntymiskykyinen.
    Toisaalta sen pitää sitten olla myös mahdollisimman pieni.

    Sellaisilla temppuiluilla että ammutaan milloin sonnit ja milloin lehmät saadaan vain kanta jyrkkiin aaltoliikkeisiin. Joskus ei todella ole mitä metsästää ja sitten kun kantaa elvytetään, se elpyy yli äyräitten ja tuhot ovat sen mukaiset.
    Tasaista laskua määriin ja kuitenkin vasatuotto suureksi.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 42)