› Keskustelut › Metsänhoito › Suomen metsien puusto nyt vastaan ennen?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 45)
1 2 3 4 5

  • Suomen metsien puusto nyt vastaan ennen?

    Lähetetty: 21.9.2020, 15:10

    Merkitty: 

    Mielenkiintoinen artikkeli Suomen metsistä osui FB:ssä ehdotettuna silmiin.

    Tehty  toki vihreät silmälasit tukevasti päässä….

    Artikkelin mukaan:

    Suomessa 1800 -luvun alussa vähintään yhtä paljon puuta kuin nyt, mutta rajusti järeämpää.

    Aallonpohja koettiin 1900 -luvun alussa ja tänää kuutioissa lähestytään 1800 -luvun alkua, mutta tähän vaikuttaa suometsät ja soiden ojitus. Tukkipuu tarkoitti 150 + ikäistä puuta 1800 -luvulla.

    Millaisia ajatuksia herättää? Palstalla kun kuitenkin oikeita metsätalouden ammattilaisiakin….

    Onko mantra Suomen metsissä puuta enemmän kuin koskaan ennen totta?

     

    Onko Suomessa metsää enemmän kuin koskaan?

    Tekijä
    Perassic Park
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Sulli 23.10.2020, 11:49

    Heh, no en viitti kun on niin pitkä matka Keski-Suomesta. Meen mieluummin tuosta ulkoportailta suoraan saapaspelissä. Riekonkin olen kerran eläissäni nähnyt omassa metsässä. Kiirunaa ei toki näillä leveysasteilla ole.

    rompe 23.10.2020, 13:47

    Vähissä näkyy olevan oikeat metsät kun on pitänyt hakata aukkoa luonnonsuojelualueellekin Juuan länsipuolelle Juuanjärven kupeeseen, hakkuuilmoitus tehty 3 huuhtikuuta 2018, metsänkäyttöilmoituksia selatessa sattui löytymään
    Metsänkäyttöilmoituksen tunnus 1-2018-29693

    Puuki 26.10.2020, 16:01

    Suojellaanko osa suojelumetsistä pilalle luonnon elukoiden viihtymisen kannalta ? Oli jossain juttua, että liito-oravat ei viihdykään vanhoissa suojelumetissä, kun siellä ei ole enää niille sopivaa elinympäristöä.    Metsät muuttuu itsekseen jätettyinä synkiksi kuusikoiksi.   Ei metsälinnutkaan viihdy metsissä joissa on liian tiheää harventamattomuuden takia. Lapin suojelualueet on eri asia, kun siellä ei luontaisestikaan puut kasva  tiheässä.  Tavallinen talousmetsäkin voi näyttää puistolta  harvoine puineen.

    Riekkoja ei ole näkynyt täälläkään enää 80-luvun loppupuolen jälkeen.  Isot teeriparvetkin hävisi , kun kanahaukka muutti alueelle.

    puunhalaaja 26.10.2020, 20:21

    Suojellaanko osa suojelumetsistä pilalle luonnon elukoiden viihtymisen kannalta ?

    Ei tällaista reaalista huolta ole. Metsätalous on sen verran iso bisnes, että varmasti iso osa metsäpinta-alaa säilyy talouskäytössä. Tokko kielletään kategorisesti avohakkuitakaan. Joten löytyy tulevaisuudessakin korvasieniä.

    En löydä vahvaa korrelaatiota kanahaukan ja teerien väliltä. Suomen kanahaukkakanta on vuosikymmenet tasaisesti laskenut. Jos teerten määrä olisi haukoista kiinni, pitäisi teerten kannan loogisesti kasvaa, ei vähentyä.

    Puuki 26.10.2020, 21:24

    Minä löysin vahvan korrelaation. Kun niitä ei täällä ollut, niin oli teeriä ja muitakin metsäkanalintuja  joka vuosi. Kun tulivat alueelle, niin tilanne muuttui päinvastaiseksi.  Muuta tutkimuslöytöä ei tarvi olla. Ei ole väliä jos vastaavaa korrelaatiota ei joku toinen löydä  kirjoista eikä kansista vaikka kanahaukat olisikin keskimäärin vähentyneet.

    Tutkimuksiakin on  monenlaisia .     Kun tutkittiin sitä miltä tuntuu kun pää on pakastimessa ja jalat uunissa, niin saatiin tulokseksi keskimäärin hyvä olo koska keskilämpötila oli sopiva.     Semmonenkin todellinen tutkimus on tehty jossa tutkimuskohteena oli selvittää kummalla puolella kerrostaloa on suurempi melu ; kadun puolella vai sisäpihalla ja lopputulokseksi saatiin  , että kadun puolella melu oli suurempi.

    A.Jalkanen 26.10.2020, 22:03

    Kanahaukka kuuluu myös luontoon, ja sillä on yhteinen historia (koevoluutio) metsäkanojen kanssa. Todennäköisesti kanahaukka parantaa lintujen geenejä ottamalla pois heikkoja yksilöitä. Metsästäjä ei ehkä osaa valita yhtä viisaasti kuin petoeläin.

    pikkutukki 27.10.2020, 06:54

    Luin erään kirjan , jossa tulos oli päinvastainen ainakin suden osalta , oli havainnot , että susi ottaa jostakin syystä terveen hirven ja välttelee sairaan ja heikon syömistä . Selitykseksi tarjottiin  hajua ja taudin tarttumisen välttämistä .

    Perko 27.10.2020, 11:12

    Havaintoni teeren ja metson  lisääntymiseen on samanaikaista kun metsää on käsitelty ylä harvennuksella.  Supikoirat ja metsäsiat  hävitetty. Metsoja on nyt kertautunut ~ nelinkertaiseksi yläharvennettuun metsään.  Teeren pesiä olen  havainnut myös aiempaa useammin.

    Puukin lailla en ole keskivertoa hakenut on vain tyytyminen tilaan mikä kulloinkin on.

    Tuhoisin  metsäkanalinnun pesinnälle  on harakka.  Jokin haukka tai huuhkaja  on hoitanut nyt nekin eikä viidestä pesueesta ole kuin yksi pica pica  jäljellä.

    Scientist 27.10.2020, 11:54

    Jostain syystä olen tänä syksynä nähnyt hömötiaisparvia enemmän kuin aikoihin. Onkohan jonkinlainen vaellus käynnissä kun niitä näkee hyvinkin erilaisissa paikoissa. Havainnot olen tehnyt Kymenlaaksossa ja Etelä-Pirkanmaalla.

    hemputtaja 27.10.2020, 14:10

    Tiedä tuosta onko harakka tuhoisin (sanoo Perko). Kyllä variskin osaa. Asustelen keskellä Espoota ja sinne alkoi ilmestyä variksia. Hyvin nopeasti pikkulinnut hävisivät. Hävisivät myös fasaanit ja sorsanpojat.

    Yhdessäkin puskikossa oli satakieli useampana vuotena. Näin kuinka varis istui puun latvassa ihan hiljaa. Kyttäsi pentele pesien paikkoja. Lakkasi satakielen laulu. Kerran pelastin pikkuoravan kun oli teuraaksi menossa. Varis ajatti sitä alhaalta vähiinsä latvaan päin ja kaveri odotti hiljaa latvassa.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 45)
1 2 3 4 5