Keskustelut Metsänomistus SUO

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 107)
  • SUO

    ”Synkeäksi näytti tämä suo, jonka pinnalla vaihetteli mutaisia, rämeisiä aukkoja, sammaleisia mättäitä, karpalon kotoja, ja siellä ja täällä seisoi matala, kuihtuva koivu, alakuloisesti nyökytellen päätänsä iltatuulessa. Mutta keskeltä oli suo kaitaisin ja siinä maa myös naveampi ja kiinteämpi. Seisoi siinä lyhykäisiä mäntyjä sammaleisessa puvussa ja mättäillä tummanviheriäisiä, väkevästi hajahtavia juovuke-pensaita. Ja yli tämän taipaleen juoksi vaivaloinen tie suon toiselle rannalle, jossa taasen alkoi pimeä korpi.”

    Kukahan kirjailija näin mestarillisesti kuvasi suota?

    Ja sitten: Onko mitään todellista syytä tuhota luonnonsuojelullisesti mittaamattoman arvokkaita suoalueitamme turvetta nostamalla? Ja vaikka kuinka muka tehdään laskeutusaltaita, sun muuta, niin turpeen nosto pilaa järviä väistämättä.
    Turpeen osuus energian tuotannosta on vain 6-7%! Eikö osuus ole aika marginaalinen?

  • putte

    Muutama sana tuosta Googleen ja vastaus on edessäsi.

    Kysymyksestäsi olen niin samaa mieltä, kun puutakin on poltettavaksi yltäkylläisesti.

    Itäsuomen Antti

    Kaivaahan nuo malmiakin ja saastuttavat järviä niinkin. Maataloudessa pumpataan paskaa peltoon josta se sitten valuu vesistöihin. Lie tuo turve ihan vaan rikkana rokassa sen kaiken saasteen keskellä.

    Turvetta käytetään paljon muuhunkin kuin vain polttoon.

    Korpituvan Taneli

    En tiedä itäisen Suomen tilanteesta, mutta täälläpäin suota on kyllä suojeltavaksikin vaikka turvetuotantoon otettaisiin vielä lisääkin.

    Turve ei ole ollenkaan marginaalinen polttoaine. Jo tuo 6…7 % on ihan merkittävä asia, mutta potentiaalia on paljon enempäänkin.
    Turve osittain kilpailee puun kanssa, mutta merkittävämmin se kilpailee kivihiilen kanssa. Turve kun soveltuu kivihiilen tavoin nykyaikaiseen pölypolttoon oikein hyvin.
    Niin no, Onhan se kivihiili paljon vihreämpi polttoaine, sen tuottavat kun osaavat niin hyvin liehitellä viherpiiperöitä.

    Aina puhutaan siitä ennallistamisesta.
    Taneli on ennallistanut suota metsäksi. Oli nimittäin sellaisia soita, jossa on kasvanut aikanaan sankka metsä, joka sitten oli soistumisen myötä tuhoutunut.
    Turvetuotannossakin voidaan puhua ennallistamisesta, siinä poistetaan ylimääräisiä kerroksia suosta ja siten palataan vuosien takaiseen tilanteeseen kun suo lähti kasvamaan. Nyt soistuminen ei toki pääse alkuun ojituksen takia, eli suo on ennallistettu, soistumista edeltäneeseen kehitysvaiheeseen.

    Onhan soilla toki muutakin käyttöä kuin suojelu, metsätalous tai turvetuotanto.
    Täällä meilläpäin yhdellä seurakunnalla on tapana pitää jumalanpalveluksia puustoisen rämeen reunassa. Vaikuttava kokemus sinänsä. En minäkään oikein ymmärtänyt kun sitäkin rämettä kaavailtiin turvetuotantoon.
    On siis tarvetta joskus säästellä soita myös virkistyskäyttöön. Suojeluun menneet suot tietysti siihen pääasiassa soveltuvatkin. Osa niistä vain on sellaisia ettei siellä kesällä ole turvallista tarpoa. Muutama suojeltu suo on toki raihoitettu myös vaeltelulta, mutta se on harvinaista se.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Pähkäilijä

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Energi
    a_Suomessa

    ”IEA:n arvion vuodelta 2007 mukaan Suomen suurin haaste on energiavarmuus eli tuontiriippuvuus ja riippuvuus yhdestä tuontimaasta. Vuonna 2007 Suomi toi 71 % energiastaan Venäjältä. Norja oli toiseksi merkittävin tuontimaa 8 % osuudella. Venäjän osuus tuonnista on seuraava:”

    Turpeen käyttö olisi syytä saada 6% tasolta ainakin 16% tasolle jolloin sillä korvattaisiin kivihiilen käyttö Suomessa. Puuenergialla sitten voidaan korvata kalliimpia tuontienergian lähteitä, maakaasua ja lämmitysöljyä.

    Työllistävä vaikutus Suomessa ja tuonnin aiheuttaman rahavirran maastakarkaamisen väheneminen ei liene yhdellekään suomalaiselle sen suurempi harmin aihe kun ojitettu suokaan…

    paskolammi

    Komppaan Tanelia!
    Luulen, että metsätilamme kunnassa soistumista tapahtuu enemmän kuin on ojitusten vaikutus.
    Pari vuotta sitten ehdotin Vihreitten toimistolle, että saanko toimittaa Hesaan 10 vuoden välein 100 metrin ojaani kasvaneen rahkasammalmassan. Omakustannushintaan.
    Uudistumattomuudesta puheenollen. Hyvä ministeri Ville Niinistö.

    hemputtaja

    #### –snip–
    Aina puhutaan siitä ennallistamisesta.
    Taneli on ennallistanut suota metsäksi. Oli nimittäin sellaisia soita, jossa on kasvanut aikanaan sankka metsä, joka sitten oli soistumisen myötä tuhoutunut.
    Turvetuotannossakin voidaan puhua ennallistamisesta, siinä poistetaan ylimääräisiä kerroksia suosta ja siten palataan vuosien takaiseen tilanteeseen kun suo lähti kasvamaan. Nyt soistuminen ei toki pääse alkuun ojituksen takia, eli suo on ennallistettu, soistumista edeltäneeseen kehitysvaiheeseen.

    –snip–

    Terveisin: Korpituvan Taneli
    Lähetetty: 2 h, 6 min sitten
    Lähettäjä: Korpituvan Taneli ####

    Hän puhuu asiaan.

    Enpä ole älynnyt ajatella asiaa noin, vaikka hyvin tiedän.

    Suurimmasta osasta soita taitaa löytyä puukerros joltain syvyydeltä. Kuulemma syvemmistä turveikoista saattaa löytyä kaksikin kerrosta muinoisesta metsästä. Turvetta voi olla kerrosten välissä.

    Ennallistamista se on ojitus ja pidän mielessä tästä lähin. Tämä nykyinen niinsanottu.”ennallistaminen” taas ei ole ennallistamista vaan perusteetonta ja vahingollista törppöilyä.

    6 m3

    Eiköhän niitä rutakoita ole suojeltu jo tarpeeksi.
    Vielä 50-luvulla metsäkirjallisuuden mukaan soistuminen oli suurempi paha kuin nykyinen kuusettuminen.

    Suometsät kasvuun kunnostusojituksilla. Turpeennosto polttoon pois pannasta. Kotimaista energiaa käyttöön korvaamaan kivihiiltä.
    Niinistölle joku vois opettaa tervettä maalaisjärkeä.
    Pieniä viitteitä maalaisjärjen käytöstä oli tuossa Suomen kannassa turvemaitten viljelykäyttöön otossa.

    jees h-valta

    Juu, ja kuusmottisen linjoilla. Heti kun joku ostaa turpeen alle kymmenen hehtaarin suoalastani teen kaupat ja annan vielä siemenpuut kaupan päälle. Ja hinta taatusti edullisluonteinen.
    Ja majavat saa palvata samaan kauppaan. Ja kun turve loppuu niin ennallistan vielä omalla kustillani.

    jabe

    Vuosi vuodelta soita enemmän arvostavana olen aloittajan kanssa pääosin samoilla linjoilla, ja onneksi valtiovaltakin pikkuhiljaa alkaa taipua arvostamaan suoluontoa, ennenkuin uusi turvealueiden perustamisaalto saavuttaa kovimman huippunsa.

    Toki soista, tai laajemmin turvemaista löytyy monenlaista aluetta. Pahiten ojitetut alueet eivät enää kovin komeilta näytä, ja muutenkin rämepuustoiset suometsä alueet eivät välttämättä ole niin komeita kuin avosuot ja allikkoalueet.

    Luonnoltaan monipuoliset ja kauniit alueet toivoisin säästettäväksi, mutta varmaan löytyisi sellaisiakin soita jotka voisi ”uhrata”, vaikka lämmöksi ja sähköksihän ne menevät eikä jälkeen niin paljoa jää ihailtavaa. Mutta muuttuuhan se alue sitten metsäksi tai pelloksi, tai joskus jopa jonkinlaiseksi kosteikoksi.

    Vesiensuojeluasiat on sitten toinen juttu, toivottavasti nyt saataisiin joku virallinen taho ensin tutkimaan mikä on humuspäästöjen määrä ja mittaustapojen todenmukaisuus. Ja ainahan sieltä jotakin tulee, ja kyllä vesistöjen suojelu ihan vakavasti pitäisi ottaa, toki myös maatalouden, kaivosten, ynnä muiden taholta.

    6 m3

    Kannattais perehtyä turpeennoston nykytekniikkaan.
    Leevinkin lempilukemisessa Konevietissä on ihan hyviä artikkeleita asiasta Energia liitteessä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 107)