Kiinnostaisi kuulla kyseisen sahan viimeisimmästä mallista (2.3kW) kokemuksia. Itse ostin kyseisen sahan lokakuussa ja n.15 tankillisen jälkeen ei ole kuin positiivista sanottavaa sahasta.
Minulla 545 fx kytkin kesti reilut 150ha sitten meni yksi jousi. Vaihdoin rummun ja kytkimen kustannus itse tehtynä reilu satanen. Reilussa 200ha meni kulmavaihteesta terän puolen laakeri . Takuuseen uusi. Sahailen tämän kesän takuuta jäljellä 7 kuukautta. Sitten taas uusi.
555fx kytkin ja kulma taitaa olla ikuisia, tietysti senkin joku saa hajalle. Siinä tuntee olevansa voiman oikealla puolella kun terä on huippu tikissä ja tuolla paksumpaa poistumaa niittää. Tahtoo olla vain turhaa taakkaa, kun mennään helpohkoja ennakkoraivuita ja taimikoita ja kiipeillään milloin kivikossa ja laikkumättäillä tai ojilla ynnä suopursujen seassa, jolloin matkaan lähtee kevyempi ja myös varmatoiminen 460 stihl.
Huhtikuussa aloitin 6. päivä raivuut, eli 18 kpl kuuden tunnin päiviä ja vajaa 40 ha, lähinnä ennakkoraivuita, loppuukohan tänä vuonna työmaat kesken.
Ostin pitkän harkinnan jälkeen toisenSTihl 241,nyt lämpökahvoilla.Aikomus tehdä energiapuuta sisäänajona.Mutta korpeen päästyäni saha ei inahtanutkaan.Ensin epäilin katkaisinta sitten tulppa pois.Yllätykseksi tulpassa oli kärkiväli n 1,5mm.Koputtelin tulppa-avaimella 0,5mm ja johan alkoi pelata.
Muina ehdokkaina oli Echo 501 ja Huski 545Mark 2.Huskiin olin vähällä taipua,mutta kauppias piti muutaman kympin verkkokauppiata kovempaa hintaa Olen aina ollut huono maksamaan ylihintaa
Myös kahdella samanlaisella sahalla on omat logistiset etunsa
Kun ostaa sahansa merkkiliikkeestä, se on koottuna ja koekäytettynä silloin, kun asiakas lähtee kotiin sahansa kanssa – tyytyväisenä.
Oppilaitos on eri asia, koska siellä koulutukseen kuuluu uuden sahan käyttöönotto, eli oppilaat opettajien johdolla aloittavat homman leikkaamalla pakkauksen teipit auki.
Viimeksi, kun ostin uuden raivurin, soitin liikkeeseen ja teimme kaupat. Sitten lähdin kauppaan, jossa asentaja jo koekäytteli sahaa. Sitten löin Eurot tiskiin ja lähdin samoin tein sahan kanssa palstalle.
Se on niin yksinkertaista. Vein myöhemmin yhdelle rouvalle Stihlin raivurin ja tein siitä kaupat samoin puhelimessa, mutta ehtona oli, että avaamattomassa laatikossa. Sekin sopi heille.
Kerran laittoi vanha – kokenut asentaja ehdolle minun tekemäni Diagnoosin takuuvian kohdalla, ei ole sen jälkeen moista virhettä tehnyt.
Tilhin vikaluettelo, ei vastaa käsitystä ammattisahasta. Eikä näissä moposahoissa pitäisi ketjunkaan noilla tehoilla ihan heti lähteä päältä. Silloin kun sahassa on tehoa ja vähän pidempi laippa, niin asia on toinen. Tehokkaammilla sahoilla uutta ketjuakin saa olla kiristämässä jokaisen tankillisen jälkeen.
Minulla ei kyllä ole samoja havaintoja että ketjua saa kiristää joka tankillisella. Eihän ne ketjutkaan määrättömästi veny. Alussa kyllä saa mutta jossain vaiheessa yleensä päivän jälkeen venyminen loppuu tai sitten vähenee huomattavasti. Hyvin teroitetulla ketjulla venyminen pysyy hyvin ajoissa. Yleensä ketju jos ei pysy päällä voi syy olla sahaustekniikassakin.
Ei merkkiketjut oikein käytettynä juuri veny. Kiinanketjut voi kunnes varat loppuu. Joskus pultti kiinnitys voi olla viallinen niin että laippa löystyy ja tulee fiilis että ketju se vaan venyy. Finaalissa oleva öljypumppu tai vuotava ketjuvoitelukin voi venyttää ketjua.
Rakentaja vetelee pikkurisuja niittotekniikalla. Siinä saa ketjun helposti pois laipalta. Mutta jos silloinkin pitää ketjun kireyressään ei varmasti lähde. Stihl on kyllä NIIN huoleton saha ettei aivan helposti enää muuksi muutu. Tuolla ne on sulassa mutta ei lämpymässä avolavan lavalla niin raivuri kuin moottorisahakin. Molemmat sieltä lähtee viimeistään kolmannella käyntiin.
Voi olla että kitkapoltetaan puita poikki tylsällä terällä. Kyllä ne siinäkin venyy. Rakennuksilla on aika usein epäpuhdasta puutavaraa. Nauloja, betonimuottitavaraa ,vaneria jne. Ja aika laiskaa viilaamista. Muistelen aktiivivuosilta keränneeni työmailta hylättyjä, viilaamattomia ja käyttökelvottomia sahaketjuja. Ei niitä oikein viitsi kunnostaakaan kun ajettu hammas muodottomaksi.
Aika paljon oli ihan ammattitaidon puutetta. Ei osattu terottaa. Jopa vanhemmissa ikäluokissa. Ajetaan ketjua jos vähänkin ottaa ja sitten uusi. Toinen porukka oli niitä jotka teki työtänsä runnomalla. Kiire ja kohellus.
Mopokuski:”Yleensä ketju jos ei pysy päällä voi syy olla sahaustekniikassakin.”
-Yleensä näin ON! Jotkut Metsurioppilaat näpräsivät ketjujaan monta kertaa päivässä paikoilleen ja usein joutui jopa viilan kanssa ähräämään, että sai vetohampaat sopimaan. Kun neuvoin muuttamaan karsintatekniikkaa, osa pisti kampoihin – aluksi. Fiksuimmat uskoivat kertasanomisella. Sahankäyttötekniikka on aika pitkälti tekniikkalaji ja jos ketjut sinkoilevat laipalta usein, niin kyllä se kertoo osaamisen puutteesta – Suoraan sanoen, pitää keskittyä ja harjoitella.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.