› Keskustelut › Metsänhoito › Suomen luonnonsuojelijoihin ei luoteta

  • Tämä aihe sisältää 74 vastausta, 20 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 12 vuotta sitten 6 m3 toimesta.
Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 74)
1 2 3 … 5 6 7 8

  • Suomen luonnonsuojelijoihin ei luoteta

    Lähetetty: 16.10.2012, 13:12

    Männä viikolla julkistettiin aika mielenkiintoinen tutkimus koko Euroopan mittakaavassa. Siinä kysyttiin ihmisten mielipiteistä, kuinka he suhtautuvat luonnonsuojelijoihin ja uskovatko he niiden väittämiin. Valitettavasti tuloksia ei uutisissa nähty ja luonnonsuojelijat varmaan toivovat, ettei koskaan nähtäisi.

    EN muista ulkoa kertalukasulla, mutta se meni jotenkin näin:

    Itävallassa uskotaan luonnonsuojelijoiden puheita 75 %
    Saksassa uskotaan……………………………………..68 ?
    Kaikissa Eu maissa usko oli kuitenkin yli 50 %.

    Seuraava kysymys on aina ilmassa. MIKÄ oli kansalaisten usko Suomen luonnonsuojelijoiden USKOTTAVUUTEEN ?

    Vastaus on: 28 %

    Tekijä
    Suden jälki
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 26.10.2012, 09:23

    Kyllä hieskoivu paikassaan aivan hyvä muttei nyt ehkä aivan noissa pohjissa kuin tamperelaisen. Omassa vanhassa peltopohjassa haavan sekana aivan hurja kirijä kasvussa.
    Ei juuri ole pahasti suostunut jäämään tappiolle mutta nyt lähemmä kymmenen vuoden kasvun jälkeen alkaa jo jäädä vauhdista. Mutta lihonnut jopa alkukasvussaan haapaa nopeammin.
    Mitä edllisissäkin vanhoissa peltoheitoissa olen kasvatellut on neljää kuitutappia hyvin tullut. Tukiksi nyt harvemmin mieltä kasvatella. Kun kuidusta saa yli kolmekymppiä tien varressa niin ei paljon viitsi alkaa tukin kanssa nitkuttamaan. Kasvaa järeäksi kuiduksi sen verran nopsaan.

    jees h-valta 26.10.2012, 09:34

    Kantonan linjoilla kyllä olen vaikka pienessä kyläpahasessa asunkin jota jopa kaupungiksi kutsutaan. Tuo naurettava hieksen tappojahti on kyllä käsittämätöntä voimavarojen haaskausta.
    Metsää kasvatellaan myös koivu mukaan ottaen. Sanokoot metsämafia mitä hyvänsä. Tuo kantonan haavan ihannoinnin tuntu ei ole aivan noin käytännössä. Kyllähän sen perässäkin juoksee reppuruiskurääpät kuin ajokorat. Tuo haavasta täällä kirjoittelu johtuu vain minusta ja se on kanadalaistehosteinen hybridihaapa.

    LMP 26.10.2012, 16:49

    Jabe: ”Eläinoikeisaktivismihan on sentään selvästi eri asia kuin ympäristöaktivismi.”

    Niin on, ainakin Pentti Linkolan mielestä: ”Luonnonsuojelijan pahin vihollinen on eläintensuojelija.”

    En ole juuri missään samaa mieltä Linkolan kanssa, mutta – umpihullu tai ei – ainakin mies on sikäli rehellinen, ettei hän ole tuuliviiri eikä takinkääntäjä, vaan pysyvästi siihen omaan kapeaan putkeensa tuijottaja.

    mehänpoika 26.10.2012, 18:07

    MJO:lle!

    En ole kuullut luonnonsujelijoiden vaatineen hirvikantojen pienentämistä. Osa luonnonsujelujärjestöjen aktiiveista on nimittäin soluttautunut mukaan luonnonsuojelujärjestöihin taka-ajatuksenaan mahdollinen tuki hädän hetkellä. Myös hirvestäjien levittämä propaganda on ehkä vaikuttanut todellisiin luonnonsujelijoihin. Ehkä siellä ollaan liiankin herkkäuskoisia.

    Luonnonsuojelijoita huolettaa kovasti metsiemme kuusettuminen ja siitä johtuva maisemien synkistyminen ja muiden luontoarvojen väheneminen. Talousmetsien hakkuut eivät heitä huoleta. Niissähän otetaan nykyisin luontoarvot huomioon jo hakkuita valmisteltaessa.

    Gla 26.10.2012, 19:45

    Laitatko jotain faktaa kuusettumisesta? VMI-tietojen perusteella kuusen osuus ei ole viime vuosina ollut kasvussa. Voittajia ovat mänty ja koivu.

    mehänpoika 27.10.2012, 21:38

    Gla:lle: Anteeksi kun vastaus on viipynyt!

    Tietoa löytyy haulla: 3 metsien hoito-metla (on osa Metsätilastollista vuosikirjaa 1965-2010) sivulla 125-126 on metsänviljely 45 vuoden ajalta käyrinä männyn, kuusen ja koivun osalla.

    Etelä-Suomen osalta tilasto olisi selvemmin kuuselle uudistamisen lisäystä näyttävä. Onhan pohjoinen osa (1/2) maapohjaltaan enemmän karuja kivennäismaitamaita ja rämesoita.

    Pohjois-Savon metsäkeskus noin vuonna 2010 ja Pohjois-Karjalan metsäkeskus vuonna 2012 uutisoivat TV-uutisissa molemmat metsiemme kuusettuvan kovalla vauhdilla.

    Gla 28.10.2012, 06:32

    Tiedän kyllä, että kuusen osuus uudistamisessa on kasvussa ja että hirvikannalla on siihen todennäköisesti merkittävä vaikutus. Mutta jos kyse on kuusettumisesta ja jos se tarkoittaa sitä, että metsämme muuttuu kuusivaltaisemmaksi eli kuusen osuus lisääntyy, tällaista kehitystä ei ole nähtävissä. Syy on todennäköisesti hoitamattomuudessa. Kuusta on metsissämme VMI 11 mukaan 693 milj. m3, mäntyä 1129 milj. m3, koivua 385 milj. m3 ja muuta lehtipuuta 78 milj. m3. Kokonaispuusto on 2284 milj. m3. Tällöin kuusen osuus on 30 %, männyn 49 %, koivun 17 % ja muiden lehtipuiden 3 %.

    Kuusen määrä on pysynyt ennallaan VMI 8 (1986-1994) lähtien, mutta kokonaispuusto on kasvanut 1890 -> 2284 milj. m3.

    Puulajeittain määrät olivat tuolloin kuusi 691 milj. m3 (37%), mänty 865 milj. m3 (47%), koivu 277 milj. m3 (15%) ja muut lehtipuut 58 milj. m3 (3%).

    Kuusettumista ei siis ainakaan tuolla ajalla ole tapahtunut. Kuusen osuus on ollut suurimmillaan VMI 6:ssa 70-luvulla, 37%.

    Mikä sinun mielestäsi olisi sopiva määrä kuuselle, jottei tarvitsisi huolestua monimuotoisuuden heikentymisestä?

    mehänpoika 28.10.2012, 09:16

    Gla:lle kuusettumisesta:

    Kirjoituksesi lopussa esittämääsi kysymykseen vastaisin sillä tavoin, että metsiemme puulajisuhteiden pitäisi saada hirvistä välittämättä muodostua metsän uudistamisessa siten, että aina voitaisiin käyttää maapohjan tuottokyvyn mukaisia puulajeja. Mänty, kuusi ja rauduskoivu ovat arvokkaimmat puulajimme.

    Lähtökohtana olisi aina mahdollisimman hyvä taloudellinen tulos, eli mahdollisimman runsaasti hyvälaatuista tukkia sisältävä puusato. Siitä muodostuu sopivasti vaihtelua myös metsäkuvaan ja maisemaan. Metsien monimuotuisuus olisi yksi hyötyjä.

    Koko Suomen aluetta koskevista tilastoista ei aina saa vielä kovin selkeää kuvaa metsiemme kuusettumisen etenemisestä. Esimerkiksi pohjoisin osa on viljavuudeltaan keskimäärin karumpaa, ja tiheät hirvikannat ovat siellä olleet riesana melko lyhyen aikaan, kun verrataan tilannetta maan eteläosaan.

    Kannattaa lukea Terve Metsä, Stora Enson Metsänlehti metsänomistajille 02/2012 sivut 10 ja 12. Otsikko ”Suomen metsät kuusikoituvat”:
    ”Metsäpinta-alastamme on mäntyvaltaisia metsiä 65 prosenttia.Kuusivaltaisten metsien osuus on vajaa neljännes ja koivuvaltaisten runsaat 10 prosenttia. Eteläinen Suomi on kuusikoiden luontaista aluetta, mänty hallitsee karumpaa ja kuivempaa pohjoista Suomea. Kuusikoistamme kertyy runsaasti puuta. Kuusen osuus vuotuisesta poistumasta on 32 prosenttia, männyn 38 ja koivun 30 prosenttia. Poistuma sisältää hakkuut ja metsään luontaisesti kuolevan runkopuun.”

    ”Kuusi ei näiden lukujen valossa vaikuta vielä hallitsevan metsiämme, mutta asian ydin piilee siinä, että kuusta on suosittu uudistusaloilla 2000-luvun alusta lähtien. Kuuselle uudistetaan jo yli puolet viljelyalojen pinta-alasta. Suomen metsät kuusikoituvat hyvää kyytiä”

    ”KUUSI OHJAUTUU LIIAN KARUILLE MAILLE”
    ”Puuntuottaja, emeritusprofessori Matti Kärkkäinen katsoo, että kuuselle uudistetaan liikaa. Syy on selvä: Kohtuuttoman suureksi päästetty hirvikanta.”

    hemputtaja 28.10.2012, 10:44

    ### ”KUUSI OHJAUTUU LIIAN KARUILLE MAILLE”
    ”Puuntuottaja, emeritusprofessori Matti Kärkkäinen katsoo, että kuuselle uudistetaan liikaa. Syy on selvä: Kohtuuttoman suureksi päästetty hirvikanta.”

    Lähetetty: 1 h, 21 min sitten
    lähettäjä: mehänpoika ###

    Mahdollista on, en kiellä, mutta ei myöskään olisi eka kerta kun innostutaan pelkkien arvelujen perusteella.

    Kyllä kait se Valtakunnan Metsien Inventointi vasta kertoo todellisen tilanteen.

    Varmasti on kuusen viljely lisääntynyt, kun tuosta niin rummutetaan. Mutta kuinka paljon ja onko tuolla todellista merkitystä.

    Itsellä käy mielessä taimitarhatkin. Miten olisivat onnistuneet suht. lyhyessä ajassa lisäämään kuusen taimien tuotantoa siten, että metsään riittää hirmuinen lisämäärä.

    Gla 28.10.2012, 15:26

    Niin, aiemmin uudistettiin liikaa männylle.

    Päivänselvää on se, että hirvikanta ohjaa uudistamista monissa tapauksissa huonoon suuntaan. Mutta kun kyse oli luonnonsuojelijoiden huolesta monimuotoisuuden kaventumisen suhteen, ei taloudelliset asiat siinä paljon paina.

    Silti edelleen merkitsevää on se, mitä puuta aukkoon syntyy. Ei se,mitä sinne istutetaan.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 74)
1 2 3 … 5 6 7 8