Keskustelut Metsänhoito Suomen luonnonsuojelijoihin ei luoteta

  • Tämä aihe sisältää 74 vastausta, 20 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 12 vuotta sitten 6 m3 toimesta.
Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 74)
  • Suomen luonnonsuojelijoihin ei luoteta

    Männä viikolla julkistettiin aika mielenkiintoinen tutkimus koko Euroopan mittakaavassa. Siinä kysyttiin ihmisten mielipiteistä, kuinka he suhtautuvat luonnonsuojelijoihin ja uskovatko he niiden väittämiin. Valitettavasti tuloksia ei uutisissa nähty ja luonnonsuojelijat varmaan toivovat, ettei koskaan nähtäisi.

    EN muista ulkoa kertalukasulla, mutta se meni jotenkin näin:

    Itävallassa uskotaan luonnonsuojelijoiden puheita 75 %
    Saksassa uskotaan……………………………………..68 ?
    Kaikissa Eu maissa usko oli kuitenkin yli 50 %.

    Seuraava kysymys on aina ilmassa. MIKÄ oli kansalaisten usko Suomen luonnonsuojelijoiden USKOTTAVUUTEEN ?

    Vastaus on: 28 %

  • Suden jälki

    Heinolan 43 hengen valtuustoon ei valittu YHTÄÄN vihreää.
    Johtuu varmaan siitä, kun vihreät VALITTAVAT joka ikisestä kaavasta ja joka linnusta ja joka mistä tahansa.
    Valitsijat eivät halunneet ainaisia valittajia vaan ihmisiä, jotka tekevät jotain alueen eteen. Taisi käydä niin että paskanpuhuminen ei enää kantanutkaan?

    hemputtaja

    Ai niin meinasin unohtaa.

    En muuten luota ulkomaisiinkaan luonnon suojelijoihin.

    Nämä kotimaisetkin taitavat vähiinsä apinoida noita ulkomaan ”aateveljiään”.

    Kantona

    Oma arvopohjani on sellainen, että ihailen kaikkia puulajeja, joita metsissämme kasvaa, yhtä paljon ja tasapuolisesti. Haapa on hyvä puu kunhan sitä ei nosteta erikoiselle jalustalle, samoin rauduskoivu. Hieskoivu on vähän parempi suomalaisen sisukkaan luonteensa vuoksi, samoin kuusi. Paremmuuteen vaikuttaa ilman muuta myös noiden uudistuvuus omatoimisesti!

    Omaa metsänhoitoani ei ohjaa taloudellinen ajattelu mutta tykkään ottaa metsästä rahaa jos satun joskus ylimääräistä tarvitsemaan. Tykkään lämpimästä, suorista kutosista ja veekaseista.

    Myöskään pankkiirit eivät ohjaa asumistani eivätkä kulutusjuhlieni viettoa vaan ne ohjailen ihan omavaltaisesti. En tiedä olenko esimerkilläni vaikuttanut läheisiini mutta vain pari lähipiiriin kuuluvaa, lähes kahdeksankymppistä ovat reilusti velkaa pankille, hekin kuitenkin velka/omaisuuspinnan yläpuolella ja talousoppinsa muualta saaneita. Muut ovat kaukana plussan puolella.

    En ole perinyt edellisiltä sukupolvilta kuin hakkaamattomia metsiä, kaiken muun olen hankkinut omalla työllä ketään ryöstämättä pitkän ajan kuluessa säästeliäästi eläen ja järkevästi kuluttaen, elämästä ja omilla käsillä kaikenlaisestä tekemisestä nauttien ja onnekkaasti vain vähän ansiotöistä poissa ollen.

    Viestini on: eläkää mutta älkää velkaantuko. Älkää uskoko metässä muuhun kuin komeisiin ja järeisiin, reilusti yli kuution tilavuuksisiin puihin. Antakaa touhuajien touhuta, vähemmälläkin pärjää jos on yhtään omaa järkeä. Mitä viisaampi metsäneuvoja, olkoon tutkija tai emeritus, sitä varmemmin metsänomistajaa käytetään hyväksi ja muut saavat hänen omistuksestaan ja työstään hyödyn.

    Kurki

    ”Heinolan 43 hengen valtuustoon ei valittu YHTÄÄN vihreää.
    Johtuu varmaan siitä, kun vihreät VALITTAVAT joka ikisestä kaavasta ja joka linnusta ja joka mistä tahansa.
    Valitsijat eivät halunneet ainaisia valittajia vaan ihmisiä, jotka tekevät jotain alueen eteen. Taisi käydä niin että paskanpuhuminen ei enää kantanutkaan?”

    Kumpa tuo tilanne olisi muissakin Suomen kunnissa.

    Saimaan norpan suojelussa kyllä on pörrännyt vihreän aatteen stalinisteja riittämiin ja nyt vaaditaan jo koko verkkokalastuksen kieltämistä.. Kalaisen järven verkkopyyntiä on rajoitettu ja Kolovedellä on kokoaikainen verkkopyyntikielto. Nyt näyttäisi Petri Kuvajan mukaan (Haukiveden kalastusalueen puheenjohtaja/ kirjoitus elisen MT:ssa)) olevankin niin, että kuuttien eloonjäännin kannalta verkkopyynti norppavesillä olisikin elintärkeää, sillä Koloveden alueella kuuttituotanto on alhaisinta ja kuutit heikkokuntoisia verrattuna verkkopyyntialueisiin. Kuutit eivät löydä ruokaa järven kalaisuudesta huolimatta riittävästi lunnollisessa ympäristössään siinä määrin kuin verkkopyyntialueilla sitä loytyy verkoista.

    Näin se menee vihreä aate, hyvää tarkoitus kääntyy itseään vastaan.

    kisi

    Ymmärsin kirkkaasti melkein kaiken, mitä ”Kantona” kirjoitti. Annoin viisi punaista neliötä.

    Mitä ovat ”suorat kutoset” ja ”veekasit”? Jotain salakieltä?

    Anton Chigurh

    Minulla oli aikoinaan nuorna miesnä veekasi; keskikulutus korkeaoktaanista 28 litraa sadalla, kiihtyi kuin raketti.

    kisi

    Joku jenkkiauto siis. Voi räkä.

    Luonnotar

    ” Mitä ovat ”suorat kutoset” ja ”veekasit”? Jotain salakieltä?
    Lähettäjä: kisi ”

    Siis, oikeasti, etkö tosiaan tiedä tai ole koskaan kuullut?
    Kyllä mä jo pikkutyttönä nämä asiat tiesin…

    Luonnotar

    Sorry, en huomannut tämän sivun Antonin ja sinun kommentteja…

    EI tarvi olla jenkkiauto!
    Mulla on suora kutonen, ihan vain eurooppalainen.

    Menee nää jutut taas otsikon ohi reippaasti…

    kisi

    Kateellisena voi vain todeta, että ”Luonnottarella” on ollut monipuolinen lapsuus. Luonnollisesti myös luontopitoinen, minkä voi päätellä nimimerkkivalinnastansa sekä kiinnostuksestansa tämän keskusteluketjun kaltaisen otsikon osoittamaan aihepiiriin.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 74)