Muurame talot Ylitorniolta ja Kero hirsitalot kuusamosta ovat saaneet useiden vuosien sopimuksen talotoimituksista Ruotsin jällivaaraan.
Hyvä kun suomalainen puu kelpaa muuhunkin kuin sellukattilaan.
Kunhan nyt eivät sotkisi virolaisten kanssa laatua!
Kyllä ruotsalaisetkin osaavat vaatia laadukasta rakentamista.
Takavuosina eräs meitä lähellä oleva lasitusyritys kaappasi ison kerrostalotyömaan ikkunaurakan. Puunjalostusfirma teki karmit ja pokat, lasiliike laittoi ruudut pokiin.
Sopimus oli kolminkertaiset ikkunat neljän millin lasista. Firma laittoi kolmen millin lasit ja aukeamattomiin ikkunoihin keskimmäinen lasi 2 millinen.
Kuinka ollakkaan, jossain vaiheessa ikkuna tärähti niin, että se meni rikki ja vastaava mestari näki heti, että lasit liian ohuet.
Urakka meni uusiksi – ja sen seurauksena firma meni nurin.
Hoppas at vai miten tuo ruottiksi liene menikään.Itse olen rakentanu monenlaista tölliä.Saksassa olin 94-96,muista mikä ”niin sanottu talotehdas”tuli vastaan.Suomipomo kävi paikalla ja kerrottiin mitä vois tehdä toisin.Totesi että tehdään niin kuin minä sanon ja piste.Tehtiin talo ja lähettiin jälen lyöntiin.
Elikkä pitäis osata kuunnella”kenttää” eikä suin päin jystää jotain mikä ei toimi.Asiakastakin pitäisi osata kuunnella.
Itse olen aina mieltänyt kirvesmiehen ammattini asiakaspalveluksi.
Me pystytettiin sakemannille Korppoon saareen 450 neliön pyöröhirsihuvilaa. Oli vuoluhirrestä tehty reppava maja.
Ennen sinne lähtöä kehikon valmistaja piti esityksen mm. tapituksesta. Koottaessa havaitsimme, että tapit olivat suorastaan mitättömät tikut, jotka putosivat reikiinsä.
Toivottavasti huvila on vielä paikallaan, eikä tuulet ole sitä vieneet.
Tupa tehtiin siis vuoluhirrestä.
Taloyhtiöt käyttävät ämpäriurakoitsijoita pystyttämään talonsa.
Tällöin asennuksien suhteen ei tule vastuita.
Pitkää päivää ilman prosenttitunteja ja matkakorvauksia.
Ilman asennuksia niitä lauta – ja lankkukasoja ei osta kukaan.
Vironperälle firma ja sen kirjoille sällipojat hommiin.
Kero ”hirsitalot”,elementtejähän ne on.Ihan oma tyyli tehdä.Ja uskoisin että tuotanto pysyy kuusamossa,kuin myös ylitornion miehen tuotanto.Sen verran isoja kauppoja,että sutta sekundaa ei kannata lähteä viemään.
Hyvä, että sentään hirsipuolelta jää jotakin suomalaisten tehtäväksi.
Puisten seinä- ja tilaelementtien tuotannon olemme menettäneet suurimmalta osin Viroon, josta on tullut Euroopan suurin toimija sillä alalla.
Talopaketteja lähtee Virosta ympäri Eurooppaa aina Välimeren rannoille asti.
Se oli kyllä minulle viimeinen pisara, kun Suomen Luontokeskus Haltia rakennettiin jokunen vuosi sitten Espoon Nuuksioon saksalaisesta ja itävaltalaisesta kuusesta, eikä rakennuksen sisällä kerrota suomalaisesta metsätaloudesta juurikaan mitään.
Myös paljon julkisuutta saanyt, herrojen Vartian ja Pääkkösen Löyly sauna-ravintola Helsingissä puolestaan tehtiin enimmäkseen venäläisestä puusta.
Rakentamisessa jos missään laadunvalvonta on erityisen tärkeä.
Työaikanani työpaikalla rakennettiin aika voimakkaasti lisärakennuksia.
Työkokouksissa ja valvomisessa jäi pari tapausta erityisesti mieleen.
Asuintalojen remontissa tuli alihankkijalta kaikki väliovet.
Väliovien vaatimuksena oli kokopuurakenne. Sattumalta työmaalla jo paikallaan olleeseen oveen kävi joku terävä kulma jolloin oveen tuli reikä.
Esimieheni, joka oli työn vastaanottajana, ilmoitti työmaakokouksessa, että väliovet eivät ole vaatimuksen mukaiset. Toimittaja väitti vastaan.
Esimieheni otti sahan ja vielä muovissa olevan uuden oven. Hän sahasi kulmasta palan pois ja kaikki näkivät kenno-oven pahvineen – toimittaja oli hiljaa ja koko toimitus meni uusiksi.
Toinen tapaus tuli sattumoisin viimeistelyvaiheessa, kun kävelin laattatyömaan ohitse.
Työmaan vastaava sattui juuri paikalle, kun kaksi nuorta miestä asensi laattoja. Kova-ääninen ohje tuli asentajille:
-” SE ON SAMA MENNÄ KOTIIN NUKKUMAAN, JOS JÄLKI EI TUOSTA PARANE !
Kaverit alkoivat purkamaan tehtyä laatoitusta.
Vastaavan mestarin ammattitaito ja vastuuntunto ovat ratkaisevassa asemassa laadun suhteen.
Jos Löyly – saunaravintolan rakentamiseen ei ole suomesta löytynyt tarpeeksi laadukasta tai sertifioitua puutavaraa, niin lienee totuus siinä, että ei ole kunnolla etsitty.
Ei ole sanottu, mistä puulajista on kysymys, mutta ainakin männystä löytyy kyllä myös Lapin hitaastikasvanutta, jos sellaista haluaa.
Jos taas tarvitsee oikein hyvää mäntyä, joka kestää myös käytössä, lienee varma nakki hankkia sellainen tavara venäjältä.
Liian nopeasti kasvaneesta puusta ei tuollaista rakennusta kannata tehdä.
Jos taas tarvittiin Siperian lehtikuusta, niin paras laatu löytyy venäjältä todella hitaastikasvaneista lehtikuusimetsistä, joiden puu on niin raskasta, että sitä ei voi edes uittaa.
Suomalaisessakin rakennuskulttuurissa on ollut käytäntönä se, että huijataan niin paljon kuin pystytään.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.