Työ on  paljon edullisempaa Virossa kuin Suomessa vaikka pyöreän puun (tukkien)  hinta   onkin siellä selvästi parempi kuin täällä . Siksi sinne meni esim. vaneritehdas Suomesta ja ko-tukin hinta laski täällä.

Vähemmän rukkasen jälkiä sisältävät puutuotteet kuten laatuluokiteltu sahatavara höylättynä tai sahapinnalla pitäisi olla siten paremmin hinnoiteltu jo kannolla myös täällä.  Mutta ostajat haluaa ottaa sen arvolisän kokonaan itselleen niin kauan kuin on se on mahdollista. (=Kun mo:t myy halpuutettua hyvälaatuista tukkipuuta puoli-ilmaiseksi, ja sitä on vielä saatavilla)

Luken tutkimuksen mukaan havutukkipuun tiheys on yleensä suoraan verrannollinen sen laatuominaisuuksiin ja sitä kautta sen jalostusarvoon rakennesahatavarana.   1 :stä mm:stä 2 mm:iin luston kasvulisä (esim. lannoittamalla) vähentää puun tiheyttä (painoa)  50 kg/m³, siitä eteenpäin 25 kg/m³ / 1 mm.    Lujuusluokittelussa erot on isoja; 50 kg/m³ ero puun tiheydessä tarkoittaa siirtymää  ~  C21–> C27 :een.(~ taivutuslujuus).   Tiheysvaihtelut vaikuttaa puun eri luujuusominaisuuksiin eri tavalla riippuen siitä mitä ominaisuutta mitataan ( säteen suuntaisia veto.-puristuslujuuksia / säteitä vastaan olevia, taivutuslujuuksia tai esim. leikkauslujuutta) .  Suurimmillaan ne erot voi olla 100 % ”normaaleilla” tukeilla.          Tuossa on kyse kuusitukeista (ei niiden pintasaheista) mutta samat säännöt pätee mäntytukkiinkin sovellettuina.           Vikojen ja erit. oksien koko ja määrä (myös oksakiehkuroiden määrä ja oksien määrät niissä) on erikseen määriteltyjä ja oksaton tai pienioksainen on tietysti lujuudeltaan kestävämpää puuta kuin paksuoksainen.

”lujuusongelma pienenee oleellisesti kun rakenteet tehdään paloista liimaten” 

Liimapuu on niin pirun vahvaa, ettei ole tarvetta maksaa lujuusluokitellusta laatupuusta. Kuitenkin ovi ja ikkuna markkinat ovat pienet ja alumiini ja jopa muovi korvaa puuta.

Elikkäs, kun tukin hinta on kaksinkertainen, sahakoneet, höylät ym ovat kai samanhintaiset, duunarien palkat 50 % pienemmät, mutta heitä tarvitsee olla 100 % enemmän ja Rekka-autoja tarvitaan maantiekuljetukseen, autolauttaa merikuljetukseen,  Polttaineena polttoöljy ja niin suuret tankit, että edestakainen matka onnistuu, niin etsikääs tuosta se jippo, jolla Virolaiset tekevät voitollista kauppaa, mutta Suomalaiset eivät pysty edes samaan hintaan ja laatuun – puhumattakaan halvemmalla tekemisestä.

Ei Virossakaan tarvita  2 x enemmän työvoimaa joka on siellä edullisempaa palkata kuin täällä. Yritysten kohtelukin on ”ystävällisempää” (=myös kansantalouden kannalta järkevämpää)  kuin Suomessa jossa yrittäjä on jollain tavalla verottajan hampaissa aina.   Suurten tavaraerien kuljetus meriteitse on melko edullista edelleen vaikka S.Hassi saikin Suomelle lisättyä kuluja siihenkin. (muualla niitä lisäkuluja ei ole joten voi olla että virolaisetkin pääsee halvemmalla myös siinä suhteessa).

Virossa tehdään ja tuodaan tänne mm. talopaketteja ja monia muita puusta tehtyjä pienempiä tuotteita.

Miksi ei laivata elementtejä suoraan Virosta Ruotsiin, Luulajan satamaan? Miksi ne pitää muutenkaan rakentaa Virossa – ottaisivat vaikka työmiehiä keikalle Ruotsin puolelle.