Suomen ilmastotavoitteet ja metsät

Tämä aihe sisältää 12 vastausta, 9 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 tuntia, 54 minuuttia sitten Rane2 toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)

1 2

Suomen ilmastotavoitteet ja metsät

Lähetetty: 27.4.2025, 14:55
Merkitty: hiilinielu ilmasto

Ilmastopaneeli kertoo raporteissaan, että Suomi voisi saavuttaa vuoden 2030 velvoitteensa, mikäli hakkuut vähentyvät lineaarisesti vuodesta 2025 noin 62 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Taso on ollut noin 73 miljoonaa josta 11 milj. vähennys olisi 15 prosenttia.

”Suomella on mahdollisuus ryhtyä välittömästi maankäyttösektorin korjaaviin toimiin, joilla velvoitteissa epäonnistumisen taloudellisia riskejä mainehaittoineen voidaan pienentää. Maankäyttösektorilla on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia, joilla voidaan vahvistaa maankäyttösektorin nettonielua vuoteen 2030 mennessä. Tällä tavoin toisen velvoitekauden velvoitteet olisi mahdollista saavuttaa selvästi suuremmilla vuosihakkuilla kuin mitä tämän raportin SKE-62-skenaariossa on esitetty.”

Hallituksen tulisi nyt ryhtyä toimiin että nettonieluja myös tulisi. Esimerkiksi Metka-tuesta karsiminen ei tue tavoitetta ja metsitystuki tulisi palauttaa.

Osa metsänomistajista voisi saada puun sijaan tuloa hiilinieluyksiköistä ja tuottamisesta. Hiiliyksikkö- ja luonnonarvokauppaan alkaisi olla jo säädöspohjaa ja toimivia yrityksiäkin kuten Compensate ja Hiilipörssi. Sitä en tiedä onko maksavia asiakkaita.

https://ilmastopaneeli.fi//wp-content/uploads/2025/04/Ilmastopaneelin-raportti-1-2025-Arvio-Suomen-maankayttosektorin-tilanteesta-Tarkastelussa-EUn-LULUCF-velvoitekaudet-2021%E2%80%932025-ja-2026%E2%80%932030.pdf

PS. Pidetään metaani poissa tästä ketjusta. 😡

Tekijä
A.Jalkanen

Teema Metsänhoito

konstapylkkerö2 27.4.2025, 14:58

Ei kestä Suomen talous nyt tuota vähennystä. Maksut hiilen sidonnasta MO:lle ovat ihan hakusessa vielä. Niiden varaan ei voi mitään rakentaa.

A.Jalkanen 27.4.2025, 15:07

Kustannuksia tulee joka tapauksessa, jos EU-tavoitteet eivät muutu ja jos ilmastolakia toteutetaan jääräpäisesti. Joko hakkuiden alentamisen kautta tai sitä kautta että päästövähennyksiä joudutaan tekemään muualla kuin maankäyttösektorilla. Väitetään että ne ovat kalliimpia siellä muualla, mutta onko arviossa huomioitu kaikki kerrannaisvaikutukset ja onko metsähiilinielun hintana käytetty Tahvosen ale-mallia, sitä en tiedä.

Tahvosen malliin pari kommenttia.

Hinta 20 euroa per hiilidioksiditonni vaikuttaa alhaiselta verrattuna puun hintaan. Päästökauppaa ja puukauppaa käydään ja ehkä hintataso tulisi johtaa niistä, vaikka kauppa perustuisikin metsänomistajien tarjouksiin. Joku voisi ehkä myydä puuntuotostaan tasolla 50 euroa per m3?

”pohjoisella havumetsävyöhykkeellä puhtaasti ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta paras tulos voitaisiin saada aikaan avohakkuilla, hyvin pitkillä kiertoajoilla ja harvennuksista luopumalla.”

Tämä on vähän todellisuudelle vieras kombo. Harvennuksista ei varmaan kannattaisi luopua vaikka kohde olisi hiilinielukaupassa. Eikä ehkä mennä hyvin pitkiin kiertoaikoihinkaan, vaan silloin puhutaan ennemminkin jo luontoarvokaupasta.

Männikköä hoidettaisiin tehden niissä entistä lievempiä harvennuksia mutta useampia ja käyttäen hiukan pidempiä kiertoaikoja. Kuusikoissa ja koivikoissa normaali käsittely. Vuotuisesta todennetusta hiilen sidonnasta tulisi korvaus niin kauan kuin kohde on nielukaupassa mukana.

https://www.metsalehti.fi/uutiset/tutkimus-harvennuksia-optimoimalla-hiilensidontaa-kohtuuhintaan/#d22ca7cc

Metsäkupsa 27.4.2025, 15:32

Minun veikkaukseni on, ettei kukaan maksa mitään. Ei tule laskua, eikä sitä myytävääkään ole . Ilmastopaneeli on tyhjän huutaja ilmaan, katsotaan rauhassa miten tulee käymään.

R.Ranta 27.4.2025, 15:34

On syytä pitää aina mielessä, että matemaattinen todellisuus on toisinaan hyvinkin erilainen, kuin oletus tai arvelu lopputuloksesta. Metsäasioissakin tämä on syytä muistaa.

Tyypillinen esimerkki tästä arvelun ongelmallisuudesta on tarina shakkilauden keksijästä. Kuningas oli ihastunut keksintöön ja lupasi toteuttaa keksijän pyynnön. Keksijä pyysi, että kuningas täyttäisi pelilaudan, jossa on 64 ruutua, vehnänjyvillä siten, että ensimmäisessä ruudussa on yksi jyvä, toisessa kaksi ja seuraavissa aina kaksinkertainen määrä. Kuningas suoralta kädeltä lupasi täyttää (arvelemalla ilman matematiikkaa) keksijän pyynnön. Matemaattinen todellisuus vai oli sellainen, että siihen maailman aikaan ei löytynyt niin paljon vehnää, että lauta olisi saatu täyteen.

Siksi arvelujen suhteen on syytä olla hieman varovainen.

A.Jalkanen 27.4.2025, 15:38

Aika paljon on epävarmuutta ilmassa. Ei tiedetä mitä EU:n matopurkista vielä löytyy. Velvoitetaanko jäsenmaat tekemään hiilineutraaliuteen johtavat päästövähennykset joko maankäytössä tai muualla ja mitä keinoja se käyttää – pakotteita vai kannusteita.

mehtäukko 27.4.2025, 17:17

Koko hiilihomma on maailmanlaajuisesti haistapaskat-juttu. Miksi Suomen hallituksen piti mennä lupaamaan saavuttamattomia ja etu-ajassa, kun muutkaan eivät siihen pysty?

isaskar keturi 27.4.2025, 17:31

Siinähän käy kuten aina – kun Suomen kolkkapojat ja -tytöt on sakot maksaneet, perustetaan EU yhteisrahasto, josta maksetaan loppujen maksut…Suomi mukana maksamassa. Mitä maailmaa hyödyttää, että EU-maat maksavat toisilleen hiilimaksuja? Puhdasta anekauppaa, ilman todellista vaikutusta. Nyt vain pitäisi ottaa järki mukaan ja suhteuttaa talous ja talouskasvu maailman todellisiin mahdollisuuksiin.

A.Jalkanen 27.4.2025, 17:40

Yksi asia joka hämärtää hiilineutraaliustavoitteeseen pääsyn ajankohtaa on ulkomaankauppa. Jos esimerkiksi meillä entiseen tapaan olisi laajempi puun tuonti Venäjältä mahdollista, voisimme ulkoistaa maankäytön päästöjä halvalla sinne. Toinen toimiva tapa on temutus jossa kulutustavaroiden valmistuksen päästöt jäävät Kiinaan tai mistä nyt Temun tavarat kulloinkin tulevatkaan.

Kurki 27.4.2025, 20:07

Kustannuksia tulee joka tapauksessa, jos EU-tavoitteet eivät muutu ja jos ilmastolakia toteutetaan jääräpäisesti. Joko hakkuiden alentamisen kautta tai sitä kautta että päästövähennyksiä joudutaan tekemään muualla kuin maankäyttösektorilla.

Suomen vertailutason laskelma vuosille 2021..2025 Ruotsin kertoimella 1,11.

Ks linkki alla: Tämä kopiotu Hiilinielun sivulta 656/29.6.2024, 09:47 / Kurki Siis kolmelle vuodelle 2023, 2024 ja 2025 pitäisi metsämaan nielua saada yhteensä -58 Mt CO2-ekv eli vuotta kohti -19,3 Mt CO2-ekv.

Lasketaan vuoden 2023 metsänielu:

– hakkuusäästö 17,2 milj.m3 vastaa CO2-nielua 1,11*17,2= -19,1 Mt CO2.

– hakkuusäästön CO2-sidonnasta ei tarvise vähentää turvemaiden maapäästöjä +11,6Mt(CO2)+2,35Mt-ekv( CH4+ N2O) = +14,0 Mt CO2-ekv, kun päästöt ovat epävarmat.

– puutuotteista lasketaan n. -1 Mtn CO2-nielua.

Vertailutasolaskelma vuodelle 2023 puutuotteiden kanssa: -19,1-1,1= – 20,2 Mt CO2-ekv.

Eli vuosille 2024 ja 2025 jäisi vielä kurottavaa -58+20,2= -37,8 Mt CO2-ekv.

Eli jos vuosien2024 ja 2025 hakkuusäästö ja puutuotteet olisi 2023 luokkaa, niin vertailusasoa tulisi 2*20,2=-40,4 Mtn, joka riittäisi vaadittavalle vertailutasolle -37,8 Mtonnille.

Linkki: https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/metsien-hiilinielu/sivu/656/

Ruotsillahan ei ole juurikaan hakkuusäästöä, mutta näkyy vuoden 2021,-22,-23 CO2-vertailutasot olevan -40 Mtn/ luokkaa ja täyttävän reilusti vaaditun -35 Mtn/v. Ruotsilla maapäästöjä näitä vuosilta 8 Mtn-ekv/v, jotka mukana laskelmassa.

https://yle.fi/a/74-20140329

Kyllä Ruotsi osaa.

Panu 27.4.2025, 20:16

Heh, eikö ne ehdota ollenkaan fossiilisten käytön vähentämistä?