Keskustelut Metsänhoito Suomen luonnonsuojelijoihin ei luoteta

  • Tämä aihe sisältää 74 vastausta, 20 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 12 vuotta sitten 6 m3 toimesta.
Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 74)
  • Suomen luonnonsuojelijoihin ei luoteta

    Männä viikolla julkistettiin aika mielenkiintoinen tutkimus koko Euroopan mittakaavassa. Siinä kysyttiin ihmisten mielipiteistä, kuinka he suhtautuvat luonnonsuojelijoihin ja uskovatko he niiden väittämiin. Valitettavasti tuloksia ei uutisissa nähty ja luonnonsuojelijat varmaan toivovat, ettei koskaan nähtäisi.

    EN muista ulkoa kertalukasulla, mutta se meni jotenkin näin:

    Itävallassa uskotaan luonnonsuojelijoiden puheita 75 %
    Saksassa uskotaan……………………………………..68 ?
    Kaikissa Eu maissa usko oli kuitenkin yli 50 %.

    Seuraava kysymys on aina ilmassa. MIKÄ oli kansalaisten usko Suomen luonnonsuojelijoiden USKOTTAVUUTEEN ?

    Vastaus on: 28 %

  • jees h-valta

    Henkilökohtaisella tasolla osallistuminen metsästysharrastukseen veisi juuri sen ajan jota yleensä käytän metsänhoitoon kaikkein eniten. Eli syksyn viikonloput aina talveen asti. Siksi sen lopetinkin.

    MJO

    Kuitenkin haluaisit niiden, jotka hirviä vielä metsästää käyttäisivät kaiken vapaa-aikansa jouluun asti. Jotta hirvi kanta saataisiin romahtamaan?

    Itse olen pari syksyä aikanaan juossut hirvien perässä marras-joulukuun vaihteeseen, eikä todellakaan kiinnosta enää siinä vaiheessa.

    jees h-valta

    Jos on sitoutunut hoitamaan maamme hirvieläinkantaa kohtuullisten vahinkojen tasolle on sen vapaaehtoisesti silloin syytä tehdä. Eihän meidän metsänomistajien ole mikään pakko vuokrata maitamme pelkkään huvitteluun. Velvoite on myös muistettava.

    MJO

    Ei se ole mitään sitoutumista, se on kuitenkin monelle pelkkä vapaaehtoinen harrastus. Metsänomistajien ei ole pakko todellakaan pakko vuokrata maitaan kenellekään, mutta kuka sen hirvikannan pitäisi sitten kurissa?
    Monet metsänomistajat kuvittelevat, että pelkästään maattomat metsästävät. Tilanne on kuitenkin suuressa osassa seuroista, ettei jäseniksi pääse kuin ainoastaan maanomistajat tai heidän lähisukulaiset.

    Eli silloinhan alueen omat metsänomistajat pitävät hirvikantaa yllä, mutta siinäkin tapauksessa se on paikallisten metsänomistajien omatahto.

    Kantona

    Maamme luonnonsuojelijat ovat isojen kaupunkien keskustoissa majailevia käenpoikia joita maaseutu syöttää ja pitää hengissä. Siitä huolimatta ja siitä syystä he haluavat kaikki samaan jamaan.

    Siksi luonnonsuojelijat eivät ole uskottavia, he lentävät lentokoneella mielellään ja elävät juuri niin saastaisten alueiden keskellä kuin elää voi. Heidän kaupunkinsa laskevat valtavat määrät käsittelemätöntä ihmisulostetta luonnonvesiin syksyin keväin luvan perästä. Maalla asuvat osaavat elää luonnon kanssa vouhkaamatta, heidän tuliltaan ei avaruuteen näy jälkiä.

    mehänpoika

    MJO:lle metsästysmaan vuokraamisesta:

    Ei metsänomistajilla todellakaan ole pakkoa vuokrata maitaan hirviporukoille. Tämänsyksyinen hirvenpyyntilupien leikkaaminen kolmanneksella panee hyvin monen metsänomistajan harkitsemaan asiaa, sillä selvästi on tarkoituksena jo ennestään liian tiheiden hirvikantojen lisääminen. MMM:ssä ilmeisesti kukkii mielessä Hemilän työryhmän raportti kaupallisesta riistataloudesta, jonka toteuttaminen vaatisi tiheimpiä hirvikantoja.

    Mistään joukkoirtisanomisista ei ole näkynyt vielä merkkejä, joten jää taas kerran nähtäväksi, miten pahasti hirvilaskenta on nyt taas kerran metsässä. Kun hirvieläinten laskenta ja metsästys on samoissa käsissä, on mahdollisuus monessa vaiheessa virheen muodostuminen samaan suuntaan, yleensä alaspäin eli varman päälle ilmoittaen. Tämä voi näkyä hirvikolaritilastoissa lisäyksenä vuoden viiveellä.

    Tällaista tuottamuksellista ihmisten turvallisuuden vaarantamista tehdään siis jo hirvilaskennoissa. Se pitäisi ymmärtää tehdä rangaistavaksi teoksi. Jos nykyinen laki ei rangaistusta sellaisesta vaadi, pitäisi lakia pyrkiä heti muuttamaan.

    En ole kuullut luonnonsuojelijoiden milloinkaan vaatineen hirvikantojen lisäämistä metsästystä rajoittamalla. Ilmeisesti he ovat hirvestäjiä valveentuneimpia ja ovat huomanneet hirvien aiheuttavan metsiemme kuusettumista ja siten lajien ja monimuotoisuuden vähenemistä. Siitä tunnustus heille. Myös turveasioissa he ovat enemmän kuin oikeassa.

    MJO

    Tällaista tuottamuksellista ihmisten turvallisuuden vaarantamista tehdään siis jo hirvilaskennoissa. Se pitäisi ymmärtää tehdä rangaistavaksi teoksi. Jos nykyinen laki ei rangaistusta sellaisesta vaadi, pitäisi lakia pyrkiä heti muuttamaan.

    Noniin, siinäpä ehdotus. Jos metsästäjä/seura tekee havainnon hirvestä ja tekee siitä vapaaehtoisesti ilmoituksen hirvilaskentaan. Joutuisi siitä vastuuseen ja saisi siitä vielä rangaistuksen. (koska se ei mehänpoikaa miellytä) Nähtävästi olisi parempi jättää ilmoittamasta havainnostaan, kun ei ole silloin osallistunut koko laskentaan.

    En ole kuullut luonnonsuojelijoiden milloinkaan vaatineen hirvikantojen lisäämistä metsästystä rajoittamalla. Ilmeisesti he ovat hirvestäjiä valveentuneimpia ja ovat huomanneet hirvien aiheuttavan metsiemme kuusettumista ja siten lajien ja monimuotoisuuden vähenemistä. Siitä tunnustus heille. Myös turveasioissa he ovat enemmän kuin oikeassa.

    Jos et ole kuullut luonnonsuojelijoiden vaativan hirvikantojen lisäämistä. Tarkoittaako se automaattisesti sitä, että luonnonsuojelijat VAATIVAT hirvikantojen pienentämistä? Heitä taitaa huolettaa enemmän itse hakkuut?

    tamperelainen

    Luonnonsuojelun ja monimuotoisuuden kannalta nykyisen kokoiset suuret hirvikannat ovat tuhoisia.Rauduskoivu ja muut lehtipuut vähenevät uhkaavasti useilla alueilla ja juuri lehtipuuta pitäisi saada lisää.
    Suomalaisten metsästäjien ja luonnonsuojelijoden rehellisyyteen ja asiantuntemukseen en luota,vilpillisesti toimimalla menettää luottamuksen

    Kantona

    Lehtipuut, esim hieskoivu, eivät todellakaan ole vähenemässä muuten kuin massiivisten joukkotuhontojen vuoksi. Koko maamme arsenaali on varustettu juuri hieskoivun torjuntaan, varmaan tuo hikisyyteen viittaava nimimuoto aiheuttaa tuon hyljeksimisen, mikäpä muu voisi olla syynä, jollei Kullervon oppi yhä muhi joidenkin alitajunnassa.

    Hieskoivu on hyvä vaihtoehto kuusen ”pilaamille” alueille, kanta syntyy luonnostaan ja ainoa sen huono puoli on se, että se kasvaa isännälle edullisesti. Mikään muu taho ei sen myötä pääse rahastamaan metsänomistajaa ja se juuri on hieskoivussa se paha juttu.

    Halkopuuna mainio, energiapuuksikin nykyään taitaa sopia vai menevätkö kiljotiinin terät hieskoivun tyvellä tylsiksi.

    Uskomatonta, miten haapaakin ihannoidaan yli muiden. Se on puulaji muiden joukossa, tosi kiusallinen puu jos siitä haluaa päästä jostain syystä eroon, vielä kiusallisempi kuin hieskoivu, joka ylivuotisena, hyvin kuivaneena klapina niin somasti, kipinöimättä roihuaa keskuslämmitysuunissa ja saunan kiukaan alla. Ulkona voi sytytysvaiheessa tuntea sen hyvän savun hajun, joka vain koivusta lähtee. Sen tuoksun olen jo vuosikymmeniä sitten ottanut tupakin hajun tilalle ja uskon, ettei se minua ihan heti tapa. Siitä saa kutenkin siten niin harvoin nauttia, että vain sopivalla tuulella ja sopivassa paikassa sen nenäänsä saa aistittavakseen.

    Elekee hyvät immeiset tappako itteenne noin myrkyllisillä asenteilla vai ootteko te kaikki kaupunkilaisia

    tamperelainen

    Hieskoivun kasvattaminen ei ole metsätalouden kuningasajatus.Vasta kun seuraa hieksen kasvua kymmeniä vuosia huomaa kuinka huono tuotantopuu se on.Hieksen nopea alkuvuosien kasvu hämää.Pusikoiden kasvattaminen on helppoa mutta halpaa se ei ole.Kaupunkilaisissa ja perikunnissa tämän linjan kannattajia paljon Mottitalkoissa hies on lyhytkasvuisempi ,oksaisempi,moniväärempi,vaikeampi halkaistava kuin raudus.Olen kasvattanut kuivalla kankaalla hieskoivuja 40v,vieläkään niistä ei saa tukkipuuta,korkeintaan 3 kuitupölliä.Hirvet tuhovat raudustaimikoita ja paikoitellen siementä tuottava puusto katoaa.Raudus on koivujen kuninkaallinen

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 74)