› Keskustelut › Metsänomistus › SUO

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 107)
1 2 3 4 5 … 9 10 11

  • SUO

    Lähetetty: 2.12.2012, 13:44

    ”Synkeäksi näytti tämä suo, jonka pinnalla vaihetteli mutaisia, rämeisiä aukkoja, sammaleisia mättäitä, karpalon kotoja, ja siellä ja täällä seisoi matala, kuihtuva koivu, alakuloisesti nyökytellen päätänsä iltatuulessa. Mutta keskeltä oli suo kaitaisin ja siinä maa myös naveampi ja kiinteämpi. Seisoi siinä lyhykäisiä mäntyjä sammaleisessa puvussa ja mättäillä tummanviheriäisiä, väkevästi hajahtavia juovuke-pensaita. Ja yli tämän taipaleen juoksi vaivaloinen tie suon toiselle rannalle, jossa taasen alkoi pimeä korpi.”

    Kukahan kirjailija näin mestarillisesti kuvasi suota?

    Ja sitten: Onko mitään todellista syytä tuhota luonnonsuojelullisesti mittaamattoman arvokkaita suoalueitamme turvetta nostamalla? Ja vaikka kuinka muka tehdään laskeutusaltaita, sun muuta, niin turpeen nosto pilaa järviä väistämättä.
    Turpeen osuus energian tuotannosta on vain 6-7%! Eikö osuus ole aika marginaalinen?

    Tekijä
    Leevi Sytky
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • hemputtaja 13.12.2012, 10:09

    ### Turvemaiden alan kertominen on jossain määrin turhaa, koska suuri osa niistä on muutettu talousmetsiksi tai pelloiksi.

    —snip—

    Lukuja soiden ja muidenkin elinympäristöjen tilasta löytyy http://www.luonnontila.fi sivustolta:
    http://goo.gl/TpHT5 Sisältöä on muokattu
    Lähetetty: 11 h, 24 min sitten
    Lähettäjä: jabe ####

    Kirjoittajan alkulause kertoo missä mennään. Ei näytä olevan halua tajuta edes perusasiaa. Tyypillinen viherhömppä käytöskaava.

    Turvemaa on turvemaata oli siinä ojat eli ei. Sama koskee peltoa. Suo siellä on alla, ellei ole kydötetty pohjia myöten, aikanaan.

    Tiedot hankkii joltain viherliikkeen propagandasivustolta, vaikka samat löytyisivät mm. Metsätilastollisesta vuosikirjastakin Metlan sivuilta. Sieltä ne on useimmiten kopsailtu noihin viherjengienkin sivustoille ja ryhmitelty ”jalojen” tarkoitusperien mukaisten ”tietoiskujen” aineistoksi.

    jabe 13.12.2012, 10:36

    No sen verran voin toki myöntää että onhan se hyvä tietää paljonko niitä soita, korpia ja rämeitä on alunperin ollut, jotta voidaan laskea paljonko on jäljellä alkuperäisestä, ja paljonko on suojeluprosentti alkuperäismääristä.
    Mutta kyllä niiden peltojen tai kankaiksi muuttuvien ojikkojen merkitys suoluonnolle on aikas olematon. Ja kyllä se turve sieltä myös ajan kanssa lahoaa pois, ellei alueen vesitalous palaudu ojitusta edeltävään tilaan.

    http://www.luonnontila.fi on valtion ylläpitämä sivusto, yhteistyötahoina mm. METLA ja Metsähallitus.

    Sivun mukaan (joskin merkitty alustavaksi aineistoksi) suojeluprosentit ovat: Hemiboreaalisella vyöhykkeellä 5,4%, Etelä-Boreaalisella 3,7%, Keski-Boreaalisella 7,2% ja vasta Pohjois-Boreaalisella(Lapissa) 13,6%.
    http://goo.gl/D9tlz

    Eli onhan soiden suojeluprosentti nyt toki etelässä isompi kuin metsien, mutta ei silti mitenkään erityisen suuri, eikä riittävä millään mittarilla mitaten.
    Lisäksi on hyvä muistaa että suuri osa suojeltujenkin soiden reunoista on ojitettu, ja reunametsät ja valuma-alueet ovat usein ojitettua talousmetsää, mikä vaikuttaa ainakin jonkin verran avosuonkin tilaan, sekä tietysti avosuon reuna-alueiden puustoisten suotyyppien luonnontilaan. Suurin osa rehevistä suotyypeistä onkin muutettu pelloksi tai vähintään ojitettu talousmetsäksi, mikä on tehnyt näistä luontotyypeistä hyvin uhanalaisia.

    Soidensuojelun tarve onkin suurin lapin eteläpuolisessa Suomessa, joskin toki pohjoisessakin tulee katsoa ettei harvinaisia suotyyppejä tuhota tai luontoarvoiltaan arvokkaita soita tuhota.

    (Metsälehden artikkelia en ole lukenut, toivottavasti sieltä löytyy muitakin lukuja kuin turvetuotantoa palvelevia. Olen vain vuosien aikana huomannut että useimmat artikkelit suoteeman ympärillä ovat joko luonnonsuojelua tai turvetuotantoa palvelevia, harvemmin kerrotaan kaikki faktat ja selvitetään eri näkökantoja)

    Pähkäilijä 13.12.2012, 15:45

    Jabe kirjoitti

    Eli onhan soiden suojeluprosentti nyt toki etelässä isompi kuin metsien, mutta ei silti mitenkään erityisen suuri, eikä riittävä millään mittarilla mitaten
    ################

    Täysin riittävä kun mittarina käytetään omavaraista energiantuotantoa. Liikaa suojeltu jos mittarina käytetään kivihiilen polttoa maassamme turpeen tilalla.

    Korpituvan Taneli 13.12.2012, 16:24

    Pähkäilijä:
    ”Täysin riittävä kun mittarina käytetään omavaraista energiantuotantoa. Liikaa suojeltu jos mittarina käytetään kivihiilen polttoa maassamme turpeen tilalla. ”

    Näin on!

    Jabe ei nyt taida kuitenkaan olla oikein kartalla Etelä-Suomenkaan suoasioista.
    Etelä-Suomessa on suuria alueita, joissa suota ei ole kovin paljon koskaan ollutkaan. kun sitten se paikkakunnan ainoa suo on tehty sata tai kaksisataa vuotta sitten pelloksi, niin suojeluprosentti on sen paikkakunnan soiden osalta pyöreä nolla.
    Koita nyt ymmärtää että suota voi suojella vain siellä missä soita on. Pohjois-Suomessa jossa suota on paljon, siitä riittää Suojeluunkin sitten.

    Pohjois-Satakunnan ja Eteläpohjanmaan eteläisten osien runsaasta suoluonnosta on suojeltu tuhansin hehtaarein. On esim. Kauhanevan kansallispuisto ja Lauhanvuoren kansallispuiston alueellakin on karujen kankaitten väleissä laajoja suoalueita. Sitten on soidensuojeluohjelmaa yms.
    Se että on tosiaankin ollut mahdollista suojella näinkin paljon on se etteivät täkäläiset suot lähikään kaikki ole olleet metsäojitukseen kelvollisia, saatikka sitten pelloksi. Turvesoiksikin niistä riittäisi, vaikka esim Sikärämäkän kirkkonakin käytetty suo säästettäisiinkin. Muuten, ei kaikista soista oikein ole turvetuotankoonkaan.

    Pitää muistaa ettei koko Suomea voi museoida.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jabe 13.12.2012, 22:39

    Ihan hyvä muistuttaa siitäkin että soistuminen todella on ollut erilaista eri osissa maata. Lapissa ja pohjanmaalla on eniten suota, kaakkois-suomea kohtia kokoajan vähemmän.
    Ja etelässä tosiaan soiden muuttaminen pelloiksi tai talousmetsiksi on ollut aktiivisinta.
    Sen takia juuri siellä pitäisi kaikki vähänkin luontoarvoja sisältävät suot säilyttää, ja ennallistaa niitä aloja joista vielä voi suota tulla. Kyllä siellä eteläisimmässä suomessa niitä suojelemattomiakin soita on jäljellä, ja tietysti kun olisivat lähellä asutuskeskuksia niin mieluusti joku ne turpeet kaivaisi niistä ylös ja myisi.

    Pohjanmaan parhailla suoalueilla on toki jopa paljon luonnontilaisen kaltaisia avosoita, suojeltujakin monia. Mutta en minä niitä suojelemattomiakaan parhaimpia soisi savuna ilmaan poltettavan, kyllä niitä vähämerkityksisiäkin on runsaasti samoilla alueilla.

    Itse sanoit että kun etelässä ei ole paljoa soita ollut, niin ei voi paljoa suojellakaan. Samalla linjalla ajatellen niissä pitäjissä missä suota on siunaantunut paljon, niitä pitäisi myös suojella paljon.

    Ja loppukaneetiksi, luonnon elinympäristöjen suojelu ei meistä luontoharrastajista ole verrattavissa museointiin, vaan nimenomaan tavallisten palveluiden ylläpitoon. Ne eivät ole muistoja menneiltä ajoilta, vaan nykypäivän virkistyskohteita, jolle osataan antaa arvoa tulevaisuudessakin.

    Eikä kymmenen, tai kaksikymmentäkään prosenttia muuten ole ”kaikki”

    Pähkäilijä 14.12.2012, 10:03

    Soiden kuivatus lienee seuraava askel kasvihuonekaasujen vähentämisessä. Monet suot tuottavat metaania todella paljon ja kuivaamalla saadaan metaanipäästöt kuriin. Sama ongelma on Siperiassa ikiroudan sulaessa.

    http://www.lut.fi/fi/green-campus/vihreat-tutkimukset/sivut/turvetuotannonkasvihuonep%C3%A4%C3%A4st%C3%B6j%C3%A4voidaanpienent%C3%A4%C3%A4rajusti.aspx

    Joten pohjanmaalta seuraavat 100 000 hehtaaria turvesoiksi auttaa asiaa kummasti.

    jabe 14.12.2012, 10:25

    Edellisen viestin linkki toimivassa muodossa:
    http://goo.gl/DbwzU

    Pähkäilijältä oli kuitenkin mennyt asiat hieman sekaisin, tuossa linkissä ei puhuta runsaasti metaania päästävistä soista, vaan hiilidioksidia päästävistä, eli ojitetuista turvemaista. Niitähän on paljon, ja oikeasti jos on avosuo-osuuskin pääosin ojitettu, niin yleensä luonto-arvojakaan ei kovin paljoa ole. Niinpä ne tosiaan sopisivat hyvin siinä mielessä turpeenottoon. Ja toivoisin että niitä myös enenevässä määrin siihen käytettäisiin
    Vesiensuojelu on toki sitten vielä yksi mahdollinen este, mutta sen lisäksi kannattavuus voi olla ongelma, turpeen paksuus on pienempi, ja alueen laajuudetkin pienempiä, kuin isoilla avosoilla, jotka turvetuottajia enemmän houkuttelevat.
    Toivottavasti kuitenkin sen verran kannattavuutta löytyy, että turpeenotto saadaan jatkossa pidettyä näillä jo valmiiksi ojitetuilla alueilla.

    Aukusti 14.12.2012, 14:45

    Nyt EU: ssa suunnitellaan turvemaiden pellonraivauksen , jopa entisten turvepeltojen muokkauksen kieltämistä. Koko tilan tuet kiellettäisiin, mikäli suopohjaisia peltoja viljellään. Sehän tietäisi lopetusta tiloille.

    Toivottavasti nämä vihreiden ajamat typerät esitykset eivät mene läpi. Kuten surullisenkuuluisa ”rikkidirektiivi”, mistä nyt aiheutuu valtavat kustannukset teollisuudelle.

    ”Voihan vihreät” = kirosana !

    Leevi Sytky 14.12.2012, 14:59

    Rikkidirektiivistä saamme olla onnellisia ympäristön suojelun kannalta katsottuna. Väestön liikakasvun kannalta taas ei, sillä direktiivi säästää ihmishenkiä aika lailla. ( Uutisten mukaan.)

    6 m3 14.12.2012, 15:40

    Rikkidirektiivi toteutuessaan vie myös Talvivaaran tuotosten kuljetukset mahdollisesti Murmanskiin.
    Kokkolan sataman laivarahdista lähtee puolet pois jos kaivosteollisuuden kuljetukset siirtyvät kulkemaan Venäjän kautta.
    Tuo on muunmuassa niitä kerrannaisvaikutuksia joita joidenkin mielestä ei ole olemassakaan.

    Ei kuulu kyllä suo teemaan mitenkään, vaan tuohon rikkidirektiiviin.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 107)
1 2 3 4 5 … 9 10 11