Levytehtaat, sahat ja sellutehtaat joutuivat ostamaan ylihintaista puuta pitääkseen tehtaat pyörimässä ja saadakseen toimitussopimukset täytettyä.
Ylihintaista?
Firmojen kannattaisi myös sahaus siirtää halvemman kustanustason (palkat) Viroon ja Ruotsiin. Bonuksena vielä ettei näissä maissa ole koskaan katkaistu ventiä, kun ei ole beljakovilaista ay-liikettä.
Södra nosti peruskuusitukin hintaa jopa sata kruunua kuutiolta eli lähes 9 euroa. Näin kuusitukista maksetaan, läpimitasta riippuen, jopa 1 200 kruunua eli noin 105 euroa kuutiolta. Mäntytukin hinta nousi 70 kruunulla. Havukuidun hinta kohosi 50 kruunulla ja lehtikuitupuun 30 kruunulla kuutiolta. 3.9.2024
Havukuitupuun keskimääräinen, kuorenalainen tienvarsihinta ylitti Virossa syyskuussa 70 euroa kuutiolta.
Levytehtaat, sahat ja sellutehtaat joutuivat ostamaan ylihintaista puuta pitääkseen tehtaat pyörimässä ja saadakseen toimitussopimukset täytettyä.
Onko tietoa kuinka paljon ja kuinka pitkiä toimitussopimuksia on käytössä… taitaa mennä yrityssalaisuuden puolelle, mutta yleensä alalla? Pitkä toimitussopimus ilman hintojen sitomista tuotantokustannusten muutoksiin ja inflaatioon ei kuulosta järkevältä.
Teollisuus ostaa edelleen puuta korkealla hinnalla. Onko nyt siis odotettavissa enemmänkin sopeutuksia tai lopetuksia? Hakkuumäärien ennustetaan kuitenkin nousevan ensi vuonna ja samoin kantohintojen. Osan tuotannosta täytyy siis olla näilläkin hinnoilla kannattavaa.
Alan yritysten tilanteet varmasti vaihtelevat, mutta kiinnostaisi tietää kuinka suuri osa toimii ”pakkoraossa” ja kuinka kauan ts. mikä olisi metsänomistajan vastuullista käytöstä tässä kohtaa.
Alan yritysten tilanteet varmasti vaihtelevat, mutta kiinnostaisi tietää kuinka suuri osa toimii ”pakkoraossa” ja kuinka kauan ts. mikä olisi metsänomistajan vastuullista käytöstä tässä kohtaa.
Vanerin teko on niin työvoimavaltainen ala, että ei ole merkitystä maksaako puu 50€ tai 100€ kiinto. Kun ei rakenneta asuntoja ei vaneriakaan kulu. Teollisuus ei voi tehdä tuotteita vain varastoon.
Ruotsi pystyy kikkailemaan viennissä omalla valuutallaan, Eu:n mallioppilas Suomi ei. UPM:n metsäjohtaja valitti ainakin, että puun hinta on noussut tänä vuonna sietämättömälle tasolle. Tiedä sitten miten vaikuttaa tehtaiden pyörimiseen ja lopetuspäätöksiin.
Tilastotietoa työvoimakustannuksista. Suomessa työvoimakustannukset teollisuudessa olivat 28,70 € tunnilta, josta palkkojen osuus oli 21,70 €. Vastaavat luvut Ruotsista 40,90 ja 27,70, Saksassa 41,70 ja 32,60 ja Tanskassa 46,80 ja 41,20. Suomessa ja Tanskassa työnantajan maksamat sivukulut ovat alle 20 % palkoista, Saksassa 20-30 % ja Ruotsissa yli 30 %. Vain virossa kustannukset ovat pienemmät.
Eikö Suolahden tehdas ole toiminut jo pidemmän aikaa niin, että siellä tehdään vain viilutus? Viilut sitten pakataan rekkoihin ja viedään Pärnuun. Siellä tehdään sitten työvoimavaltainen liimaus ja ladonta sekä prässäys.
Suomessa Vammalassa toimii latvialainen Riga Wood edelleen, ilmeisesti kannattava tehdas vielä? Mutta ilmeisesti sielläkin tehdään vain viilut ja ne viedään sitten Latviaan liimattaviksi.
Nostokoukun palkoilla ei teollisuudessa tehdä vuoro töitä. Selluköpö tienaa vuodessa 80k€ ja tekee töitä 1620h/y. Eli brutto työtuntikulu on n. 100€/h, jonka työnantaja joutuu maksamaan.
Suomessa palkat ovat lähes 2-kertaiset Ruotsiin verrattuna ja tuonkin jälkeen Ruotsin kruunu on devalvoitunut vielä noin 10%.
Kaipolan tiedoitustilanteessa Anu Ahola kertoi ulkoisista tekijöistä, jotka vaikuttivat tehtaan alasajoon: 1. logistiikkakustannukset Näistä mieleeni tulevat mm. liikenteen polttoaineverot sekä vihreiden läpiajama EU:n rikkidirektiivi itämeren laivoille, jota ei sovelleta välimerellä mm. Italian vastustuksen vuoksi. 2. Energiaverot ja yleiset maksut Tästä mieleeni tulee mm. sähkövero, joka EU:ssa on oltava vähintään 0,5 euroa megawattitunnilta. Ruotsissa se on minimissään, siis 0.5 euroa, kun taas Suomessa teollisuuden sähkövero oli 7 euroa megawattitunnilta vuonna 2019 (ja on edelleen korkea, vaikka hallitus päättikin joistain kevennyksistä). Kaikkeen tulee päälle vielä 24% arvonlisävero – puunhankinta mukaanluettuna. 3. Palkkakustannukset Anu Aholan mukaan yksittäisen työntekijän työntekijän ansiotaso on Suomessa kilpailijoita korkeampi. Saksassa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 30 % vähemmän kuin Suomessa ja tekee 100 tuntia enemmän työtä vuodessa. Ja Ruotsissa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 40% vähemmän kuin Suomessa.https://areena.yle.fi/1-50608352
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.