Keskustelut Metsänomistus SUO

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 107)
  • SUO

    ”Synkeäksi näytti tämä suo, jonka pinnalla vaihetteli mutaisia, rämeisiä aukkoja, sammaleisia mättäitä, karpalon kotoja, ja siellä ja täällä seisoi matala, kuihtuva koivu, alakuloisesti nyökytellen päätänsä iltatuulessa. Mutta keskeltä oli suo kaitaisin ja siinä maa myös naveampi ja kiinteämpi. Seisoi siinä lyhykäisiä mäntyjä sammaleisessa puvussa ja mättäillä tummanviheriäisiä, väkevästi hajahtavia juovuke-pensaita. Ja yli tämän taipaleen juoksi vaivaloinen tie suon toiselle rannalle, jossa taasen alkoi pimeä korpi.”

    Kukahan kirjailija näin mestarillisesti kuvasi suota?

    Ja sitten: Onko mitään todellista syytä tuhota luonnonsuojelullisesti mittaamattoman arvokkaita suoalueitamme turvetta nostamalla? Ja vaikka kuinka muka tehdään laskeutusaltaita, sun muuta, niin turpeen nosto pilaa järviä väistämättä.
    Turpeen osuus energian tuotannosta on vain 6-7%! Eikö osuus ole aika marginaalinen?

  • 6 m3

    Hyvat perusteet Aukustilta kannalleen. Aloittaja kyvyton/haluton vastaamaan? ”Syo sarkea, se kasvattaa jarkea”?

    capo

    Leevi, se liittyy siihen, etta valas on nisakas eika kala. Liha todellakin maistuu lihalle ja nayttaa silta.
    Norjan kalatoreilla valasta myydaan ihan avoimesti. Asiassa on tietysti tama uhanalaisuusaspekti, sita kun ei kasseissa viljella.

    capo

    Leevi, se liittyy siihen, etta valas on nisakas eika kala. Liha todellakin maistuu lihalle ja nayttaa silta.
    Norjan kalatoreilla valasta myydaan ihan avoimesti. Asiassa on tietysti tama uhanalaisuusaspekti, sita kun ei kasseissa viljella.

    Korpituvan Taneli

    6 m3:
    ”Jos turpeen ja puun kayttoa lisattaisiin lampolaitoksissa, samalla voitaisiin lisata lauhdesahkon tuottoa. Eiko se olisi todellista lahienergiaa? Vahentaisi riippuvuutta tuonnista? Lisaisi energia omavaraisuutta? Ja tyollistaisi? ”

    Hiukan heittää häränpyllyä energiakäsitteet.
    Lauhdesähkön tuotantoa ei pidä lisätä missään muodossa, vaan ns vastapainevoimaa.

    Lauhdesähkö = Tuotetaan vain sähköä ja loput, noin 60% lämmöstä ajetaan vesistöön. Ei ole isossa mittakaavassa edes mahdollista kuin meren rannalla.

    Vastapainevoima = Tuotetaan sähkö niin, että lauhduttimissa kiertää kaukolämpövesi tai sitten jälkihöyry käytetään teollisuuden prosesseissa. Hyötysuhde kokonaisuudessaan yli 90%, vaikka sähkön osuus hiukan tippuukin.

    Terveisin: Korpituvan taneli

    Korpituvan Taneli

    Timppa:
    ”On keksitty sellainenkin laite kuin maalämpöpumppu. Eihän sillä tietysti kaikkea energiatarvetta kateta. Optioita sen käyttöön on kuitenkin paljon harvaanasutussa Suomessa. Kysessä on saateeton energialähde, joka tottakai vaatii vähän sähköenergiaa, mutta ei muuten aiheuta mitään ympäristöhaittoja. Esimerkiksi sen toteuttamasti kannattaisi tukea mieluummin kuin epävarmaa ja ympäristöhaittoja aiheuttavaa tuulisähköä. ”

    Tuulisähkön ja määlämmön vertailu ontuu, tuulella sentään tuotetaan sähköä, mutta maalämpö vain kuluttaa sitä.

    Maalämpö on yksi sähjkölämmityksen muoto, toki niistä se energiataloudellisin. Sen suosiminen kuitenkin vain pahentaa sähkötehon huippuja, joka on se juuri se ongelmakohta. Erityisesti ilmalämpöpumput ovat tässä suhteessa tuhoisia.

    Tuulivoima on tosiaankin on vähän ongelmallista. Sähkö kun pitää tuottaa juuri silloin kun se kulutetaan ja toisaalta kuluttaa juuri silloin kun se tuotetaan.
    Koskas on talven pienimmät tuulet? Nimenomaan povilla pakkasilla, sähkönkulutuksen huipun aikaan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    6 m3

    Taneli huom.
    Käytin yleisesti käytössä olevaa nimikettä, jolla tarkoitetaan lämmöntuoton ohessa ”synnytettävää” sähköä.
    Tavan pulliaiselle nuo kertomasi nimikkeet ovat pelkkää hepreaa.

    jees h-valta

    Tämä Tanelinkin huomioima maalämpölaitteisto on tosiaan kuluttava ei mitään tuottava laite. Kompressorillahan sitä sitten siellä puristellaan ja se kuluttaa sähköä. Kuten moni muu laitteen sähkövempain. Ja rehellinen (ilman laitefriikkeilyä) tehtävä laskelma ei kovin mairittelevaa kuvaa sen pitkäaikaishyötysuhteesta anna.
    Joku aurinkoenergiapkt. voi joskus jopa hyödyltään keritä tikkaamaan plussaa ennen hajoamistaan mutta maalämmön kanssa vähän siinä ja siinä. Ainakin huoltoreissuja tuppaa väliin ja ne ei ole halpoja. Myös kompuran käyttöikä edelleen rajallista laatua. Jotku laitevalmistajat jopa ilmoittaa tuntimääriä tai käynnistysmääriä joita se kestää. Edelleen talon edullisin lämmitys on klapilämmitys oman metsän ”jätepuulla”. Jota voi kerätä vaikka sieltä suolta niitä männyn näreitä.

    6 m3

    Männyn näreitä? Kuusen ja männyn risteymä?

    jees h-valta

    Kitu-vaivais tai mitä ne nyt kellekkin ovatkin.

    Aukusti

    Ei ole Aukusti syönyt suolasärkeä. Lapsena söin merilohta, sillä sitä kalastettiin syksyisin verkoilla ja suolattii puutynnyreihin. Kun lohen nousu loppui Isohaaran patoon niin sitten syötiin siikaa, harjusta, haukea, ahventa, madetta ja muikkua. Joskus kaupasta ostettua silliä ja silakkaa.

    Nykyisin syön pääasiassa norjalaista lohta, koska kotitarve- kalastaminen on ollut vähäistä.

    Särki on todella mainettaan parempaa mausteliemessä purkitettuna. Kilpailee hyvin muikun, siian ja taimenen kanssa.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 107)