Keskustelut Metsänhoito Suojelua – ei millekään

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 59)
  • Suojelua – ei millekään

    <p class=”western” align=”left”>Jatkuvan kasvatuksen malli luo kuusikon monotyypin, joka on lajistoltaan huomattavan köyhä. Talouspuolella jatkuvan kasvatuksen kasvumallit ovat mielikuvituksellisia. Otettu mallinteista, joiden tekijä on sen kieltänyt, jotta niitä ei ole tarkoitettu kuvantamaan harsitun metsän kasvua. Koealadataa olisi ollut käytössä, mutta se ei ole kelvannut. Olisiko siksi, koska lopputulema on negatiivinen, ja jatkuvan kasvatuksen palvelusektorilla tutkija saa taloudellista hyötyä? Luken koealat kertovat senkin, että jatkuvan kasvatuksen metsälöihin ei luontaisesti synny lehtipuusekoitusta. Kuusikon monotyypit ovat monimuotoisuuden suhteen heikkoja.</p>
    <p class=”western” align=”left”>Suomen metsissä ns. jatkuva kasvatus oli valtamenetelmä vielä 1930-luvulla, kunnes se 1950-luvulla kiellettiin. 5 miljoonaa hehtaaria oli sillä menetelmällä tehty vajaatuottoiseksi. Moderni jatkuva kasvatus on kuulemma parempi. Onko? Uusin tieto kertoo, että luontaisesti uudistetuista metsäaloista eteläisessä Suomessa on onnistunut ainoastaan 30 %! Mitä tämä tarkoittaisi metsätaloudelle, työllisyydelle ja kansantaloudelle, jos vastaava luku metsänuudistuksessa yleistettäisiin koko maahan?</p>
    <p class=”western” align=”left”>Tiede -lehdessä julkaistiin hiljattain artikkeli, joka muistuttaa tavasta tehdä tiedettä: Ensin päätetään lopputulos, ja sitten valitaan tutkimusasetelma, jolla siihen päästään. Lopputuloksena oli, että avohakkuut varttuneissa kuusikoissa vähentävät mustikkavarvikkoa, vähentävät metsämyyrien määrää, ja siten heikentävät monimuotoisuutta. Erityisesti väite myyrien määrästä oli hämmentävä. Varmaan jokainen metsänomistaja on tavannut myyrien aiheuttamia tuhoja. Miten tuhoja on niin paljon, jos myyriä ei avohakatuilla alueilla olisi? No, useimmiten näkyvimmät tuhot ovatkin peltomyyrän aiheuttamia – ei metsämyyrän. Oikeassa elämässä myyriä siis on, toisin kuin artikkeli antaa ilmeisen tarkoitushakuisesti ymmärtää.</p>
    <p class=”western” align=”left”>Väite mustikkavarvikoiden vähentymisestä avohakkuissa pitää luonnollisesti paikkansa. Nämä kuitenkin yleensä hitaasti palautuvat. Mutta, aika usein varttuneissa kuusikoissa kyse on metsiköistä, joissa mustikka ei kasva. Latvuskerros on sulkeutunut, maapohja kunttainen, sammaloitunut, ei varpuja tai muuta aluskasvillisuutta. Ja jos varpuja on, niin marjantuottoa ei enää niinkään. Tarvitaan myös valoa ja paisteisuutta. Valo ja paisteisuus ovat olennaisia hyönteisyhdyskuntien menestymiselle, joita avohakkuualueet synnyttävät. Puolueeton, ideologiasta vapaa tutkimus osaa ottaa tutkimuksen sisään erityyppisiä koealoja, ja tekee johtopäätökset riittävän suuren aineiston perusteella. Mikäli tutkimuksen koealat valikoitaisiin pelkästään paksusti kunttautuneista kuusikoista, jotka avohakattaisiin, kulotettaisiin, niin saataisiin Tiede -artikkeliin verrattuna täysin käänteinen lopputulos, jossa kaikkein harvinaisimpien eliölajien suojelutavoitteet täyttyisivät moninverroin paremmin avohakkuumenetelmällä.</p>
    <p class=”western” align=”left”>Missään vaiheessa ei ole ollut tilannetta, jossa jatkuvaa kasvatusta olisi voinut rehellisesti sanoa ekologisesti paremmaksi. Viimeisimmät uutiset avohakkuualoilta ovat tuoneet tietoa, että hakkuualan jättöpuuryhmiin on ilmestynyt ikimetsien lajistoa, kun lahoa, järeää puuainesta on ollut saatavilla paisteisella paikalla. Väitteet jatkuvan kasvatuksen paremmuudesta on enemmänkin haitannut ja jättänyt varjoonsa keskustelun monimuotoisuutta oikeasti edistävistä toimenpiteistä. Todelliset ongelmat ovat vanhojen metsien puute eteläisessä Suomessa, niiden pirstaleisuus, lahopuun ja palopuun vähäisyys. Jatkuva kasvatus menetelmänä ei paranna yhtäkään oikeaa ongelmaa. Avohakkuiden negatiivinen ekologinen vaikutus tulee enemminkin niiden alueellisen toteutuksen mittakaavasta kuin itse menetelmästä. Erikerrosrakennetta ja sekapuustoa voi suosia kasvatusvaiheessa, päätehakkuuseen saakka. Mikäli aarnimetsää haluttaisiin, niin sitä ei ole järjellistä tavoitella metsätalouden sisällä 150-200 vuoden kiertoajalle. Täyssuojelulle sikäli tarpeensa, mutta mielivaltaisesti sitä ei pidä lähteä ajamaan.</p>

  • Rane

    Tämä avohakkuukielto-aloite on tehty syötiksi julkiseen keskusteluun.Tällä on ollut tarkoitus estää luontoväen kritiikki FSC;n uusituilla kriteereilläkin jatkuvaa avohakkuumetsätaloutta kohtaan.Ulkomaillahan tätä keskustelua on käyty kärjekkäästikin,Suomessa ei ollenkaan.FSC:n ympäristökamarissa kriteereistä päättävät Birdlife,Greenpeace,Luontoliitto,Luonnonsuojeluliitto ja WWF-Suomi ovat ilmeisesti omaksi yllätyksekseenkin välttyneet täysin selittämästä miksi he edelleen jatkavat omassa sertifikaatissaan avohakkuiden suosimista.

    Ja on jopa mahdollista että tämä hämäykseksi tarkoitettu aloite menee läpi kun nämä 200 kansakunnan valiota sitä tarpeekseen pähkäilevät.

    Kurki

    Niin sehän aloite koskee vain valtion maita. Sen vuoksi itsekin sen allekirjoitin että saataisiin joku järki tuohon valtionmetsien hakkuisiin.

    Eihän tuossa ole kysymys pelkästään valtion metsien avohakkuiden kiellosta, vaan sen jälkeen on helpompi ajaa sitä yksityismetsiinkin. Valtio hakkaa keskenkasvuisia metsiään siksi, että valtion menot ovat olleet kasvussa julkisen sektorin perusteettomien palkankorotusten vuoksi. Mitään jaettavaa ei ole tullut 2008 jälkeen. BKT on alempi nyt. Kun BKT ei kasva ei ole mitään perustetta nostaa palkkojakaan.

    Suomen kestävysvaje 5..6 miljardia tulee yksin omaan julkisen sektorin perusteettomista palkankorotuksista vuoden 2008 jälkeen.

     

     

    Rane

    Valtion metsien avohakkuukiellon jälkeen seuraava vyörytys on Kuntien ja seurakuntien metsäomaisuus.Niiden siirtäminen suojeluun ja ”jatkuvaan” on helppoa koska niistä päättävät ihmiset jotka eivät omista metsää eivätkä niiden hoidosta mitään ymmärrä.Ja tietämättömyys on luontojärjestöjen propagandalle hedelmällinen alusta.Jo nyt  helpoin tapa tekeytyä paremmaksi ihmiseksi on vastustaa avohakkuita.

    Puuki

    FSC-sertifiointifirma on iso propagandan tekijä ja kerää rahat pois köyhiltä.  Nytkin uusia sertimääräyksiä on hiottu 4 vuotta kokoustamalla ja sen jälkeen uudet ohjeet menee kansainvälisen FSC-päättäjäporukan hyväksyttäväksi.  Mo:t kustantaa pääosin koko huvin koska metsien lisäsuojelun kustannuksia  ei korvata kantohinnoissa riittävästi.   Luonnonsuojelu ei sinänsä ole huono asia metsissä mutta sillä rahastaminen on, varsinkin kun sitä tekee täysin ulkopuoliset tahot.

    Visakallo

    FSC:n pohjimmaisena tavoitteena Suomessa lienee, että voidakseen tehdä avohakkuun, metsän pitää olla FSC-sertifioitu.

    nuori isäntä

    Rane on oikeilla jäljillä. Valtion avohakkuukielto -aloite on mediapeliä jolla keskustelu tuotiin medioihin sitä alustettiin erilaisilla jutuilla ja julkituloilla. Aloite heitti lisää bensaa liekkeihin ja juttuja mediaan jaettiin lisää suunnitelman mukaan. Näin otettiin media ja julkinen keskustelu haltuun. Hienosti pelattu. Jos halutaan keskustelu kääntää faktoihin tai metsänomistajien näkökulmasta suotuisaan suunnataan. Tulee tehdä jokin yhtä kova ulostulo suunnitellusti ja vielä fiksummin. Näin siis, jos halutaa, että päätökset nojautuva faktoihin wi mielikuviin. Enään ei riitä Marttilan lausunto joka julkaistaan vain MT:ssä tai, että Marttila soittaa jollekin yksittäiselle ministerille tai kansanedustajalle. Se ei ole edunvalvontaa. Ei ainakaan sitä mitä sen pitäisi olla 2020-luvulla. Keskustelu on jo myös kääntynyt kaupunkien ja seurakuntien metsiin.

    nuori isäntä

    MTK sössi jo metka valmistelun kommentoinninkin. Bioenergia ja Energiateollisuus riensi sen jälkeen kommentoimaan, että nyt ei tulossa hyvä. Pienkorjuun tukea ei saa poistaa, jos meinataan hyödyntää suomalaista haketta. Nyt täytysi edunvalvonnan herätä ja päivittää keinonsa ja osaamisensa nykypäivään ja se vaatimuksiin. No tämä meni nyt kyllä ohi tämän viestiketjun aiheesta. Pahoittelut.

    tamperelainen

    Seurakunnat on kyllä ”helppo nakki” Päättäjissä paljon ”hyväntahtoisia hölmöjä”.Kunnat voi olla vaikeampi juttu,niissä jo vähän osaamista ja oppositiota saattaa varsinkin maaseudulla olla päättävissä asemissa

    Haba

    Mtk ei ole puunmyyjien etujärjestö, eikä myöskään bioenergia eikä energiateollisuuskaan.
    Tuki vähentää kantohintaa ja kun ei ole kilpailua hinta vähenee sitäkin enemmän.
    Pystyyköhän kuntavaaleissa jotenkin vaikuttamaan kotimaisenhakkeen käyttöintoon?

    arto

    Kyllä meilläpäin hakerangasta kilpailevat ja hinta ihan hyvä ns roskapuulla. Innokkaimmat osti ajussa olevia kasoja. Samoin tekijöiltä tilasivat haketta ensivuodeksikin. Menivät lämpövoimaloihin ja haketoimittajille.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 59)