› Keskustelut › Metsänomistus › SUO

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 107)
1 2 3 … 6 7 8 9 10 11

  • SUO

    Lähetetty: 2.12.2012, 13:44

    ”Synkeäksi näytti tämä suo, jonka pinnalla vaihetteli mutaisia, rämeisiä aukkoja, sammaleisia mättäitä, karpalon kotoja, ja siellä ja täällä seisoi matala, kuihtuva koivu, alakuloisesti nyökytellen päätänsä iltatuulessa. Mutta keskeltä oli suo kaitaisin ja siinä maa myös naveampi ja kiinteämpi. Seisoi siinä lyhykäisiä mäntyjä sammaleisessa puvussa ja mättäillä tummanviheriäisiä, väkevästi hajahtavia juovuke-pensaita. Ja yli tämän taipaleen juoksi vaivaloinen tie suon toiselle rannalle, jossa taasen alkoi pimeä korpi.”

    Kukahan kirjailija näin mestarillisesti kuvasi suota?

    Ja sitten: Onko mitään todellista syytä tuhota luonnonsuojelullisesti mittaamattoman arvokkaita suoalueitamme turvetta nostamalla? Ja vaikka kuinka muka tehdään laskeutusaltaita, sun muuta, niin turpeen nosto pilaa järviä väistämättä.
    Turpeen osuus energian tuotannosta on vain 6-7%! Eikö osuus ole aika marginaalinen?

    Tekijä
    Leevi Sytky
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen 21.4.2013, 13:10

    Käykää lukemassa nettisivulta vaemman reunan linkistä

    Kirjoituksia ja tutkimuksia – Aleksis Kivi ja luonto.

    Viherkritiikkiä varten näkyy avatun uusi linkki osioon Metsäpolitiikka 30-vuotiaan ympäristöhallinnon kunniaksi.

    Ei niitä soita ilmeisesti suostrategiassakaan suositella ennallistettaviksi suuremmassa määrin. Ainoastaan suojelualueilla. Ojitusalueethan ennallistuvat itsekseen ilman mitään toimenpiteitä. Ainakin vesistöille olisi kai parempi olla sorkkimatta ns. kunnostusojituskelvottomia kohteita.

    Kun luette sitä Anto Leikolan kirjoittamaa juttua, miettikää tätä: miksi 1800-luvun lopulla oli Suomessa hirvi lähes sukupuutossa, mutta susia oli paljon. 7 veljestäkin joutui susilauman ahdistelemaksi.

    Miksi metsänriistaa oli paljon, vaikka metsät olivat tehokäytössä? Johtuiko se maaseudun asutuksen vähäisyydestä eli siis metsästyksen aiheuttama paine riistakantoihin oli kohtuullisen alhainen, koska metsästäjiä oli vähän. Saalis per metsästäjä oli kuitenkin suuri, kuten tuosta Leikolan jutusta ilmenee. Väkimäärähän oli varmaan nälkävuosiin (1860-luku) saakka melko vähäinen?

    Puun takaa 21.4.2013, 15:28

    Ikävänä realiteettina on vain se, että iso osa maaseudun vesiosuuskunnista on tällä hetkellä konkurssikypsiä. Maksujen korotukset ovat johtaeet vedenkulutuksen vähenemiseen entisestään, ja viemäriverkostoihin joudutaan johtamaan puhdasta vettä, ettei jätevesipumppaamot ja pitkät linjat jämähdä tukkoon käytön vähäisyyden takia. Suomen maaseudulla muhii huonon ympäristöhallinnon aikaansaama miljardiluokan aikapommi.

    6 m3 22.4.2013, 09:24

    Leevi, yleistin kommentissani, niinkuin täällä on tapana tehdä.
    Tuomitset turpeennoston, muttet ehdota mitään muuta tilalle.
    Puun käyttökin turpeen korvaamiseen näyttää tökkivän pahasti.

    Tuo viittauksen Vihreisinkiin oli yleistämistä, tuota vihertymistä on tapahtunut Keskustan ja Perus-Suomalaistenkin riveissä.
    Mistä se sitten johtuu?
    Oma tulkintani on että kalastellaan ääniä yli puoluerajojen.

    Jollain sitä energiaa on tuotettava, sähköä ja lämpöä.
    Niiden tuottokin kulkee nykyään käsikädessä. Millä sinä haluat tuotettavan sähköä? Ydin-, kivihiili- vaiko vesivoimalla?
    Vaiko korvataanko tuo kaikki tuonnilla?

    Timppa 22.4.2013, 11:08

    Vesistöjen puhtaus on kyllä erittäin tärkeää. Vuosikymmenten kuluessa niiden laatu on parantunut.

    Turpeen käyttö on ilmiselvässä ristiriidassa vesien suojelun kanssa. Jos riittävän haitatonta turpeennostoa ei voi harjoittaa, niin sitten on energiaa saatava noista edellä mainituista energialähteistä.

    Valitettavasti turpeen osalla luonnonlait tullevat vastaan, kuten tuolla edelläkin totesin. Sääli, sillä soitahan Suomessa riittää ja uutta turvetta syntyy vuosittain.

    Pähkäilijä 22.4.2013, 14:28

    Noiden soiden ennalistamisen suhteen on sinänsä koomista että mihin ajankohtaan tähdätään. Alunperinhän se on ollut järvi. Vielä monen metrin syvyydestä suolta löytyy sinne vuosituhansien saatossa kaatuneita rantapuita joten se on ollut myös metsä kunnes vesi on noussut tarpeeksi ja metsäkin on kuollut.

    Soilta tulee valumia, mutta niitä tulee myös rauhoitetuilta soilta joka usein tuntuu unohtuvan. Turvesoilla on sentäs jonkinnäköiset valuma-altaat nykyisin, mennävuosituhannella menivät liikaa hälläväliä tyylillä ja yleensäkin luottamuksen voi menettää vain kerran.

    6 m3 22.4.2013, 18:36

    Siis lisaa ydinvoimaloita? Lisaa koskia valjastetaan sahkon tuottoon.Lisaa tekoaltaita ympari Suomen. Todellista ympariston suojelua? Jos turpeen ja puun kayttoa lisattaisiin lampolaitoksissa, samalla voitaisiin lisata lauhdesahkon tuottoa. Eiko se olisi todellista lahienergiaa? Vahentaisi riippuvuutta tuonnista? Lisaisi energia omavaraisuutta? Ja tyollistaisi?

    Timppa 22.4.2013, 19:00

    On keksitty sellainenkin laite kuin maalämpöpumppu. Eihän sillä tietysti kaikkea energiatarvetta kateta. Optioita sen käyttöön on kuitenkin paljon harvaanasutussa Suomessa. Kysessä on saateeton energialähde, joka tottakai vaatii vähän sähköenergiaa, mutta ei muuten aiheuta mitään ympäristöhaittoja. Esimerkiksi sen toteuttamasti kannattaisi tukea mieluummin kuin epävarmaa ja ympäristöhaittoja aiheuttavaa tuulisähköä.

    Sähköä saadaan tulevaisuudessa kaikenlaisista jätteistä ym.

    Energiapolitiikassa on pahinta se politiikka. Esimerkiksi tuulisähkön tukemista rajusti saattoi olla edesauttamassa Mauri Pekkarisen kotikaupungissa toimiva alan tehdas. Voi tietysti olla niinkin, että olen väärässä.

    Turvetta tyrkytettiin Kepun valta-alueiden työllisyyden tukemiseksi. Ja tottakai Valtion omistaman Vapon tukemiseksi. Maalämpöpummpujen tekijöillä ei taida olla tuollaisia sponsoreita. Puuenergiaa tuetaan Valtion kemeratuilla, vaikka sen pitäisi kilpailla aidosti metsätalousmaassa muiden energialähteiden kanssa.

    6 m3 22.4.2013, 19:20

    Maalämpöpumppu tarvitsee toimiakseen sähköä.
    Sen sähkön tuottaminen on siis hyväksyttävämpää ydinvoimalla.
    Vaikka uusimman ydinvoimalan rakentamisessa on ollut puutteita turvallisuuteen liittyvissä asioissa.

    Maalämpö ei ole kaikistellen käytettävissä taajamissa. Kajaanissa lämpökaivon poraaminen vaatii luvan. Lupa ei välttämättä heltiä, jos tontti on kaukolämpöverkoston alueella.

    Tuulivoima, rakentaminen on kallista, vääjäämättä nostaa sähkön kuluttaja hintaa.

    Aurinko voima sitten, kesällä saadaan lämpöä ja sähköä. Entäs talvella?

    Timppa 22.4.2013, 19:36

    Tosiaan se maalämpöpumpun asentaminen taajamissa vaatii usein luvan. Sillä pyritään tukemaan sähkön/kaukolämmön yhteistuotantoa. Onko se sitten lopulta järkevää energiapolitiikkaa. siihen en osaa ottaa kantaa. Ongelma on usein se, että se politiikka sotkee järkeviä ratkaisuja.

    Olen kyllä sitä mieltä, että lämpöä maasta niin paljon kuin saadaan. Mieluummin tarvittava lisäsähkö kivihiilellä, jos turpeen otto saastuttaa vedet eikä muita tuotantotapoja löydy. Puhtaat vedet on niin suuri arvo, ettei sitä saa turmella.

    Puutakaan ei kannata polttaa. Kyllä toivottavasti sen tulevaisuus on laajassa polttoaine- ja kemikaalituotannossa. Kannattaa huomata jo nytkin kemianteollisuuden merkitys Suomen kauppataseelle ja kansantaloudelle.

    6 m3 22.4.2013, 21:07

    Juuri noin. Turvetuotannossa muistellaan menneita synteja. Ajat muuttuu, tuotanto kehittyy. Menetelmat paranevat kokoajan.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 107)
1 2 3 … 6 7 8 9 10 11