› Keskustelut › Metsänomistus › Suomen metsäkeskus aloittaa yt-neuvottelut

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 43)
1 2 3 4 5

  • Suomen metsäkeskus aloittaa yt-neuvottelut

    Lähetetty: 14.1.2014, 21:14

    Suomen metsäkeskus aloittaa yt-neuvottelut julkisissa palveluissa. Ne työllistävät vajaat 650 henkilöä päämajassa Lahdessa sekä 13 alueyksikössä. Yksikkö tavoittelee noin miljoonan euron säästöjä tämän vuoden aikana.

    Neuvottelut koskevat työntekijöitä ympäri Suomea. Lahdessa heitä on eniten, sillä täällä sijaitsevat paitsi Metsäkeskuksen päämaja myös Häme-Uudenmaan alueyksikkö.

    Yt-neuvottelujen aloittamisesta tiedotettiin henkilökunnalle tiistaina. Neuvottelut käynnistyvät ensi viikon torstaina. Johtaja Ari Eini odottaa, että ratkaisu saadaan jo helmikuussa.

    Eini ei osaa arvioida, kuinka monta työntekijää yksiköstä pitää vähentää. Hänen mukaansa lukumäärä on vielä aidosti auki. Yhden henkilötyövuoden kustannuksiksi hän kertoo 50 000-60 000 euroa.

    – Neuvotteluissa haetaan parasta tai vähiten huonoa yhdistelmää, Eini sanoo.

    Vähennyksiä voidaan saada esimerkiksi eläköitymisten kautta, mutta Einin mukaan ei voi luvata, että irtisanomisilta vältyttäisiin.

    Metsäkeskuksen julkisten palvelujen valtionapu on pienentynyt 5,3 miljoonaa euroa tänä ja viime vuonna. Metsäkeskuksen mukaan vuonna 2012 voimaan tullut uusi metsäkeskuslaki rajoittaa merkittävästi julkisten palvelujen mahdollisuutta omaan tulonhankintaan.

    Yt-neuvotteluja ei käydä Metsäkeskuksen muissa yksiköissä.
    ESS

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • metsänvartija 17.1.2014, 22:17

    Metsänvartija pilkkoisi metsätilat 1500-2000 ha kokonaisuuksiin E-Suomessa. muualla alueet isompia.

    Jos omistaja tekee työt niin hyvä. Jos ei, metsävartija ja 4 metsätyöntekijää hoitaisi metsänhoitotyöt alueella.

    Rahoitus tulisi puukaupoista veron maksun sijaan. Valtion tuet loppuisi siihen.

    Jos alueella on tyhjiä tiloja missä ei puuta, ne jää sitten käsittelyn ulkopuolelle.

    Metsänhoito työllistäisi 50.000 työntekijää tällä tyylillä.

    Tai 300 ha metsätiloja joilla koulutettu henkilö vastaa metsänhoidosta. Tilakokojen laajentuminen metsän alasajon sijaan.

    Jokainen metsätyöpaikka työllistää 5!

    hemputtaja 18.1.2014, 10:07

    ### —snip–

    Meillä taas siirryttiin kerralla Euroopan vapaimpaan metsälainsäädäntöön.
    Lähetetty: 12 h, 40 min sitten
    Lähettäjä: Puun takaa ###

    Ollaankos sitä nyt ihan varma, että Euroopan vapain.

    Huolimattoman silmäilyn perusteella en menisi vannomaan juuri vanhaa paremmiksi uudistettujen säädösten vapausasteita.

    Panee epäilemään, että valvontaa pitää lisätä tai ainakin tehostaa, että kaikki ”hienoudet” saadaan perille.

    juuso8 18.1.2014, 10:31

    Tarkenna hemputtaja.
    Minä en ymmärrä, minka puun takana piru istuu?

    Petri 18.1.2014, 10:40

    Kemera-tuet ovat työllistäneet Metsäkeskusta runsaasti.

    Kuten joku keskustelijoista on todennut, kannon tynkien laskeminen aikuiselle ihmiselle ei ole kaikkein järkevintä ja tehokkainta toimintaa.

    Kemera-tuet ovat vaatineet suuren hallinnollisen koneiston.

    Mietin, olisiko yhteiskunnan varallisuutta voitu kohdentaa metsätalouden kehittämiseen tehokkaammin kuin tähän asti on tehty.

    Rane 18.1.2014, 14:40

    No,mikä on mietinnän lopputulema?

    Petri 18.1.2014, 15:34

    Uskoakseni kyllä.

    Viranomaisvalvonta on perinnettä suomalaisten pitkästä auktoriteettiuskoisuudesta. Täten oikea totuus mielletään totuudeksi vasta kun sen sanoo jokin auktoriteettihierarkkisuuden huipulla olevista tahoista.

    hemputtaja 18.1.2014, 15:55

    ### Tarkenna hemputtaja.
    Minä en ymmärrä, minka puun takana piru istuu?
    Lähetetty: 5 h, 13 min sitten
    Lähettäjä: juuso8 ###

    No mitenpä tuota tuntumaa tarkentaa. Laki tuppaa olemaan niin kuin se luetaan ja suosittelen tutustumista.

    Sen vähän perusteella mitä tuota vilkuilin, on uudistettu ja lisätty yksiä sun toisia rajoja ja kun kerran säädöksissä on koitettu määritellä miten metsää on hoidettava, sitä on myös pakko valvoa.

    Esim. kuvion uudistumiskelpoisuuden tarkistus ei ole ihan vapaamuotoista.

    Suosittelenkin jk:n harrastajille säädösten tarkkaa lukemista. Turha luulla, että riittää hakkuu kerran kymmenessä vuodessa. Pitää varmistaa myös, että metsä jatkaa kasvuaan, kuten tietysti enemmistö tekeekin.

    Rane 18.1.2014, 16:46

    ”Auktoriteettihierarkkisuus” on kyllä hieno sana mutta oikeastaan Rane haluaisi tietää että mikä tapa ”jakaa yhteiskunnan varallisuutta” olisi tehokkaammin edistänyt metsänhoitoa kuin kemera?

    Timppa 18.1.2014, 17:15

    Tarkoittaako Rane, että esim 70 ha:n tilan omistaja perkaisi tai oli perkaamatta taimikkonsa vuodessa keskimäärin saamansa 100-200 euron Kemera-perkaustuen takia? En usko, että erityisen yleisesti. Joko ne taimikot hoidetaan tai jätetään hoitamatta. Totta kai Kemera-tuet otetaan, jos edellytykset täyttyvät.

    Sitten se toinen piirre. Joskus ei tehdä varhaisperkauksia, ettei menetettäisi Kemeraa. Joskus jätetään mahdollisesti tarvittava toinen perkaus tekemättä, koska ei saa enää Kemeraa. Kemera kannustaa siis huonoon taimikonhoitoon.

    Kannattaisi lukea Matti Kärkkäisen ”Metsieni kirja”, jossa hän toteaa ostotiloistaan, että aikoinaan ennen Kemeraa perustetut taimikot ovat yleensä paremmassa kunnossa kuin Kemera-tuella hoidetut. Silloin aikoinaan oli vakuustalletus, joka vapautettiin, kun uudistustyö oli tehty.

    Jotenkin säälittävää, että aikuisia ihmisiä pitää maanitella hoitamaan omaisuuttaan. Aina puhutaan nykyajan uusavuttomista. Ovatko he oppineet sen metsänomistajilta?

    Rane 18.1.2014, 18:14

    Eli taimikot olisivat paremmassa kunnossa jos kemeraa ei olisi ollut olemassa?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 43)
1 2 3 4 5