Nmh:n kemeraa ei saa metsään jossa puiden keskilpm on yli 16 cm ennen harvennusta tai sen jälkeen. Ei tule Jh-vallan päätehakkuuhaavikoihin kemeraa, kun alikasvosrisuja ei lasketa keskilpm:aan eikä sitä aukkohakkuulle saa muutenkaan. Taimikonhoitoon kyllä ja siihen onkin tarpeen kun haapavesakko alkaa heti kohta kasvaa kunnolla kannoista ja lisääntyä juurivesoista.
Haapa on hyvä monimuotoisuuspuu. Voisi vuokrata haapametsiköitä monimuotoisuus-ja hiilinielukompensaatiokäyttöön, erit. cityvihreille päästöjen korvaamiseen. Haavikot kasvavat niin hyvin, että rahantuloa ei voi estää, kun hiilipäästömaksu on nykyään n. 100 €/tn. Pitäisi kysästä mm. Helsingin ökyvihreiltä miten sopisi kompensaatio , kun pääkaupungin puistotkin mennee pääosin rakennusmaaksi eikä uusien rakennusten pihoja peitä kasvillisuus vaan betonilaatat ja asfaltti.
No enpä ole väittänytkään että päätehakkuulle Kemeraa hakisinkaan. Mutta tässä aiemmin metsäkeskukselta tarkistin yhden alan harvennuksen kun siinä on päälajina h-haapa. Sieltä tuo tieto. Tosiaan, monimuotoisuusmetsää ja siksi en alkukesästä hakkuuta hyväksynytkään. Linnut kerkisivät pesimään ja nyt oli jo hiljaista. Elokuussa piti tulla mutta painetta tuntui olevan lehtipuukohteelle. Hienoa on että tarkka tavaran talteen otto, ei haaskata hyvää sellupuuta.
Aplille tuonne edelliselle sivulle että en aiokkaan tehdä mitään vaan haapa uudistaa itsensä ja kuusta olen pyytänyt kuskin jättämään alle kuitukoon jotta saadaan sekaan vähän havuakin.
Haavan itse itsensä uudistaminen on kyllä hämmästyttävän tehokasta ja kyllähän se siten myös kasvaa todella nopeasti sille mieluisalla kasvupaikalla.. Mökin metsätontilla on nyt itsestään uudistuvia haapoja lähinnä polttopuuksi tai energiapuuksi jonkin verran kasvamassa kun hirviongelmaa siellä ei ole niin ihastellu niiden kasvuvauhti..
Sinällään jopa hämmästyttävää kuinka vähäisellä hyödynnyksellä tehokas puulaji oikeastaan on. Luulisi jopa piiperoitten olevan ajamassa haapaa yhdeksi tuotantopuuksi muiden joukkoon tasavertaisena. Aina se luontoakin rikastuttaisi, kaunis puupeltonakin. Aika nopeaan voimakkaat oksahaarat tuo mukanaan linnun pesät koska latvus suojaa tehokkaasti ylhäältä päin uhkaa. Alkukesän hakkuu vain rajoittaa.
”Haavikot kasvavat niin hyvin, että rahantuloa ei voi estää, kun hiilipäästömaksu on nykyään n. 100 €/tn. ”
Jos metsä esimerkiksi haavikko kasvaa runkopuuta 15 kuutiota hehtaarilla, montako tonnia siitä on hiiltä? Hiilenmäärä vaihtelee puulajeittain vai vaihteleeko?
N. 1/2-osa puun massasta on hiiltä. Siitä voi laskea paljonko sitoo puu CO2:a. Kerroin taisi olla 3,7 (C:n ja CO2:n välinen). Maaperrään sitten lisää sen mukaan minkä verran karikkeesta jää maahan. Turvemaalla jää enemmän kuin kangasmailla.
Haapojen kasvatus ja osin korjuukin jäi paitsioon, kun tulitikkutehdas lopetti toimintansa. MG lopetti myös isojen haapojen oston; monimuotoisuuspuuksi ne jää. Joutaakin jäädä, kun ei kannata isoja haapoja myydä pilkkahintaan. Niistä voi tehdä mieluummin vaikka hirsirakennuksia. Arvokkaat haapalankut joita myydään mm. saunanlauteiksi ostetaan luultavasti Virosta tai muista naapurimaista.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.